Kun blogista tulee tarpeeksi suosittu, alkaa sen ympärille ilmestyä erilaisia oheistuotteita. Liisa Jokisen ja Sampo Karjalaisen vuodesta 2005 julkaiseman Hel Looks -tyyliblogin innoittamana on syntynyt muun muassa valokuvanäyttely, kaupunkitapahtumia ja jopa Hel Looksia parodioiva Lande Looks -blogi. Eikä suosio rajoitu kotimaahan, sillä Hel Looksin lukijoista suurin osa on ulkomailta.

Vaatteiden lisäksi tyyliblogit esittelevät toinen toistaan erikoisempia hahmoja sekä toimivat oivallisina muodin ja kulttuurihistorian tallentajina. Vanhoja kaupunkikuvia katsellessani itseäni kiinnostaa juuri ihmisten pukeutuminen. Huvittavaa, että 70-luvun kuvissa naiset käyvät torilla mummohuivi päässä ja korkokengät jalassa! Myös muodin kierrätys näkyy: 50-luvun nuoret miehet muistuttavat erehdyttävästi tämän päivän hipstereitä sliipatuissa hiuksissaan ja mustissa silmälaseissaan.

Menneiden vuosikymmenten kaupunkilaisilla on kaikilla päällään samanlainen musta villapomppa, joka vappuna vaihdetaan vaaleaan poplariin, mutta Hel Looksissa esiintyville tärkeintä on oma ja erottuva tyyli. Liisa Jokisen mukaan Hel Looksin ulkomaisia lukijoita viehättääkin juuri suomalaisten omalaatuinen pukeutuminen.

Nyt valikoima Hel Looksin parhaita kuvia matkaa Belgian Antwerpeniin suomalaista muotia esittelevään tapahtumaan. Valokuvanäyttelyn lisäksi Winkelhaakin näyttelykeskukseen pystytetään pop-up kauppa, jossa on myynnissä myös oman VaadinDesign-merkkini koruja ja asusteita. Tapahtuma on hieno tilaisuus tutustuttaa belgialaisia suomalaisten suunnittelijoiden tuotteisiin. Tällä kertaa blogi edesauttaa siis myös suomalaisen designin ja kulttuurin vientiä.

Underwaren "Fakir" päivittää fraktuuran 2000-luvulle

Otin osaa eilen Taikin tiloissa järjestettyyn tapahtumaan “next(con)text: Seminar on typography and type” . Tilaisuus kokosi Saku Heinäsen luotsaamana yhteen typografian asiantuntijoita puhumaan kirjainmuotoilun ja typografian tilasta tänään ja huomenna. Erityisesti sähköinen lukeminen oli suurennuslasin alla.

Päivän pääpuhujana oli fonttimaestro Gerard Unger, mies mm. Saksan valtion (toisen) virallisen fontin Demoksen takaa. Seniorisuunnittelija esitteli opiskelijoidensa fontteja ja tutki keskiaikaista tekstimassaa iPhone-lukemisen rinnalla. “Some things never change“, Unger totesi ja osoitti kuinka käsin piirretty kirjainpalsta oli suhteiltaan, kirjain- ja sanaväleiltään jopa paremmin luettavissa kuin modernille näyttölaitteelle muotoiltu tekstimassa. Mies muuten piti iPhonella lukemista varsin miellyttävänä kokemuksena.

Suomalaista kirjainmuotoilua edusti vuoden graafinen suunnittelija Sami Kortemäki Underwarelta. Miehen esitys kävi läpi suunnnittelutoimiston uutuutta “Lizaa”, sekä hulluuden puolelle lipsahtanutta jatkoprojektia modernisoidulle fraktuuralle “Fakir”: Vai miltä kuulostaa usean vuoden aikana promootiotarkoitukseen mittatilaustyönä kirjoitettu kirja kärsimyksestä, joka painetaan kirjailijan omalla verellä?

Muita siistejä juttuja päivältä oli mm. Peter Bilakin Typotheque-toimiston tuleva pamaus Elementar, dynaaminen kirjainperhe jolla voi generoida juuri tarpeidensa mukaisen fontin lennosta. Kauanko vielä ostamme yksittäisiä fontteja?

Löysin työpöytää siivotessani melkein ensimmäisen tuupparin Apteekkariliiton vuosikatsauksesta. Itse katsaus putkahti painosta jo muutama viikko sitten.

Kun aaltopituus on viritetty prikulleen asiakkaan taajuudelle, julkaisu voi olla jo ensi hetkistä lähtien vain tekemistä vaille valmis. Kuten kuvasta näkyy!

Surffaillessani siellä sun täällä on ollut lähes mahdotonta olla törmäämättä videoesimerkkeihin tablet-tietokoneille tehdyistä digitaalisista lehdistä – iPad aikkareista – tai mikä lie niiden virallinen nimi sitten lopulta tulee olemaankaan. Jopa Helsingin Sanomien sähköisen julkaisun prototyypistä löytyy video YouTubesta.

Jänniä esimerkkejä iPadille suunnitelluista lehdistä ovat Wired ja Sports Illustrated -lehtien esitykset. Näissä videoissa lehti on enemmän kuin perinteisessä painetussa muodossaan: eräänlainen lehden, liikkuvan kuvan, äänen sekä verkkosivun yhdistelmä. Julkaisun kansikuva muuntautuu videoksi, yksittäisen kuvan korvaa kokonainen kuvagalleria, 3D-mallinnokset pyörivät, artikkeleita on helppo jakaa sosiaalisissa medioissa ja lukeakin muutamassa erilaisessa näkymässä. Kukin lukija mieltymyksensä mukaan.

Mahdollisuuksia sähköisten lehtien ja kirjojen toteutuksessa siis riittää. On suunnittelijasta ja lehden luonteestakin kiinni, kuinka kauas perinteisestä formaatista lehti halutaan viedä.

Helsingin Sanomat on noudattanut sanomalehtimäisen hillittyä linjaa sähköisen lehden demossaan, mutta Sports Illustrated on vienyt digitaalisen julkaisunsa lähes multimediaesityksen tasolle. Tällaisissa lehdissä tulee käyttöliittymäsuunnitteluun panostaa, jotta lukija ei eksy lehden sivuille.

Viime perjantaina iPadin ennakkotilaukset alkoivat Yhdysvalloissa. Kahdessa tunnissa arviolta 50 000 innokasta (!) tilasi tablet-koneen itselleen. Ei siis ihme, että monilla kustantajilla ja ohjelmistokehittäjillä on jo lusikkansa sopassa. Ideat muokkaantuvat pikkuhiljaa todeksi. Mielenkiinnolla seuraan esimerkiksi mitä tästä projektista seuraa.

Olen viime aikoina tuntenut itseni vähän vanhaksi. Vuosi vuodelta nuoremmiksi käyvien kollegoiden ansiosta näin on päässyt käymään useammin kuin kerran.

Graafinen suunnittelijamme Emmi, 25, ihmetteli miksi Macin Font Bookille on annettu niinkin typerä suomenkielinen nimi kuin kirjasinkirja. Mikä ihmeen kirjasin?

Minusta kirjasinkirja ei ole ollenkaan typerä nimi. Kirjain-sana viittaa aakkosiin, mutta fontti on suomeksi kirjasin – tai no, ainakin melkein. Kirjasin on kirjaimet, numerot ja erikoismerkit sisältävä kirjasinleikkaus. Päivittelin Emmille miten nopeasti kaikki on muuttunut. Vielä kymmenisen vuotta sitten fonteista puhui tuskin kukaan.

Emmin mielestä muutos ei ole ollut ollenkaan nopea. Kymmenen vuotta kun on kuulemma pitkä aika. Siis mitä? Lupasin soittaa hänelle kahdenkymmenen vuoden päästä ja tarkistaa onko mieli muuttunut.

Jos ottaa perspektiiviksi koko kirjapainon historian, on viimeisten 40 vuoden aikana tapahtunut kehitys ollut todella nopeaa. Valoladontatekniikka oli suuri mullistus latomoiden työntekijöille 1960–70-luvuilla. Ai minkä ihmeen latomoiden?

Niin, Emmiseni, kun täti aloitteli graafisen suunnittelijan uraansa suurinpiirtein vuonna 1990 (vasta eilen), tilasimme tekstit saksitaittoa varten latomosta. Määrittelimme kirjasinleikkaukset, pistekoot ja palstanleveydet ja saimme tilaamamme materiaalit paperiarkeilla, joita sitten saksimme. Työalustana oli valopöytä, läpinäkyvä millimetriarkki ja niiden päälle teipattu taittopohja. Siihen sitten liimattiin tekstit ja markeerattiin kuvien paikat. Muovitaskuissa olevien kuvaoriginaalien päälle teipattiin kuultopaperi, jolle piirrettiin rajaus ja kirjoitettiin kuvan suurennusporsentti reproa varten.

Viivapiirroksia tehtiin kuultopaperille tussilla ja viivoja skarppailtiin kirurgin veitsellä. Myös kopiokonetta hyödynnettiin monin tavoin. Mustavalkovalokuvat rasteroitiin itse valtavalla, oman huoneen vaativalla reprokameralla. Sellainen löytyi yleensä pienestäkin mainostoimistosta.

Vuosituhannen vaihteessa kaikki taitot tehtiin jo tietokoneella. Ohjelmat olivat kuitenkin vielä nykyiseen verrattuna kehittymättömiä. Silloisessa päätyökalussani Page Makerissa oli yksi peruutus ja ohjelma kaatui 10 kertaa päivässä. Kunnollisia skannereita oli vain reproissa eikä digikuvia käyttänyt vielä kukaan. Valopöytä ja luuppi olivat ahkerassa käytössä.

Näitä muistellessa kehityksen nopeus tuntuu aivan ällistyttävältä. Kymmenen vuotta on lyhyt aika. Voin melkein tuntea sinarin tuoksun sieraimissani.

Fonttinikkarit Pierre & Damien ja kilpa-ajaja Stef van Campenhoudt tekevät fontin auton rengasjäljistä. Jäljet pisteytetään tietokoneelle mediataiteilija Zachary Liebermanin luomalla softalla.

Kysymys on tietenkin Toyota iQ:n mainonnasta. Hauskaa ja kekseliästä! Autot eivät minua juurikaan kiinnosta, enkä ollut kuullutkaan Toyota iQ:sta ennen tätä.

Fontin voi ladata täältä: nl.toyota.be/iqfont

Ylempi pilvi tiivistää blogimme ja alempi uutisosiomme sisällön. Fontti-, väri- ja asemointivaihtoehtoja testatessa vierähtää helposti tovi.

Olemme muuten siirtämässä näitä sanoja uudelle alustalle. Kauan kaavailtu saittiuudistus on siis vihdoin työn alla. Viilaamme sivustomme ulkoasua ja monipuolistamme sisältöä. Myös arkistointiin ja juttujen luokitteluun on luvassa parannusta.

Emme uskalla asettaa projektille tiukkaa deadlinea. Sen kuitenkin lupaan, että sadas blogimerkintämme tehdään WordPressiin. Luet juuri merkintää numero 50.

“Ei tehrä tästä ny numeroo”, kuuluu Sinikka Nopolan tunnetuksi tekemä hämäläinen – ja miksei vähän yleissuomalainenkin – mentaliteetti. Mutta 19 kuukautta vanhan yrityksen on ihan pakko tehdä tekemisistään numeroa. Tässä muutama: 6 päivässä pääsimme uutisoimaan 3 hienosta asiakassuhteesta. Asiakkaista nuorin on 3 kuukauden ikäinen ja vanhin yli 90‐vuotias.

Kauppalehti omisti perjantaina Preve Oy:n startille kokonaisen uutisaukeaman. Ei ihme, sillä suuren lääkeyhtiön siirtyminen palveluliiketoimintaan on iso askel. Pitkäaikaissairauksien omahoidon tukeminen on myös yhteiskunnallisesti merkittävä avaus.

Lisäksi terveysvalmennukseen perustuvaa palvelukonseptia jalostetaan vientituotteeksi. Preven johtajan Mikko Vasaman mukaan keskusteluja on jo käyty Pohjoismaiden, Hollannin ja Sveitsin kanssa. Elias on ollut mukana Pfizerin uudessa aluevaltauksessa alusta asti. Nyt olemme päässeet suunnittelemaan yritysilmeen, ja työstämme parhaillaan Preven verkkosivuja.

KWH Pipen asiakkaat saivat tällä viikolla luettavakseen ensimmäisen Eliaksen toimittaman Putkessa‐lehden. KWH‐konserniin kuuluva KWH Pipe on maailman johtavia muovisten putkijärjestelmien valmistajia ja kehittäjiä. Vaasalainen monialayritys täyttää tänä vuonna 80 vuotta.

Vielä pidemmät juuret on kaapelivalmistaja Drakalla. Ensimmäinen Eliaksen toimittama Johdin-lehti ilmestyy kesäkuussa. Draka NK Cablesin yrityshistoriaa ovat nimet Suomen Kaapeli ja Nokian Kaapeli.

Draka on muuten jo kolmas Outin entinen asiakas, joka on seurannut häntä tänne Eliakseen.

Lääkeyhtiö Pfizer otti uuden askeleen ja perusti palveluliiketoimintaan keskittyvän tytäryhtiön. Preve Oy myy pitkäaikaissairauksien omahoitoa tukevaa terveysvalmennusta sairaanhoitopiireille sekä muille alan organisaatioille ja yrityksille. Siinä koulutettu terveysvalmentaja ohjaa potilaitaan puhelimitse lääke‐, hoito‐ ja käyttäytymistieteitä yhdistävän ohjelman mukaan.

Julkaisuosakeyhtiö Elias suunnitteli Preven yritysilmeen ja työstää parhaillaan verkkosivuston ulkoasua. Palvelu julkaistaan CH5 Finlandin Navigo‐sisällönhallintajärjestelmällä. Elias oli mukana projektin viestinnässä jo syksyllä 2007, kun terveysvalmennus alkoi Päijät‐Hämeessä. Silloin hanketta esiteltiin Nykypäivä‐lehdessä ilmestyneessä terveyspoliittisessa advertoriaalissa.

“Preven palvelut perustuvat verkostoitumiseen ja vahvaan yhteistyöhön osaavien yhteistyökumppaneiden kanssa”, sanoo Preven johtaja Mikko Vasama.

Tutkitusti vaikuttavaan terveysvalmennukseen on osallistunut jo yli 700 000 ihmistä ympäri maailmaa. Päijät‐Hämeen TERVA‐pilotissa on ollut mukana yli 1000 valmennettavaa, ja tutkittua tietoa heidän terveytensä kohentumisesta saadaan vuoden 2009 aikana.

Kauppalehti uutisoi tänään Pfizerin uuden aluevaltauksen näyttävästi.

Preven väliaikaiselle verkkosivustolle pääset tästä linkistä www.preve.fi

Lisätietoja:

• Mikko Vasama, Preve, puh. 050 395 0641
  Olli-Pekka Tiainen, Elias, puh. 040 507 4754

Apteekkarilehti sai uuden ilmeen, uudet verkkosivut ja sähköisen uutiskirjeen. Uudistuksessa mietittiin verkon ja lehden työnjakoa, ja hyödynnettiin molempien vahvuuksia.

Apteekkari.fi ja kerran viikossa ilmestyvä uutiskirje varmistavat, että lukija saa online-uutisensa nopesti. Painetulla julkaisulla on aikakauslehden vapaus syventyä ilmöihin ja niiden taustoihin visuaalisesti ja monipuolisesti.

Lehdessä on nyt kolme toisistaan erottuvaa osaa: uutiset, lääkkeet & tutkimus ja työ & tekijät. Ensimmäisen numeron pääjuttu kertoo siitä kuinka lääkevaihdon laajeneminen ja viitehintalaki leiikkaavat apteekkien taloutta tänä ja ensi vuonna.

Vuonna 1912 perustettu Suomen apteekkarilehti on Apteekkariliiton jäsenlehti. Sitä seurataan myös lääkeyrityksissä, sairaala-apteekeissa, lääkekeskuksissa ja farmasian koulutusyksiköissä. Lukijoita ovat myös lääke- ja terveydenhuollon viranomaiset. Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, ja Apteekkari.fi julkaisee uutisia lähes päivittäin.

Elias vastasi lehti- ja verkkouudistuksen suunnittelusta sekä graafisesta toteutuksesta. Verkkouudistuksen teknisen toteutuksen teki Koodiviidakko Oy .

• Lue myös blogimerkintä » Pala kakkua

Lisätietoja:

• Erkki Kostiainen, Apteekkariliitto, 050 566 8188
  Olli-Pekka Tiainen, Elias, 040 507 4754