Apteekkariliitto avasi uudistuneet verkkosivunsa maaliskuun lopulla. Sivusto palvelee nyt liiton jäsenistöä ja muita käyttäjiä entistä monipuolisemmin ja helpommin.

Sivuston kautta löytyy muun muassa lähin liiton jäsenapteekki. Palvelun avulla selviävät myös eri apteekkien tarjoamat erityispalvelut ja niiden asiakaspalvelussaan käyttämät kielet.

Etusivulle listautuvat liiton tuoreimmat tiedotteet ja Apteekkarilehden (apteekkari.fi) tuoreimmat verkkouutiset, toimitusjohtaja Ilkka Oksalan Reunamerkintöjä-blogi sekä sisältöä Terveydeksi! -lehden sivuilta ja Facebookista.

Uusien sivujen ilme luotiin Julkaisuosakeyhtiö Eliaksessa ja sivut koodattiin oululaisessa Koodiviidakossa. Sama tiimi on aiemmin toteuttanut muun muassa Apteekkarilehden Apteekkari.fi -sivuston sekä lehden ja liiton sähköiset uutiskirjeet.

Lue myös:

Apteekkari uudistui

“Historia tulee arvioimaan hallintoni tulokset”, tokaisi Arnold Schwarzenegger klisheisesti jättäessään kuvernöörin työt konkurssikypsässä Kaliforniassa.

Velkaantuminen on päivän sana, eikä historialta kannata odottaa armoa Euroopan tuhlaajapojillekaan. Suomessa kipeitä päätöksiä tehdään kevään vaalien jälkeen. Julkisten menojen ja verojen tasapainottaminen vaatii leikkauksia sekä kiristyksiä.

Talouden aaltoliike heijastuu ihmisten terveyteen. Esimerkiksi sodan jälkeen suomalaisten sokerinkulutus nousi kymmenessä vuodessa 2 kilosta 45 kiloon, ja 1960-luvulla makeisten syönti kolminkertaistui. Suomalaisten hampaat olivatkin 1970-luvun alussa länsimaiden surkeimpia.

Parissa vuosikymmenessä alennustila vaihtui kärkipaikkaan. Kunnallinen hammashoito kehittyi, ja vahva tv-mainonta toi fluorihammastahnat koteihin, mikä on merkittävä syy karieksen vähentymiseen.

Lisää aiheesta voi lukea sodanjälkeisen hammashoidon historiikistä, jota olemme viime aikoina työstäneet yksiin kansiin. Teos valmistuu syksyllä.

Vireillä on muitakin uusia ja mielenkiintoisia hankkeita. Ensimmäinen osteoporoosin hoitoa käsittelevä Dmab-lehti ilmestyi ennen joulua, ja jatkoa seuraa pian.

Iso-Arska kehui tenheensä Kaliforniasta aurinkoenergian edelläkävijän, ja myös meillä uusiutuvan energian projektit ovat syventyneet ja lisääntyneet. Saamme tehdä töitä, joita ei tarvitse jättää historian arvioitaviksi.

Apteekkari 12/2010 ilmestyy perjantaina 10.12.

Apteekkarilehden taitto siirtyy vuodenvaihteessa kokonaan Julkaisuosakeyhtiö Eliakseen. Yhteistyö sisältää myös journalistista sparrausta, lehden suunnittelua ja yleistä kehittämistä. Apteekkarin toimitus pysyy Apteekkariliitossa.

”Tämä on meille merkittävä osaulkoistus, joka mahdollistaa lehden edelleen kehittämisen vaativalle lukijakunnalle. Valinnassa painoi Julkaisuosakeyhtiö Eliaksen journalistinen ja graafinen osaaminen sekä hyvin sujunut yhteistyö”, perustelee Apteekkarilehden päätoimittaja, Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

Julkaisuosakeyhtiö Elias uudisti lehden ilmeen ja rakenteen kaksi vuotta sitten ja suunnitteli samalla lehden verkkosivut (Apteekkari.fi) sekä niihin liittyvän uutiskirjeen. Viime kesästä asti Elias on taittanut lehden pääjutun ja kannen.

Vuonna 1912 perustettu Suomen apteekkarilehti (Apteekkari) ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Apteekkariliiton jäsenlehteä seurataan laajasti myös lääkeyrityksissä, sairaala-apteekeissa, lääkekeskuksissa ja farmasian koulutusyksiköissä. Lisäksi lukijoita ovat lääke- ja terveydenhuollon viranomaiset ja päättäjät.

Apteekkariliitto ja Elias ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2008 asti. Elias on vastannut muun muassa liiton vuosikatsauksista.

Lisätietoa

Viestintäjohtaja Erkki Kostiainen,
Apteekkariliitto, puh. 050 566 8188

Toimitusjohtaja Olli-Pekka Tiainen,
Julkaisuosakeyhtiö Elias, puh. 040 507 4754

Ville Miettinen ja kirjoittaja auttavat valokuvaaja Tuulikki Holopaista kuvausjärjestelyissä.

Tänään selviää nähdäänkö jalkapallon MM-kisojen välierissä Hollannin oranssia vai Brasilian keltaista ja vihreää. Nämä värit löytyvät myös eilen ilmestyneestä Pros’datan erikoisnumerosta.

Kun MM-kisat tasan kolme viikkoa sitten potkaistiin käyntiin suurin odotuksin, alkoi myös prostahyperplasian hoidossa uusi aika. Combination In Focus -seminaari Kirkkonummella valaisi urologeja uusista tutkimustuloksista, jotka vaikuttavat eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitokäytäntöihin.

Seminaarissa paljastuikin, että prostahyperplasian Käypä hoito -suosituksen uudistaminen aloitetaan loppukesästä. Pros’data kertoi uutisen ensimmäiseksi, alle kolme viikkoa tilaisuuden jälkeen.

Uutisprintille se ei ole mikään nopeus, mutta asiakaslehden prosessiksi tuotanto oli poikkeuksellisen ripeää: ensimmäinen taitettu versio oli asiakkaalla viikossa. Se vaatii pyöreiden vuorokausien lisäksi huolellista suunnittelua. Esimerkiksi graafeja päästiin työstämään jo ennen seminaaria.

Sade oli pilata hienon kuvasuunnitelman, mutta onneksi löytyi suojainen paikka – ja professoreilta pelisilmää. Ai mitenkö jalkapallo liittyy prostatahyperplasiaan? Joillekin ison eturauhasen miehille katsomossa istuminen on mahdotonta jatkuvan vessassa juoksemisen vuoksi. Palloon liittyy myös muuta symboliikkaa, jonka onkin tarkoitus aueta vain lääkäreille.

Ulkoasuaan muuttanut Jabulani sekä professorit Michael Marberger Wienin yliopistosta ja Teuvo Tammela TAYS:sta.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Lehti pääsi kirjahyllyyn
Pelottava lehti
Prostatahyperplasia sai lehden

Sailabin 80 jäsenyritystä edustavat tuhansia tuotteita viskoosihanskoista leikkausrobotteihin. Uuden tunnuksen molekyylirakenne kuvaa alan yhteistoimintaa, verkostoitumista ja tutkimusintensiteettiä.

Sairaala- ja laboratorioalan tavarantoimittajien yhdistys Sailab on saanut uuden ilmeen ja uudet verkkosivut. Uudistus tekee yhdistystä tunnetuksi myös potilaille ja tuo esiin kuinka innovatiivinen toimiala on edistänyt terveydenhuollon kehittymistä.

Uusien verkkosivujen keskeistä sisältöä ovat toimialakuvaukset. Tarvikkeista, laitteista, diagnostiikasta, implanteista ja apuvälineistä  on kerrottu potilasesimerkkien kautta havainnollisesti: kuinka tahdistimet pidentävät ikää, miten päiväkirurgia on vähentänyt vuodepaikkoja ja millä tavoin väestön ikääntyminen ja palveluseteli muuttavat apuvälineiden kysyntää.

Sivuilta selviää myös se, että diabeetikot tekevät vuosittain sata miljoonaa glukoositestiä, ja että taistelu sairaalabakteereita ja viruksia vastaan on nostanut kertakäyttöiset tutkimuskäsineet terveydenhuollon käytetyimmäksi tarvikkeeksi.

Sivuilta löytyy myös alan lainsäädäntö, Sailabin ja kattojärjestö Eucomedin eettiset ohjeet sekä muita suosituksia ja oppaita, tapahtumakalenteri, Duodecimin uutispalvelu sekä pitkä lista hyödyllisiä linkkejä. Julkisten hankintojen kulmakivi, tarviketietokanta Sailab Fennica on saanut oman esittelysivunsa.

Lisää sisältöä ja toimintoja on jo suunnitteilla. Lisäksi sivusto tulee saamaan tuekseen intranetin. Julkaisuosakeyhtiö Elias tuottaa Sailabille tänä vuonna myös muita viestintäpalveluja ja ilmeuudistukseen liittyvää materiaalia.

Verkkouudistuksen teknisestä toteutuksesta on vastannut Koodiviidakko.

Lisätietoja

Antti Vatanen, Sailab, 050 517 6150
Olli-Pekka Tiainen, Elias, 040 507 4754

Nainen hosuu taksilla vastaanotolle – kuullakseen että ylilääkärillä on kokous, jonka päättymistä pitäisi odottaa pari tuntia. Perheellinen nainen alkaa perua menojaan, sillä eihän äkillisille muutoksille mitään voi.

Hoitaja opastaa kahvioon ja kertoo, että ylilääkäri on ilmoittanut esteestä jo aamulla. Nainen mykistyy. Aamulla? Etkä viitsinyt soittaa? Tai lähettää sähköpostia tai tekstiviestiä?

Hoitajan kasvoille leviää hölmistys. ”Yleensä potilaat odottavat”, hän vastaa närkästyneesti.

Tätä on alan perinteinen tuotannonohjaus: käyttöaste näyttää hyvältä, kun palveluun jonotetaan. Periaate ei näyttänyt hyvältä sikainfluenssarokotuksissa, kun ihmiset jonottivat pakkasessa.

HUONOSTI MENEE, toteaa tietoyhteiskunnan kehityksestä myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti Nykyaikaa etsimässä.” YK:n vertailu noteeraa julkiset nettipalvelumme 23. sijalle, edelle menevät jopa Malesia ja Meksiko. Sähköisen demokratian edistäjänä hallintomme jakaa 43. sijan Hondurasin, Mongolian ja Filippiinien kanssa.

Vaikka rinnastukset ontuisivat, suunta on selvä. Suomi on pudonnut kansainvälisissä vertailuissa koko 2000-luvun. On tuijotettu teknologiaan ja unohdettu palvelut.

Eikä teknologiassakaan ole kehumista, sen tietävät terveydenhuollon ammattilaiset ja käyttäjät. Kansallista terveysarkistoa pitää odottaa kaksi, ehkä jopa kymmenen vuotta. Turussa toimitetaan pian ensimmäiset eReseptit, mutta vie vähintään vuoden ennen kuin järjestelmä saadaan koko maahan.

Evan raportin kirjoittaja Teppo Turkki vaatii, että yhteinen järjestelmäarkkitehtuuri, yhteiset arkistot, kansalaisen sähköinen asiointitili ja tunnistus on saatava pian kuntoon. Julkisen sektorin pitää vapauttaa tietonsa kaikkien hyödynnettäväksi.

KYSE ON ASENTEESTA. Väestön rokotukset pystytään organisoimaan nykytekniikallakin. Digitaaliset palvelut helpottavat arkea, ja niitä voivat tarjota myös apteekit.

Esimerkiksi ”Kelaa painoasi” taipuisi sähköisiksi työkaluiksi myös verkkoon. Lisää iloa apteekin vinkeistä saa, kun läskeillä ostaa lukutaitoa Nepaliin.

Edellisessä numerossa apteekkari Tommi Saarelainen visioi, että vuonna 2040 asiakas tunnistetaan verisuonista. Asiakas arvioi apteekin ohjelmilla perimänsä vaikutusta terveysriskiin ja selvityttää netissä lääkitystään. Apteekit varmistavat turvallisuusprofiilin ja tarjoavat räätälöityjä ravitsemussuosituksia.

Ajatukset ovat hyviä, mutta niiden pitäisi toteutua jo lähivuosina. Lääkejakelijan on muututtava yhä enemmän asiantuntijatiedon jakelijaksi. Jos se ei onnistu, muuttuu lääkejakelu.

Elias on myös aloittanut uusien verkkosivujen suunnittelun. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää Sailabin viestintää, kohentaa edunvalvojan näkyvyyttä terveydenhuollon sisällä ja lisätä toimialan yleistä tunnettavuutta.

Yhdistykseen kuuluu 80 jäsenyritystä. Niiden yhteenlaskettu terveydenhuoltoalan tuotteiden liikevaihto on yli 600 miljoonaa euroa, mikä vastaa 90:tä prosenttia alan kokonaisliikevaihdosta.

Sailab on luonut yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa kansallisen nimikkeistön, jota käytetään laboratorio- ja terveydenhuoltoalan julkisissa hankinnoissa. Nimikkeistö määrittelee alan tuotteiden luokitukset, ja helpottaa terveydenhuollon ammattilaisten sekä tavarantoimittajien toimintaa. Sitä voi verrrata merkitykseltään lääkemaailmassa käytettävään Pharmaca Fennicaan, ja tarkoitus on myös tehdä siitä vastaavanlainen käsite.

Lisätietoja:

• Antti Vatanen, Sailab, 050 517 6150
  Olli-Pekka Tiainen, Elias, 040 507 4754

Farmasian Päivät saivat tuttuun aiheeseen uuden näkökulman, kun lääkärit älähtivät apteekkien harjoittamasta lääkeneuvonnasta. Tapahtuman aloitti lehdistötilaisuus, jossa esiteltiin tutkimusta farmaseuttisen henkilöstön roolista itsehoidon ohjaajana.

Keskustelu ryöpsähti kuitenkin käyntiin ammattilehdissä vähän eri vinkkelistä. Perjantaina ilmestynyt Lääkärilehti otsikoi jo torstaina verkossa varsin suorasukaisesti, että Apteekin turhat varoitukset haittaavat hoitoa.

Professori ja ihotautien lääkäri Raimo Suhonen valittaa kohtaavansa vähintään kerran viikossa tilanteen, jossa apteekki varoittaa lääkkeestä, annostuksesta tai hoidon pituudesta. Kun potilas uskoo viimeistä sanojaa, hän käyttää lääkettä vähemmän kuin lääkäri on määrännyt, eikä vaiva parane.

Suhonen on kirjelmöinyt asiasta apteekkitoiminnan ammattieettistä neuvottelukuntaa. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura vastaa Apteekkarin verkkosivuilla, että apteekeilla on lakisääteinen velvoite varmistaa lääkkeen oikea annostus ja käytön turvallisuus.

Peura kuitenkin muistuttaa, että apteekissa ei pidä arvostella lääkärin määräämää hoitoa, vaan mahdolliset tarkistukset tulee hoitaa diskreetisti lääkäriä nolaamatta. Tästä varmasti puhutaan lisää Messukeskuksen käytävillä.

Mielenkiintoista on, että molemmat ammattijulkaisut kiinnittävät huomiota myös toiseen neuvontakanavaan. Lääkärilehden pääuutinen “Terveydenhuollon portinvartijat” käsittelee pandemian vahvistamaa ilmiötä, jossa puhelinneuvojille on sälytetty vastuu hoidon tarpeen arvioinnista. Eriarvoisuus kasvaa, kun seulan läpi pääsee valehtelemalla.

Apteekkarin blogissa Erja Elo kertoo miltä tuntuu, kun läpi ei pääse.

Teksasissa tehdään tulevaisuutta. Vai miltä kuulostaa se, että synnytyslääkäri seuraa potilaansa supistusten tiheyttä golfkentältä — reaaliajassa älypuhelimestaan?

Airstrip Technologiesin kehittämä seurantasysteemi perustuu potilaan ympärille kiinnitettävään vyönauhaan, jonka antureista elintoimintokäyrät lähtevät palvelimelle, josta lääkäri tai hoitaja voi ne älypuhelimellaan lukea missä tahansa.

Tuoteperheen esikoinen – Airstrip OB – on käytössä vasta reilun sadan yhdysvaltalaissairaalan synnytysosastoilla, mutta nähtävästi työn alla on myös tehohoito-, sydäntauti- ja labrasovelluksia.

Mielestäni koko projekti on sangen kiinnostava ja hatunnoston arvoinen esimerkki luovasta teknologian valjastamisesta aitoon hyötykäyttöön.

Airstrip OB on räätälöity iPhonelle, mutta tuki löytyy myös Blackberrylle ja Windows Mobilelle. Tässähän olisi siis Soneran mentävä rako HUS:n tietotekniikkaosastolle ketkuja kytkyjä kauppaamaan…

Airstrip Technologiesin verkkosivut
Airstrip Applen sivuilla

PS. Enpä ole lääkäri, joten Airstripistä ei ole minulle käyttäjänä iloa. Siksi voinkin hyvillä mielin pitää Google Sky Mappia maailman siisteimpänä älypuhelinsovelluksena. Esim. Andromedan galaksin pitäisi erottua paljaalla silmällä parhaiten joulukuussa – sijainnin voi sitten tarkistaa kapulasta.

Varsinaiseksi teemaksi muodostui Kuningas EI, jota vajaa kolmevuotias poika toisteli painokkaasti etenkin ruokapöydässä. Kappale on osuva kuvaus uhmaiästä: ”Mä en tahdo syödä muumilautaselta, mä en tahdo syödä mitään…”. Laulussa jokaiseen kysymykseen, jopa hyvänyön toivotukseen tulee vastaukseksi ponteva ”ei”.

Lomailimme Kainuussa, jossa peruspalvelujen järjestäminen siirrettiin neljä vuotta sitten kunnilta maakunnalle. Suurta huomiota saanut hallintokokeilu on säästänyt kymmeniä miljoonia euroja, ja sen on kehuttu lisänneen kuntien yhteistyötä.

Kainuulaisille säästöt ovat tarkoittaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen romahtamista. Hoitoa tarvitseville maakuntahallinto on tyly kuin lastenlaulu: täällä hallitsee kuningas EI.

Olen kuullut tästä monta kuvausta. Esimerkiksi nivelrikkoinen ja -reumainen mies ei päässyt edes hoitajan luokse, vaikka matkusti viitenä aamuna koulukyydissä 15 kilometriä vastaanotolle.

Toinen mies on yrittänyt tammikuusta asti päästä neurologisiin tutkimuksiin selittämättömän väsymyksen ja askelten lyhenemisen vuoksi.

”Onhan se mielenkiintoista, että tiettyjen virustautien esiintymiskarttaan tulee Kainuun kokoinen aukko, koska täällä niitä ei diagnosoida. Ihmiset pääsevät lääkäriin vasta, kun ovat todella sairaita”, pohti mökkinaapuri, maakunnassakin työskennellyt lääkäri.

Palvelua saa yksityiseltä tai etuilemalla. ”Kyllähän me äänekkäät vielä pärjäämme, mutta hirvittää ne sairaat, jotka eivät pysty edes puhelinta käyttämään”, kuvaa yksi iäkäs paikkakuntalainen.

Kainuussa on maan korkein työttömyys, vanheneva väestö ja velkaantuvat kunnat. Tosin ei terveyttä saa välttämättä rahallakaan, vaikka sitä kuinka sairaasti yrittäisi. Alkukesä vei popin kuninkaan, loppukesä toi luisevan kuningattaren.

Michael Jacksonin piti elää happikaapissa nukkumalla satavuotiaaksi, mutta elimistö petti jo puolimatkassa. Lukuisten sairauksien ja leikkausten runtelema tähti kärsi muun muassa kipulääkeriippuvuudesta. Lääkehoidon kokonaisarvioinnille olisi ollut tilaus.

Helsingissä esiintynyt Madonna, 51, on myös käyttänyt paljon rahaa itsensä muokkaamiseen. Madonna yrittää pysyä ikuisena teinityttönä, mutta kovin terveeltä ei rasvattomaksi piiskattu vartalo näytä.

Kunnat taistelevat väestön, ihmiset kehonsa ikääntymistä vastaan. Ei-sana on molemmissa kelpo apulainen, mutta kehno kuningas. Varsinkin syrjäseutujen vanhuksia pitäisi ohjata oikeaan terveyskäyttäytymiseen, muutoin säästöt maksetaan moninkertaisesti takaisin.