Valviran toimintaa arvosteltiin jo tuolloin. Apteekkari.fi:n kommenteissa apteekkarit ihmettelivät tapauksia, joissa farmaseutti oli jäänyt kiinni lääkevarkaudesta, mutta sai silti jatkaa työtään.

Tänä syksynä Karjaan tapauksesta oli muistona valelääkäri-sana. Hovioikeus vahvisti 1,5 vuoden vankeustuomion ilman suurta huomiota.

Pieneksi jäi myös uutinen, että valelääkärin palkanneen Careman emoyhtiön toimitusjohtaja Matti Bergendahl oli viime vuonna viidenneksi parhaiten palkattu suomalainen 5,7 miljoonan euron ansio- ja pääomatuloillaan.

Myrsky nousi uudestaan, kun lääkäriyrittäjä Esa Laihon tutkintotodistus paljastui väärennökseksi.

MEDIA ON JAHDANNUT uusia tapauksia ja vaatinut päitä vadille. Molempia on saatu. Huomion perusteella voisi kuvitella, että luvattomat ammattilaiset ovat terveydenhuollon suurin ongelma.

Potilasturvallisuutta väheksymättä, ilmiö on lähinnä oire laajemmista ongelmista. Ulkoistukset eivät ole poistaneet työvoimapulaa, vaan nostaneet palkkoja. Huijaus houkuttaa, kun 500 euron valetodistuksella voi yltää miljoonatuloihin.

Valvonta on pudonnut vauhdista, ja palvelujärjestelmä natisee kasvavien velvoitteiden ja rahapulan puristuksessa. Yksityisiä hoivakoteja syytetään liian pienistä työtekijämääristä ja potilasturvallisuuden vaarantamisesta.

Silti hoiva-alallakin pääsee miljonääriksi. Huolestuttavampaa on se, että verottajan mukaan yrityksistä on tavattu pimeitä palkkoja ja peiteltyä osingonjakoa. Harmaan talouden selvitystäkin harkitaan ravintola- ja rakennusalan tapaan.

VILLIN LÄNNEN MENO vaivasi vuosikymmen sitten lääkemarkkinointia. Yritykset lennättivät lääkäreitä maailmaan ääriin seminaarimatkoille, maksoivat oopperat, golfit ja laskettelut.

Matkustelua ja kestitystä hillittiin alan sisäisissä ohjeissa 2001, ja juhlat päättyivät vuoden 2005 sääntötiukennukseen. Lähes jokaisella yrityksellä on myös alan eettisiä ohjeita tiukemmat sisäiset ohjeet. Yritykset vahtivat, että kilpailijat noudattavat sääntöjä.

Samaa henkeä löytyy apteekkialalta. On vaikea kuvitella, että väärillä proviisorin papereilla voisi edetä apteekkariksi. Apteekkiluvat ovat niin tiukassa, että muut hakijat syynäävät voittajan pätevyyden tarkasti.

Lääkärikunnassa kollegan pätevyyttä ei ole tapana kyseenalaistaa. Syytä ehkä olisi.

Pestuumarkkinoilla on piirteitä, jotka muistuttavat menneiden vuosien lääkemarkkinointia. Ulkoistaminen lisääntyy ja vuokratyö yleistyy myös apteekeissa. Terve liiketoiminta hyötyisi ulkoisen ja sisäisen valvonnan tehostumisesta.

“Tässä se kesä nyt sitten oli”, tokaisi tuttu heti, kun helteet purkautuivat vesisateiksi. Hyvin suomalaista. Kun mielessä on enimmäkseen pilvistä, niin koillistuulen kirkastama hallayökin tuntuu siedettävältä. Lämmintä ei kannata toivoa edes salaa.

Olin itsekin melko varma viime vuoden keväänä, että kesän lämpimimmät hetket koettiin jo helatorstain viikonloppuna ennen toukokuun puoliväliä. Toisin kävi, ja Joensuun Liperissä mitattiin heinäkuussa Suomen lämpöennätys, 37,2 astetta. Meteorologit muistuttivat, ettei tällaista sitten kannata odottaa toista kertaa ainakaan 50 vuoteen.

Tänä vuonna on kuitenkin jo sivuttu kesäkuun lämpöennätystä. Mutta nyt sen kyllä täytyy olla tässä. Heinäkuu vietään villapaidassa, sadetakissa ja hyttysöljyssä. Ei kannata käydä Forecan sivuilla vilkuilemassa ennusteita, koska siellä voi törmätä kesän korkeinta lämpötilaa arvuuttelevaan kilpailuun.

Siinä kesän kuumimman päivän ennustaja saa palkinnoksi Panasonicin ilmalämpöpumpun. Se voisi viilentää asuntoa tai mökkiä ja helpottaa perheen nukkumista, mutta eihän niitä kuumia päiviä enää tule. Kesä meni jo. Voittaja tarvitsee laitetta lämmitykseen ja kuivatukseen.

Mitähän ylioppilas tuumaisi apteekin lahjakortista, jolla saisi Buranat ja vitamiiniporeet seuraavaa päivää varten?

Saksassa tätä voisi testata. Tuhannet saksalaiset ovat klikanneet Grouponin tarjouskuponkeja ja ostaneet lääkkeitä alle puoleen hintaan. Esimerkiksi Düsseldorfissa on saanut 25 euron arvosta muun muassa Aspirinia, Bepanthenia ja Orthomolin lisäravinteita 9,90 euroon.

Suomessa Apteekki Elixir on myynyt Grouponin kupongeilla kotimaista 40 euron kosmetiikkasarjaa 18 euroon.

Periaatteena on, että tarjous on ainutkertainen ja rajattu, ja alennusta annetaan vähintään 50 prosenttia. Eksotiikka tai pieni hulluus ovat eduksi.

Itselleen voi ostaa yhden tuotteen tai palvelun, mutta lahjaksi useita. Sähköpostissa ja yhteisöpalveluissa leviäviin tarjouksiin on helppo tarttua. Talouslehti Forbesin kansikuvapoika, Grouponin perustaja Andrew Mason, vetää maailman nopeimmin kasvavaa yritystä, joka saa päivässä miljoona uutta uutiskirjeen tilaajaa.

KANSIKUVIA EI TARVITTU, kun apteekin verkkopalvelua koskeva määräys tuli voimaan toukokuussa. Kahdeksan apteekkia oli silloin avannut virallisen verkkokaupan.

Verkossa voi periaatteessa hankkia uusia asiakkaita mistä päin maata tahansa. Käytännössä verkkoapteekki on usein piilossa vanhoiltakin asiakkailta.

Kahdeksasta verkkokaupasta vain Yliopiston Apteekin verkkotunnus vastaa apteekin nimeä. Tosin eiväthän ihmiset aina tunne nimeä, vaan puhuvat torin tai keskustan apteekista. Reitille sopivassa apteekissa poiketaan, kun tarve vaatii.

Etsitään siis tarpeen eli tuotteen mukaan. Google antaa kaikilla tunnetuilla tuotemerkeillä valtavasti sivuja, mutta ei ohjaa verkkoapteekkeihin. Sama koskee yleisnimiä, kuten särkylääke ja allergialääke.

”Verkkoapteekki” ja ”apteekin verkkokauppa” tuottavat hieman paremman tuloksen, mutta entäs kun verkkoapteekkeja on yli sata?

VERKKO PAKOTTAA apteekit markkinoimaan. Apteekkarin viime numero osoitti, että hyvät liikepaikat eivät ole ikuisia. Netissä taistelu huomiosta on jatkuvaa.

Toisaalta terveyspalvelut kiinnostavat, sillä kupongeilla on houkuteltu ihmisiä menestyksekkäästi rasvanpoistoon ja hammastarkastuksiin. Kuponki on parhaimmillaan, kun se täyttää hiljaisia hetkiä. Alennuksen huumassa asiakkaat käyttävät lopulta tavallista enemmän rahaa.

Itse tarjous on silkkaa markkinointia, sillä diilin välittäjä ottaa alennetusta hinnasta puolet. Tehoa lisää se, että asiakkaat saavat bonusta suositellessaan tarjousta kavereilleen.

Viranomaiset suhtautuvat nihkeästi terveyspalvelujen kysyntää luoviin heräteostoksiin, eikä markkinointitapa sovi suureen osaan apteekkituotteista. Verkossa täytyy olla kekseliäs ja erottautua.

Apteekki ja vihreä risti ovat kovia brändejä kivijalassa, mutta tiedon valtatiellä niistä näkyvät vain kirkkaimmat.

TM Rakennusmaailman tutkimusnumeron (3/11) huomatuin ilmoitus oli jälleen Eliaksen suunnittelema Panasonic-ilmalämpöpumppujen mainos. Ilmoituksen huomasi peräti 77 prosenttia lukijoista eli yli 120.000 lukijaa. Parannusta edellisestä kerrasta tuli pari prosenttiyksikköä.

Lämmin vastaanotto herätti myös lämpöisiä ajatuksia, kuten eräs vastaanottaja kiteytti. Myönteiset tuntemukset nousivat toimialan keskiarvon yläpuolelle. Ilmoitusta kehuttiin selkeäksi ja hyvännäköiseksi, mihin taisi vaikuttaa myös lukijaa puhutteleva ”nätti tyttö”.

”Lukemalla tämän sai heti käsityksen tästä tuotteesta”, totesi yksi vastaaja. Monille Panasonicin laatu ja sen ansaitsemat TM-tähdet olivat kuitenkin jo ennestään tuttuja. Vahva brändi, testimenestys ja kaunis nainen vetotavat tekniikkalehden lukijaan.

*Lähde: IRO Research / Mainosmittari

Lisää aiheesta:

Lehden huomatuin ilmoitus

Yrityksiä syytetään usein hitaiksi viestijiksi, ja varsinkin asiakasmediaa pidetään jäykkänä kanavana. Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy.

Hattulalainen Hannu Kaskela esittelee aurinkokeräimiään Kaukomarkkinoiden esitteessä, joka käsittelee muun muassa ensi vuonna muutuvia energiamääräyksiä. Kun Japanissa järisi, Hannu ilmestyi aurinkotaloineen asiakaslehti Kaukosanomien verkkoversioon pohtimaan ydinturmaa, ydinvoiman turvallisuutta ja aurinkoenergian mahdollisuuksia.

Hannu tulee esiintymän myös painetussa Kaukosanomissa ja hyvin todennäköisesti muissakin kanavissa.

Pari päivää sitten ilmestyneessä Aikakauskirja Duodecimin eturauhasteemassa professorit Teuvo Tammela ja Vesa Kajata väittelevät PSA-seulontojen hyödyllisyydestä. Arvostetun lääketieteellisen julkaisun Napit vastakkain -asetelmassa on jotain tuttua.

Aivan – nämä miehethän väittelivät samasta aiheesta naamat vastakkain jo puolitoista vuotta sitten GSK:n Pros’data-lehdessä.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Kauppalehti kiinnostui

“Historia tulee arvioimaan hallintoni tulokset”, tokaisi Arnold Schwarzenegger klisheisesti jättäessään kuvernöörin työt konkurssikypsässä Kaliforniassa.

Velkaantuminen on päivän sana, eikä historialta kannata odottaa armoa Euroopan tuhlaajapojillekaan. Suomessa kipeitä päätöksiä tehdään kevään vaalien jälkeen. Julkisten menojen ja verojen tasapainottaminen vaatii leikkauksia sekä kiristyksiä.

Talouden aaltoliike heijastuu ihmisten terveyteen. Esimerkiksi sodan jälkeen suomalaisten sokerinkulutus nousi kymmenessä vuodessa 2 kilosta 45 kiloon, ja 1960-luvulla makeisten syönti kolminkertaistui. Suomalaisten hampaat olivatkin 1970-luvun alussa länsimaiden surkeimpia.

Parissa vuosikymmenessä alennustila vaihtui kärkipaikkaan. Kunnallinen hammashoito kehittyi, ja vahva tv-mainonta toi fluorihammastahnat koteihin, mikä on merkittävä syy karieksen vähentymiseen.

Lisää aiheesta voi lukea sodanjälkeisen hammashoidon historiikistä, jota olemme viime aikoina työstäneet yksiin kansiin. Teos valmistuu syksyllä.

Vireillä on muitakin uusia ja mielenkiintoisia hankkeita. Ensimmäinen osteoporoosin hoitoa käsittelevä Dmab-lehti ilmestyi ennen joulua, ja jatkoa seuraa pian.

Iso-Arska kehui tenheensä Kaliforniasta aurinkoenergian edelläkävijän, ja myös meillä uusiutuvan energian projektit ovat syventyneet ja lisääntyneet. Saamme tehdä töitä, joita ei tarvitse jättää historian arvioitaviksi.

Kaveriporukalla on tapana tehdä syksyinen luontoretki. Kävelemme päivän metsässä, saunomme ja syömme hyvin.

Lokakuussa kohteena olivat Hollolan ja Lahden ulkoilureitit eli ei mikään vaativa vaellusmaasto. Kuvittelin olevani kunnoltani nelihenkisen seurueen parhaimmistoa, mutta vajaa 25 kilometriä reipasta marssia todisti toista.

Tunsin itseni läskiksi.

”Paino on pudonnut 15 kiloa. Olen syönyt monipuolisesti ja liikkunut. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus”, kehaisi uuteen rasvatietoon uskova kaverini.

Kokonaisuus sai uuden mittapuun, kun saunailtaan liittyi mäkikotka Janne Ahonen. Kilpailupainoaan viisi kiloa tuhdimpanakin urheilija oli pelkkää pyykkilautaa ja paljasti muut pullukoiksi.

METSÄSTÄJÄ-KERÄILIJÄN geeneillä varustettu kroppamme ei ole vajaassa sadassa vuodessa sisäistänyt istumatyön luonnetta, vaan alkaa valon vähentyessä kerätä ravintoa talven varalle. Sitä riittää.

Lähipostissa suklaa on paremmin esillä kuin ikimerkit. Irtokarkkeja, makeita välipaloja ja juomia on tarjolla niin, että kieltäytyminen vaatii huippu-urheilijan itsekuria.

Mäkihypyssä sitä tarvitaankin, sillä painorajat ovat ehdottomia. Jos Ahonen olisi Oberstdorfissa 2005 painanut tarkastuksessa grammankin vähemmän, kultamitali olisi mennyt. Toisaalta kilo enemmän, niin sitä ei olisi tullut.

Suomessa Ahosen ja Pekka Holopaisen Kuningaskotka-kirja herätti kohua alkoholipaljastuksillaan, mutta saksankielisen version julkistuksessa toimittajat olivat kiinnostuneempia Ahosen painonhallinnasta.

RASVASOTA NOUSI taas pintaan, kun Ylen MOT esitteli meta-analyysejä, joiden mukaan tyydyttyneet eläinrasvat ovat uskottua vaarattomampia. Vallitsevan totuuden kyseenalaistaminen on median tehtävä, ja aihe on kirjaimellisesti herkullinen.

Vastareaktiosta on kasvamassa ravitsemussuositusten vastainen ristiretki, jossa Pekka Puskan riistämät nautinnot ryöstetään takaisin voissa ja kermassa tiristäen.

Ylilyönteihin sorrutaan ammattipiireissäkin, sillä asiantuntemus on yllättävän ohutta. Noin 450 pätevöityneestä ravitsemusterapeutista vain reilu sata työskentelee julkisessa terveydenhuollossa. Ehkä tätä osaamista voisi vahvistaa laihdutuslääkkeitä myyvissä apteekeissakin.

Itse aion tarttua tutkijan vinkkiin: kannattaa syödä enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja, niin energiamäärä pienenee, paino pysyy kurissa ja luontoa kuluu vähemmän.

P.S. Kesäkuussa kirjoitin tabletista, joka ei ole lääkepuriste, vaan median lääke verkkojakelun kaupallistamiseksi. Tablettien tiennäyttäjä, Macintoshin iPad ei ole täällä vieläkään myynnissä, mutta laitteita on tuotu yli 10 000 kappaletta. IPad-lehden ovat jo julkaisseet Suomen Kuvalehti, Gloria, Tietokone, Tekniikan Maailma, Suosikki ja monet muut.

Jokainen meistä tietää miltä tuntuu, kun kieli jäätyy metallikaiteeseen tai mattotelineeseen. Tähän lapsuusmuistoon vetoaa Panasonicin ilmalämpöpumppua mainostava ilmoituksemme “Olihan se tiedossa”.

Ja aika hyvin se vetoaa, sillä mainos oli TM-Rakennusmaailman tutkimusnumeron 6/2010 ylivoimaisesti huomatuin, spontaanisti muistettu mainos. Se muistuttaa, että aikuisen miehen pitäisi jo tuntea talven termofysiikka, eikä hankkia etelään tarkoitettua jäähdytyspumppua, joka jäätyy Suomen pakkasissa.

TM-Rakennusmaailmalla on 214 000 lukijaa, joten 75 prosentin* huomiarvo tarkoittaa, että 137 000 heistä on noteerannut ilmoituksen. Huomiota lisäsivät saman lehden testistä saadut TM-tähdet ja Panasonicin hyvä maine, mutta yleisin perustelu oli itse idea.

Ilmoitusta kehuttiin erottuvaksi, hauskaksi, humoristiseksi ja leikkisäksi. Kommenteista tuli myös ilmi, että kielen jäätymien on tuttu kokemus.

Jotkut pitivät kuvaa ärsyttävänä, jopa iljettävänä. Olemme tyytyväisiä, että ilmalämpöpumpun mainos ei jättänyt ketään kylmäksi.

*Lähde: IRO Research / Mainosmittari

Puhuin pari viikkoa sitten Libriksen lehtiseminaarissa journalisimin mahdollisuuksista asiakas- ja järjestölehdissä. Korostin otsikoinnin ja näkökulman merkitystä, ja esittelin muutaman esimerkin siitä kuinka ammattilehden sisällöllä rikotaan valtakunnallinen uutiskynnys ja saadaan asialle lisää huomiota.

Uusi kouluesimerkki tästä löytyy tämän päivän Hesarin taloussivulta (B5). Otsikko “Lapsi maksaa työnantajalle 12 000 euroa” on poimittu suoraan tekemästämme Apteekkarilehden kannesta. Itse asiassa juttu on kuvitettukin kannen revinnäisellä.

“Jokainen vauva maksaa apteekille noin 12 000 euroa”, kertoo Apteekkarilehden tuoreimman numeron kansi. Raskaana olevan äidin pullistuneen mahan päälle on pingotettu teksti “Pakko venyä”, kirjoittaa päivän Helsingin Sanomat.

Maan suurin ja arvostetuin päivälehti nosti kuuden palstan uutisellaan esiin, että perhevapaat kuormittavat apteekkeja, ja ne haluaisivat jakaa kustannuksia miesvaltaisten alojen kanssa.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Kauppalehti kiinnostui

Viime viikolla kolahti yllättävä kirje luottoluokitusyhtiö Soliditetilta. Yllättävä siksi, että odotin saavamme tällaista postia aikaisintaan vuoden lopulla, kun kolmas kokonainen tilikautemme on päättynyt.

“Vain 4,7 prosenttia suomalaisyrityksistä kuuluu korkeimpaan luottoluokkaan AAA. Yrityksenne on yksi niistä. Onnittelumme!”

Korkeimpaan luottoluokkaan vaaditaan keskimääräistä huomattavasti paremmat tunnusluvut, positiivinen tausta ja maksukäyttäytyminen sekä riittävä toiminnan volyymi.

En ole pitänyt tätä yleispätevänä todisteena yrityksen hyvyydestä. Luokitus osoittaa vain, että talouden perusta on kunnossa. Se ei kerro luovuudesta, kilpailueduista tai kasvupotentiaalista.

Toisaalta ihan ilman potentiaalia ei ehkä nousta ykkösluokkaan kolmessa vuodessa keskellä markkinointialan pahinta lamaa. Kyllä me siis hieman ylpeitä olemme tästä välietapista – ja kiitollisia kaikille teille, jotka olette osaamiseemme luottaneet.

Sertifiointibisneksen nerokkuutta sopii myös ihailla. Siinähän asiakas maksaa siitä, että saa esitellä luokittelijansa brändiä. Mekin olemme viime aikoina sijoitelleet TM:n testitähtiä tarkkojen ohjeiden mukaan aika moneen ilmoitukseen ja esitteeseen.

Onnittelumme Soliditet, olette löytäneet luokitusdiplomillenne taas uuden tyytyväisen ostajan.