Kauppalehti kiinnostui

Ilmalämpöpumppujen maine on kärsinyt alan lieveilmiöistä. Markkinoille on tuotu Suomeen sopimattomia laitteita, ja asennustyön tasokin on ollut kirjavaa.

Kymmenen vuotta Panasonic-kauppaa tehnyt Kaukomarkkinat halusi muistuttaa, että ketjuun kuuluu laadukkaan laitteen lisäksi luotettava maahantuoja, asiantunteva kauppias ja ammattitaitoinen asentaja. Kun nämä ovat kunnossa, huoltokin pelaa.

Kaukomarkkinat pestasi kokoneen kouluttajan Tero Lindenin tukemaan asentajaverkkoa. Asiakaslehti Kaukosanomissa myös LVI- ja jäähdystekniikan professori Antero Aittomäki puolustaa ilmalämpöpumppuja. Ainakin Kauppalehti kiinnostui viestistä.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Kaukomarkkinoille lehti ja uutiskirje

Lehden uudet vaatteet

Kun iPad julkistettiin tämän vuoden alussa, ajattelin että taas ilmestyi yksi kallis lelu lisää markkinoille. En todellakaan ollut vakuuttunut että tämä tablet-tietokoneiden lippulaiva olisi juuri se “paras tapa kokea verkko, sähköposti ja valokuvat”. Edes kirjojen lukeminen iPadin näytöltä ei houkuta, vaikka kieltämättä kokonaisen kotikirjaston pyörittäminen kevyellä tablet-koneella onkin kutkuttava ajatus. Sen sijaan – vaikken uskokaan paperisten lehtien häviävän mihinkään – iPadin lehdille suomat ominaisuudet ovat todella mielenkiintoisia.

Surffaillessani siellä sun täällä on ollut lähes mahdotonta olla törmäämättä videoesimerkkeihin tablet-tietokoneille tehdyistä digitaalisista lehdistä – iPad aikkareista – tai mikä lie niiden virallinen nimi sitten lopulta tulee olemaankaan. Jopa Helsingin Sanomien sähköisen julkaisun prototyypistä löytyy video YouTubesta.

Jänniä esimerkkejä iPadille suunnitelluista lehdistä ovat Wired ja Sports Illustrated -lehtien esitykset. Näissä videoissa lehti on enemmän kuin perinteisessä painetussa muodossaan: eräänlainen lehden, liikkuvan kuvan, äänen sekä verkkosivun yhdistelmä. Julkaisun kansikuva muuntautuu videoksi, yksittäisen kuvan korvaa kokonainen kuvagalleria, 3D-mallinnokset pyörivät, artikkeleita on helppo jakaa sosiaalisissa medioissa ja lukeakin muutamassa erilaisessa näkymässä. Kukin lukija mieltymyksensä mukaan.

Mahdollisuuksia sähköisten lehtien ja kirjojen toteutuksessa siis riittää. On suunnittelijasta ja lehden luonteestakin kiinni, kuinka kauas perinteisestä formaatista lehti halutaan viedä.

Helsingin Sanomat on noudattanut sanomalehtimäisen hillittyä linjaa sähköisen lehden demossaan, mutta Sports Illustrated on vienyt digitaalisen julkaisunsa lähes multimediaesityksen tasolle. Tällaisissa lehdissä tulee käyttöliittymäsuunnitteluun panostaa, jotta lukija ei eksy lehden sivuille.

Viime perjantaina iPadin ennakkotilaukset alkoivat Yhdysvalloissa. Kahdessa tunnissa arviolta 50 000 innokasta (!) tilasi tablet-koneen itselleen. Ei siis ihme, että monilla kustantajilla ja ohjelmistokehittäjillä on jo lusikkansa sopassa. Ideat muokkaantuvat pikkuhiljaa todeksi. Mielenkiinnolla seuraan esimerkiksi mitä tästä projektista seuraa.

Mobiilinetti – vihdoin!

Muistan kuinka vuosituhannen vaihteessa kypsyin wap-hypetykseen ja katteettomiin lupauksiin siitä, kuinka internet tulee kännykkään. Taisin kirjoittaa tietotekniikkaliitteen tuottajana jotain sellaista, että netti ei lähitulevaisuudessa puhelimeen mahdu, eivätkä tietokoneet kännykkäverkkoon.

Nyt minun täytyy pyörtää sanojani. Nettitikuilla saa ainakin taajamien tuntumassa kohtuullisen verkkoyhteyden kannetavaan, ja puhelimet ovat kehittyneet huikeasti.

Olen jo reilun vuoden kadehtinut iPhonella brassailevia kavereitani. Tänä syksynä olin valinnan edessä: joko Nokian N97 tai uusi iPhone. Nokian kosketusnäyttö ja käytettävyys eivät pärjää Macin ominasuuksille, mutta toisaalta iPhone on lukittu Soneraan, jonka verkosta ei ole iloa maaseudulla.

En ostanut kumpaakaan, vaan hankin taiwanilaisen HTC Heron. Siinä on Googlen kehittämä Android-käyttöjärjestelmä, kapasitiivinen kosketusnäyttö kuten iPhonessa ja kivasti pikakuvakkeita ja widgettejä.

Markkinoilta löytyy parempiakin kamera- video- ja musiikkipuhelimia, mutta tuskin yhtään näin hyvin yhteisöpalveluihin integroitua laitetta. Kuvien, videoiden ja viestien jakaminen on tehty todella helpoksi. Tosin itse arvostan eniten sitä, että selain ja s-posti toimivat vaivattomasti ja kalenteri ja yhteystiedot ovat synkassa Google-tilini kanssa.

Olin viime viikonloppuna tyttäreni kanssa maalla, ja huomasin että leikkikenttää reunustavassa metsikössä kasvaa paljon tatteja. Sieniä käännellessäni yritin muistella mitä pillistölle tehdään ja onko se ylipäänsä syötävää. Vastaus löytyi taskusta, hakusanoilla “tattien käsittely”. Viimeksi olen ollut näin innoissani jostain vimpaimesta kuusi vuotta sitten, kun räpsin kuvia Litmasesta Nokian ensimmäisellä kamerakännykällä.

On Herossakin vielä paljon parantamista, kuten voi todeta vaikkapa tästä arviosta. Uudet haastajat tekevät kuitenkin alalla hyvää. Laitteet kehittyvät, hinnat putoavat ja operaattorikytkökset murtuvat.

Eliakseen hankitaan ainakin kolmas Hero, sillä olen saanut myös Lauran kiinnostumaan poikien uudesta lelusta.

Web-graafikko saa paikan

Laitoin viime viikolla työpaikkailmoituksen Pingstateen. Ilmoitus toi ennätysmäärän liikennettä sivuillemme. M&M:n keväisen uutisen aiheuttama kävijäpiikki kalpenee tämän rinnalla.

Myös hakemuksia on tullut kiitettävä määrä. Haastattelemme kiinnostavimmat ehdokkaat tällä viikolla.

Hakemuksia saa lähettää edelleen. Arvostamme erityisesti seuraavia ominaisuuksia:

• kokemusta verkkosivustojen ulkoasu- ja rakennesuunnittelusta
• CSS-, XHTML- ja FLASH-tuntemusta
• kuvankäsittelytaitoja
• luovuutta ja hyvää visuaalista silmää
• oma-aloitteisuutta
• kommunikaatio- ja projektinhallintakykyä

Sivustojen toteutuksessa on pääsääntöisesti mukana tekninen kumppani.

Työsuhde on aluksi määräaikainen ja kestää tämän vuoden loppuun.

Hakemukset palkkatoiveineen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen laura@jelias.fi.

Suomi sai oman piraattiriidan

Kirjoitin marraskuussa kuinka tämän laman ilmiöitä on se, että tavara löytää uuden elämän helpommin verkosta kuin kirpputorilta. Yhdeksi esimerkiksi tuli mainittua kirjavuokraamo Bookabooka. Erityisesti opiskelijoille suunnatun palvelun idea on laittaa vanhat tenttikirjat kiertoon.

Kuten Hesaria lukevat tietävät, Teosto ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK ry vaativat palvelun lopettamista, koska vuokraaminen ilman tekijöiden ja kustantajien lupaa on laitonta. Tämän tulkinnan takana on vahvasti myös Kustannusyhdistys, jonka johtaja Sakari Laiho vertaa Bookabookaa Hesarin lehtiversiossa Pirate Bayhin.

Bookabooka ei vuokraa kirjoja, vaan saattaa maksullisella tekstiviestillä kirjojen tarvitsijat ja omistajat yhteen. Toiminta on ollut hyvin vaatimatonta: sivulla oli ennen uutista vaatimattomat 7 000 kävijää, ja kirjojakin oli vuokrattu muutamia kymmeniä.

Nyt niitä kävijöitä varmasti riittää. Ruotsissa Piratpartiet sai 13 000 uutta jäsentä, ja nousi maan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi, kun Pirate Bay tuomittiin.

Ruotsissa moni vertaisverkko on kuitenkin säikähtänyt ja lopettanut toimintansa. Seuraavaksi Antipiratbyrån tulilinjalla saattaa olla kurssikirjoja välittävä Studentbay. Suomessa Bookabooka uhmaa tekijänoikeusjärjestöjen vaatimusta ja pitää palvelunsa auki. Mielenkiintoiseen keskusteluun voi osallistua sivuston blogissa Vuokrasin kirjan.

Aiheesta aikaisemmin sivuillamme:

Proletaarien verkko
Kenen tekijänoikeus

Verkon napanöyhtää

Selailin vanhoja median verkkosivuja Internetin kirjastosta. Mika Myllylä keikkui otsikoissa, ja lakko piinasi Finnairia myös tasan kymmenen vuotta sitten – ei tosin lentäjien, vaan lennonjohdon.

Kymmenessä vuodessa lehtien verkkosivut ovatkin muuttuneet enemmän kuin itse uutiset. Printtiuutisten naiiveista tiiserikokoelmista on kehittynyt uutistuotannon moottoreita, jotka jauhavat runsaasti myös ajattomampaa hyötytietoa ja viihdettä yhteisöjensä pureskeltavaksi.

Mutta näkyy internetin voima myös uutisaiheissa. Samalla kun verkko imaisee koko maailman sisäänsä, oma maailmamme käpertyy yhä tiiviimmin ruudun ääreen. Päivän uutisista hämmästyttävän moni liittyy suoraan nettiin.

Esimerkiksi brittiprofessori varoittelee, että facebookin käyttö tylsistyttää lasten aivot. Aikuisia kiusaa se, että Gmail tökkii ympäri maailmaa. Hesarin tiedesivuilla esitellään kuinka teollisuushallit ympäri maailmaa muuttuvat palvelinfarmeiksi.

Verkossa levitettävän materiaalin tekijänoikeuksista taistellaan Ruotsissa käytävässä Pirate Bayn oikeudenkäynnissä.

Periaatteessa tekijänoikeuksien suojaamisesta on kyse myös Lex Nokiaksi ristityssä tietosuojalain tiukennuksessa. Tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, että eniten herättää tunteita työnantajan mahdollisuus päästä työntekijöidensä sähköpostien tunnistetietoihin. Tosin keskustelu on jonkin aikaa sitten livennyt itse laista siihen, kuka painosti valmisteluvaiheessa ja ketä. Hauskaa että tästä löytyy todisteita – mistäpä muualta kuin vanhoista sähköposteista.

Painettu blogi

Chicagossa ja San Fransiscossa jaellaan tiistaina erikoisia lämpimäisiä. The Printed Blog -julkaisee valittuja blogikirjoituksia ja niiden kommentteja kahdesti päivässä ilmestyvänä ilmaisena kaupunkilehtenä.

Hanke on mainosrahoitteinen ja perustuu paikallisuuteen. Mukaan on näin alkuvaiheessa lupautunut yli 300 bloggaajaa.

Onkohan tässä mitään järkeä?

Aiheesta ovat kirjoittaneet muun muassa The New York Times ja Wired.

P.S.
The Printed Blog -sivuston uutisotsikoissa oli ainakin vielä tänään päiväyksissä väärä vuosiluku. Luulisi, että joku muukin olisi jo asiasta huomauttanut, mutta pistinpä minäkin toimitukselle viestiä. Saa nähdä korjaavatko virheen. Vuoden vanhat uutiset eivät anna sivustosta kovin dynaamista vaikutelmaa.

Apteekkari uudistui

Apteekkarilehti sai uuden ilmeen, uudet verkkosivut ja sähköisen uutiskirjeen. Uudistuksessa mietittiin verkon ja lehden työnjakoa, ja hyödynnettiin molempien vahvuuksia.

Apteekkari.fi ja kerran viikossa ilmestyvä uutiskirje varmistavat, että lukija saa online-uutisensa nopesti. Painetulla julkaisulla on aikakauslehden vapaus syventyä ilmöihin ja niiden taustoihin visuaalisesti ja monipuolisesti.

Lehdessä on nyt kolme toisistaan erottuvaa osaa: uutiset, lääkkeet & tutkimus ja työ & tekijät. Ensimmäisen numeron pääjuttu kertoo siitä kuinka lääkevaihdon laajeneminen ja viitehintalaki leiikkaavat apteekkien taloutta tänä ja ensi vuonna.

Vuonna 1912 perustettu Suomen apteekkarilehti on Apteekkariliiton jäsenlehti. Sitä seurataan myös lääkeyrityksissä, sairaala-apteekeissa, lääkekeskuksissa ja farmasian koulutusyksiköissä. Lukijoita ovat myös lääke- ja terveydenhuollon viranomaiset. Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, ja Apteekkari.fi julkaisee uutisia lähes päivittäin.

Elias vastasi lehti- ja verkkouudistuksen suunnittelusta sekä graafisesta toteutuksesta. Verkkouudistuksen teknisen toteutuksen teki Koodiviidakko Oy .

• Lue myös blogimerkintä » Pala kakkua

Lisätietoja:

• Erkki Kostiainen, Apteekkariliitto, 050 566 8188
  Olli-Pekka Tiainen, Elias, 040 507 4754

Proletaarien verkko

Juice Leskisen kuolemasta ehti kulua lähes päivälleen kaksi vuotta, kun hänen syntymäkaupunkiaan viedään. Runsaan 5000 asukkaan Juankoski on käytännössä syntynyt Stromsdalin kartonkitehtaan ympärille. Konkurssi kahmaisee paikkakunnalta suoraan reilut 200 työpaikkaa.

Tappiollinen Stromsdal kaatui viime kädessä finanssikriisiin: rahoitusta pelastusoperaatioon ei enää järjestynyt, kun tilauskanta romahti. Pörssiyhtiön konkurssi on harvinainen, mutta myös suoraa jatkumoa paperiteollisuuden kujanjuoksulle.

Kuukausi sitten Jari Sarasvuo toivotti Trainers’ Housen tappiollisessa osavuosikatsauksessa joululaulua lainaten: ”tule lama kultainen.” Sarasvuon uho yhtiön vahvuudesta ja taantuman suomasta lopullisesta irtiotosta tietysti närkästyttävät, mutta on hän ainakin oikeilla jäljillä. Verkkobisnekseen keskittymällä palveluyrityksen on mahdollista kasvaa myös laman aikana.

Jos euroja nyt johonkin laitetaan, niin digitaaliseen liiketoimintaan ja markkinointiin. Sitä on helppo mitata, ja se tuo myös helposti säästöjä. Vai mitä sanotte ideasta hyllyttää formulabileet ja esitellä ensi vuoden F1-auto netissä?

Viime laman aikana Suomi täyttyi kirpputoreista. Kierrätyksen suosio kasvaa nytkin, mutta enää ei tarvitse mennä toreille tai teollisuushalleihin. Kätevimmin tavara vaihtaa omistajaa netissä.

Bookabookassa vuokrataan tenttikirjoja ja Kuinomassa sekä iRentissä melkein mitä tahansa. Vaihtokaupat perustuu nimensä mukaan siihen, että tavaraa vaihdetaan toiseen.

Ja tämä kaikki on syntynyt ennen kuin taantumasta, saati lamasta, on ollut tietoakaan.

Apteekkari uudistuu

Apteekkialan ykkösmedia Apteekkari uudistuu vuoden alussa. Lehti syventyy ilmiöihin, ihmisiin ja uutisten taustoihin, ja Apteekkari.fi seuraa päivittäistä uutisvirtaa entistä tarkemmin. Verkkopalvelu saa tuekseen uutiskirjeen, joka tuo online-uutiset ja kommentit lukijoiden sähköposteihin.

Apteekkarissa korostetaan aikakauslehden vahvuuksia: selkeyttä, visuaalisuutta ja tyylikkyyttä. Tätä täydentää Apteekkari.fi:n nopeus.

“Perustehtävämme ei muutu. Seuraamme lääke- ja apteekkialaa kotimaassa ja ulkomailla ja tarjoamme apteekkareille ja apteekkien henkilökunnalle monipuolista tietoa ammatillisen kehittymisen tueksi”, sanoo päätoimittaja ja Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

Lehti- ja verkkouudistuksesta sekä uutiskirjeen suunnittelusta vastaa Julkaisuosakeyhtiö Elias. Yhteistyö alkoi keväällä Aptekkariliiton vuosikatsauksesta.

Vuonna 1912 perustettu Suomen apteekkarilehti on Apteekkariliiton jäsenlehti. Apteekkareiden ja apteekkien henkilökunnan lisäksi lukijoita ovat lääke- ja terveydenhuollon viranomaiset. Sitä seurataan aktiivisesti myös lääkeyrityksissä, sairaala-apteekeissa, lääkekeskuksissa ja farmasian koulutusyksiköissä. Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa.