Rekrytointiprosessimme on monien mutkien jälkeen vihdoin saatu päätökseen. Eliaksen uusi web-graafikko aloittaa työnsä maanantaina.

Olemme Emmin kanssa siistineet paikkoja, ja neljä pakettia odottaa avaajaansa tyhjällä pöydällä. Ilmassa on jännityksen tuntua =).

Kiitos kaikille hakijoille – teitä on ollut mukava tavata! Olen oppinut paljon keskustelujemme aikana.

Myös hakemuksia on tullut kiitettävä määrä. Haastattelemme kiinnostavimmat ehdokkaat tällä viikolla.

Hakemuksia saa lähettää edelleen. Arvostamme erityisesti seuraavia ominaisuuksia:

• kokemusta verkkosivustojen ulkoasu- ja rakennesuunnittelusta
• CSS-, XHTML- ja FLASH-tuntemusta
• kuvankäsittelytaitoja
• luovuutta ja hyvää visuaalista silmää
• oma-aloitteisuutta
• kommunikaatio- ja projektinhallintakykyä

Sivustojen toteutuksessa on pääsääntöisesti mukana tekninen kumppani.

Työsuhde on aluksi määräaikainen ja kestää tämän vuoden loppuun.

Hakemukset palkkatoiveineen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen laura@jelias.fi.

Se on kuitenkin varmaa, että Lääkelaitoksen siirtämiseen Helsingistä Kuopioon ei tarvita yhtäkään vaunua. Työntekijät pysyvät pääkaupunkiseudulla, kuten on käynyt muissakin virastojen pakkosiirroissa.

Esimerkiksi Poliisin tietohallintokeskus aloitti Rovaniemellä aivan uusin voimin. Hallitus aikoo silti siirtää 4000-8000 virkamiestä maakuntiin vuoden 2011 loppuun mennessä.

Työn toteuttaja, valtiosihteeri Timo Reina osaa selittää tehottoman aluepolitiikan viisaaksi rekrytointisuunnitelmaksi. Puolet valtion työntekijöistä siirtyy eläkkeelle lähivuosina, ja Reinan mielestä valtion on helpompi kilpailla osaavasta työvoimasta maalla kuin Helsingissä.

Jos näin on, niin miksi terveydenhuollon työvoimapula on pahinta juuri syrjäseuduilla? Lääkäreitä ei saada edes suurella rahalla paikkakunnille, joissa valtion posti- ja poliisipalvelutkin viihtyvät huonosti.

Suomi on laaja maa, ja terveydenhuollon pitää palvella kaikkia kansalaisia. Kattava apteekkiverkko tarvitsee rinnalleen kattavat terveyspalvelut. Moni apteekkari kaipaa maalle mieluummin lääkäreitä kuin virastoja.

Kysykää vaikka Ristijärven apteekkarilta Pekka Savolaiselta – joka on kasvanut apteekkarin poikana Otanmäellä. Savolainen on huomannut, että lääkärin puuttuminen on vähentänyt Ristijärvellä tulevaisuudenuskoa sekä reseptien määrää. Lääkärireissu vie yleensä lääkeostotkin naapurikuntaan. Paikkakunnalle jäävät vain reseptien uusimiset. Siinä riittää haastetta, kun viitehintauudistus ja matalasuhdanne puristavat pientä apteekkia.

Terveydenhuollon hallinnonuudistus houkuttelee hajasijoitteluun. Pakkosiirto kuitenkin lamauttaa yksikön vuosiksi. Esimerkiksi Kuopiosta löytyy kyllä lääketieteen ja farmasian osaamista, mutta ei Lääkelaitoksen kokemusta lääkevalvonnasta ja lupamenettelystä.

Euroopan on vaikea kilpailla huippuosaajista Yhdysvaltain bio- ja piilaaksojen kanssa. Tässä vertailussa Helsinki on käpykylä.

Aivovuotoa voi ehkä hillitä nyt, kun finanssikriisi syö amerikkalaisten tutkimuskeskusten rahoitusta. Tilaisuus kannattaisi käyttää pääkaupunkiseudun tietoklusterin vahvistamiseen, eikä roiskia vuosikymmenten asiantuntemusta hukkaan.

En kuitenkaan ihmettelisi, vaikka hallitus painostaisi seuraavaksi Finnairia uusimaan kalustoaan Kuopion-reitille.