Laura valmistelee Apteekkarin juhlanumeron kantta. Vireä satavuotias käsittelee muun muassa lääkepatentteja ja biologisia lääkkeitä. Juhlaosiossa äänessä ovat lehden tekijät ja lukijat.

Näin Suomen Apteekkariliitto tiedottaa:

Suomen apteekkarilehti, Apteekkari, alkoi ilmestyä tammikuussa 1912 nimellä Finlands Apotekareföreningens Tidskrift – Suomen Apteekkariyhdistyksen Aikakauslehti. Lehti oli pitkään vain apteekkareille suunnattu ammatti- ja järjestölehti. Vasta viime vuosikymmeninä lehden lukijakunta on laajentunut apteekkien henkilöstöön ja alan toimijoihin. Nykyisin Apteekkarin kohderyhminä ovat myös apteekkialan päättäjät, päätösten valmistelijat ja media.

Apteekkari tavoittaa kaikki Suomen liki 600 apteekkaria ja heidän lisäkseen melkein kaikki (97 %) apteekkiproviisorit ja valtaosan (82 %) apteekkien farmaseuteista.

Nykyinen Apteekkari kertoo lääke- ja apteekkialan uutiset, tekee omia selvityksiä ja henkilökuvia sekä julkaisee apteekkityötä ja apteekkihenkilöstön ammattitaitoa kehittäviä tutkimuksia ja kirjoituksia. Lehdessä julkaistaan myös kolumneja, mielipiteitä ja vieraskyniä, ja keskustellaan ammatillisista asioista.

Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvää Apteekkaria täydentää kaikille avoin verkkolehti Apteekkari.fi ja sen viikoittainen uutiskirje. Vuodesta 2005 asti tilaajille on tarjottu sähköistä näköislehteä, joka toimii myös sähköisenä arkistona. Juhlavuoden kunniaksi avoin verkkopalvelu uudistuu ja laajenee.

Lehden 100-vuotisjuhlanumero (80 s.) ilmestyy perjantaina 27. tammikuuta. Se käsittelee mm. uusia biologisia lääkkeitä ja lääkepatentteja. Lehti selvitti, mitkä lääkkeet menettävät lähivuosina patenttisuojansa ja tulevat lääkevaihdon piiriin. Lehti kertoo myös uutisen, joka voi ravistella Suomen apteekkikenttää.

Lehden 100-vuotisjuhlavastaanotto kutsuvieraille järjestetään Suomen Apteekkariliitossa torstaina 26. tammikuuta.

Apteekkaria kustantaa ja toimittaa PharmaPress Oy ja se tuotetaan yhteistyössä Julkaisuosakeyhtiö Eliaksen kanssa.

Lisätietoja

Teemu Pukki HJK:n harjoituksissa huhtikuussa 2011.

Kun Futaamo viime huhtikuussa haastatteli HJK:n Teemu Pukkia, tämä oli suurelle yleisölle jokseenkin tuntematon nimi.

Kun Pukki pyssytti elokuussa kolme maalia saksalaista suurseuraa Schalkea vastaan ja lähti Bundesliigaan pelaamaan, hänestä puhuivat nekin, jotka eivät niin jalkapallosta olleet perustaneet. Uroteot jatkuivat Saksassa, ja Pukista tuli verkkouutisoijien kultakimpale. Vähän sellainen kuin jääkiekkoilija Mikael Granlundista tuli keväällä ilmaveivimaalilla höystetyn MM-kullan jälkeen.

Urheiluvuonna 2011 nimi Granlund tai Pukki nettiuutisen otsikossa takasi – ja takaa yhä – kohtalaisesti tai runsaasti klikkejä, joilla verkkouutisen arvoa ainakin jossain määrin mitataan. Verkkouutisoinnissa kiinnostava nimi houkuttelee usein enemmän lukijoita kuin varsinainen uutisen aihe.

Kun Pukki teki läpimurron Saksassa, Suomessa tehtiin otsikoita siitä, millaisia otsikoita Pukista oli tehty Saksassa. Ja ihmiset klikkasivat. Sama tahti jatkuu urheiluvuonna 2012: nuoren, superlupaavan pelaajan nimi on nettiotsikossa kuumaa kamaa.

HJK lainasi viime viikolla toisen nuoren supertähtensä Alexander Ringin Bundesliigan Borussia Möcnhegladbachiin, ja tämä onnistui heti ensimmäisessä harjoitusottelussaan kahdesti maalinteossa.

Näppituntumalta veikkaan, että Ringistä uutisoitiin loppiaisviikonloppuna enemmän kuin kenestäkään toisesta suomalaisurheilijasta. Pelkästään Suomifutis.fi -sivusto teki Ringistä useita uutisia päivässä.

Ja kuin rusinana berliininmunkin päälle Pukki maalasi Schalken harjoitusottelussa samana päivänä jona Ring maalasi Borussialle. Nettijuttuja oli helppo otsikoida.

Futaamo ei vielä tiedä, keitä pelaajia tulevana keväänä videohaastatellaan. Haastatteluja on kuitenkin luvassa. Ja muitakin juttuja – ehkä muistakin kuin Teemu Pukista tai Alexander Ringistä.

Britanniassa nähtiin keväällä erikoinen episodi, kun kunnon perheenisä, Manchester United -legenda Ryan Giggs yhdistettiin Twitterissä Big Brother -tähti Imogen Thomasiin. Giggs uhkasi viktoriaaniselta ajalta peräisin olevaan ”suukapulalakiin” (Gagging order) vedoten haastaa oikeuteen Twitterin ja kaikki muut lemmenseikkailuista vihjailijat. Lopulta parlamentissa todettiin, että kaikkia 75 000:tta Giggsin nimen twiitannutta ei voida passittaa vankilaan.

Britanniassa media on valtavan kiinnostunut futaajien yksityiselämästä, ja jotkut pelaajat myyvät häidensä kuvausoikeuksia eniten tarjoavalle tai twiittaavat vauvauutisensa, huonekaluostoksensa ja iltamenonsa kymmenille- tai sadoilletuhansille lukijoilleen.

Suomessa huippufutaajat ovat vetäneet ihan toisenlaista linjaa. Jari Litmanen ei esittele perhettään Kotiliedessä, eikä Sami Hyypiää näe Seiskan otsikoissa. Maajoukkuepuolustaja Petri Pasanen kieltäytyi viime viikon Veikkaajassa vastaamasta ihan viattomaan kysymykseen, muuttiko perhe hänen mukanaan Saksasta Itävaltaan.

Suomi-futiksen suurin Twitter-kohu taisi olla se, kun Shefki Kuqi vihjasi Twitterissä lopettavansa uransa. Kuqi korjasi pian, että hän ei käytä Twitteriä, Facebookia tai sähköpostia, vaan asialla oli vale-Shefkin perustama Twitter-tili.

Suomen maajoukkueessa on meneillään sukupolvenvaihdos. Samalla muuttuu pelaajien suhtautuminen julkisuuteen.

Näin voi päätellä ainakin seuraamalla Twitterissä Lauri Dalla Vallea. Pohjoiskarjalaisen Tattikeisarin poika siirtyi neljä vuotta sitten teinisensaationa Joensuusta Liverpooliin, ja hänestä on siitä asti toivottu Suomelle uutta tähteä.

Dalla Valle twiittaa tyttöystävästään kirjoitetut uutiset ja ilmoittaa jos pariskunnan arjesta kertovaan blogiin on tullut päivityksiä.

Samalla Dalla Valle on alkanut hyödyntää maailmalla yleistä käytäntöä esitellä sponsorinsa sosiaalisessa mediassa.

Facebookissa Dalla Valle ilmoittaa tykkäävänsä kahdesta FB-sivustosta. Toinen on Niken kansainvälinen sivusto, toinen Niken suomalainen sivusto.

Apteekkariliitto avasi uudistuneet verkkosivunsa maaliskuun lopulla. Sivusto palvelee nyt liiton jäsenistöä ja muita käyttäjiä entistä monipuolisemmin ja helpommin.

Sivuston kautta löytyy muun muassa lähin liiton jäsenapteekki. Palvelun avulla selviävät myös eri apteekkien tarjoamat erityispalvelut ja niiden asiakaspalvelussaan käyttämät kielet.

Etusivulle listautuvat liiton tuoreimmat tiedotteet ja Apteekkarilehden (apteekkari.fi) tuoreimmat verkkouutiset, toimitusjohtaja Ilkka Oksalan Reunamerkintöjä-blogi sekä sisältöä Terveydeksi! -lehden sivuilta ja Facebookista.

Uusien sivujen ilme luotiin Julkaisuosakeyhtiö Eliaksessa ja sivut koodattiin oululaisessa Koodiviidakossa. Sama tiimi on aiemmin toteuttanut muun muassa Apteekkarilehden Apteekkari.fi -sivuston sekä lehden ja liiton sähköiset uutiskirjeet.

Lue myös:

Apteekkari uudistui

Yrityksiä syytetään usein hitaiksi viestijiksi, ja varsinkin asiakasmediaa pidetään jäykkänä kanavana. Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy.

Hattulalainen Hannu Kaskela esittelee aurinkokeräimiään Kaukomarkkinoiden esitteessä, joka käsittelee muun muassa ensi vuonna muutuvia energiamääräyksiä. Kun Japanissa järisi, Hannu ilmestyi aurinkotaloineen asiakaslehti Kaukosanomien verkkoversioon pohtimaan ydinturmaa, ydinvoiman turvallisuutta ja aurinkoenergian mahdollisuuksia.

Hannu tulee esiintymän myös painetussa Kaukosanomissa ja hyvin todennäköisesti muissakin kanavissa.

Pari päivää sitten ilmestyneessä Aikakauskirja Duodecimin eturauhasteemassa professorit Teuvo Tammela ja Vesa Kajata väittelevät PSA-seulontojen hyödyllisyydestä. Arvostetun lääketieteellisen julkaisun Napit vastakkain -asetelmassa on jotain tuttua.

Aivan – nämä miehethän väittelivät samasta aiheesta naamat vastakkain jo puolitoista vuotta sitten GSK:n Pros’data-lehdessä.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Kauppalehti kiinnostui

Ville poikkeuksellisesti kameran edessä – antamassa lausuntoa Tottenhamin pelistä Skysportsille, White Hart Lanen edessä.

Toimittaja Ville Miettinen on aloittanut tuottajana Eliaksessa. Villellä on kokemusta lääketieteellisistä julkaisuista, kustannustoimittamisesta ja urheilujournalismista.

Aiempia työnantajia ovat muun muassa Mediuutiset, Sairaanhoitaja, Premissi, Duodecimin uutispalvelu, Urheilulehti ja YLE. Ville on työskennellyt maakuntalehdissä, kirjoittanut asiakaslehtiin, arvostellut kirjoja ja toimittanut teksti-tv:n sähkeitä.

Filosofian maisteri on valmistunut Helsingin yliopistosta 2005 pääaineenaan kotimainen kirjallisuus. Kirjakustantamoista toimeksiantajia ovat olleet Tammi, Teos, Gummerus, WSOY sekä jalkapalloon keskittynyt BOING-kirjakerho, jota Ville veti neljä vuotta.

Eliaksessa Ville on ennestään tuttu Kaukosanomista, Pros’datasta ja jalkapallosaitti Futaamosta. Mies itse on Tottenham Hotspurin Suomen faniklubin perustaja ja vannoutunut KTP:n kannattaja. Muita intohimoja ovat valokuvaus ja englantilaiset komediasarjat.

Professori Antero Aittomäki puolustaa ilmalämpöpumppuja Kaukosanomissa ja nyt myös Kauppalehdessä.

Ilmalämpöpumppujen maine on kärsinyt alan lieveilmiöistä. Markkinoille on tuotu Suomeen sopimattomia laitteita, ja asennustyön tasokin on ollut kirjavaa.

Kymmenen vuotta Panasonic-kauppaa tehnyt Kaukomarkkinat halusi muistuttaa, että ketjuun kuuluu laadukkaan laitteen lisäksi luotettava maahantuoja, asiantunteva kauppias ja ammattitaitoinen asentaja. Kun nämä ovat kunnossa, huoltokin pelaa.

Kaukomarkkinat pestasi kokoneen kouluttajan Tero Lindenin tukemaan asentajaverkkoa. Asiakaslehti Kaukosanomissa myös LVI- ja jäähdystekniikan professori Antero Aittomäki puolustaa ilmalämpöpumppuja. Ainakin Kauppalehti kiinnostui viestistä.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Kaukomarkkinoille lehti ja uutiskirje

Surffaillessani siellä sun täällä on ollut lähes mahdotonta olla törmäämättä videoesimerkkeihin tablet-tietokoneille tehdyistä digitaalisista lehdistä – iPad aikkareista – tai mikä lie niiden virallinen nimi sitten lopulta tulee olemaankaan. Jopa Helsingin Sanomien sähköisen julkaisun prototyypistä löytyy video YouTubesta.

Jänniä esimerkkejä iPadille suunnitelluista lehdistä ovat Wired ja Sports Illustrated -lehtien esitykset. Näissä videoissa lehti on enemmän kuin perinteisessä painetussa muodossaan: eräänlainen lehden, liikkuvan kuvan, äänen sekä verkkosivun yhdistelmä. Julkaisun kansikuva muuntautuu videoksi, yksittäisen kuvan korvaa kokonainen kuvagalleria, 3D-mallinnokset pyörivät, artikkeleita on helppo jakaa sosiaalisissa medioissa ja lukeakin muutamassa erilaisessa näkymässä. Kukin lukija mieltymyksensä mukaan.

Mahdollisuuksia sähköisten lehtien ja kirjojen toteutuksessa siis riittää. On suunnittelijasta ja lehden luonteestakin kiinni, kuinka kauas perinteisestä formaatista lehti halutaan viedä.

Helsingin Sanomat on noudattanut sanomalehtimäisen hillittyä linjaa sähköisen lehden demossaan, mutta Sports Illustrated on vienyt digitaalisen julkaisunsa lähes multimediaesityksen tasolle. Tällaisissa lehdissä tulee käyttöliittymäsuunnitteluun panostaa, jotta lukija ei eksy lehden sivuille.

Viime perjantaina iPadin ennakkotilaukset alkoivat Yhdysvalloissa. Kahdessa tunnissa arviolta 50 000 innokasta (!) tilasi tablet-koneen itselleen. Ei siis ihme, että monilla kustantajilla ja ohjelmistokehittäjillä on jo lusikkansa sopassa. Ideat muokkaantuvat pikkuhiljaa todeksi. Mielenkiinnolla seuraan esimerkiksi mitä tästä projektista seuraa.

Muistan kuinka vuosituhannen vaihteessa kypsyin wap-hypetykseen ja katteettomiin lupauksiin siitä, kuinka internet tulee kännykkään. Taisin kirjoittaa tietotekniikkaliitteen tuottajana jotain sellaista, että netti ei lähitulevaisuudessa puhelimeen mahdu, eivätkä tietokoneet kännykkäverkkoon.

Nyt minun täytyy pyörtää sanojani. Nettitikuilla saa ainakin taajamien tuntumassa kohtuullisen verkkoyhteyden kannetavaan, ja puhelimet ovat kehittyneet huikeasti.

Olen jo reilun vuoden kadehtinut iPhonella brassailevia kavereitani. Tänä syksynä olin valinnan edessä: joko Nokian N97 tai uusi iPhone. Nokian kosketusnäyttö ja käytettävyys eivät pärjää Macin ominasuuksille, mutta toisaalta iPhone on lukittu Soneraan, jonka verkosta ei ole iloa maaseudulla.

En ostanut kumpaakaan, vaan hankin taiwanilaisen HTC Heron. Siinä on Googlen kehittämä Android-käyttöjärjestelmä, kapasitiivinen kosketusnäyttö kuten iPhonessa ja kivasti pikakuvakkeita ja widgettejä.

Markkinoilta löytyy parempiakin kamera- video- ja musiikkipuhelimia, mutta tuskin yhtään näin hyvin yhteisöpalveluihin integroitua laitetta. Kuvien, videoiden ja viestien jakaminen on tehty todella helpoksi. Tosin itse arvostan eniten sitä, että selain ja s-posti toimivat vaivattomasti ja kalenteri ja yhteystiedot ovat synkassa Google-tilini kanssa.

Olin viime viikonloppuna tyttäreni kanssa maalla, ja huomasin että leikkikenttää reunustavassa metsikössä kasvaa paljon tatteja. Sieniä käännellessäni yritin muistella mitä pillistölle tehdään ja onko se ylipäänsä syötävää. Vastaus löytyi taskusta, hakusanoilla “tattien käsittely”. Viimeksi olen ollut näin innoissani jostain vimpaimesta kuusi vuotta sitten, kun räpsin kuvia Litmasesta Nokian ensimmäisellä kamerakännykällä.

On Herossakin vielä paljon parantamista, kuten voi todeta vaikkapa tästä arviosta. Uudet haastajat tekevät kuitenkin alalla hyvää. Laitteet kehittyvät, hinnat putoavat ja operaattorikytkökset murtuvat.

Eliakseen hankitaan ainakin kolmas Hero, sillä olen saanut myös Lauran kiinnostumaan poikien uudesta lelusta.

Myös hakemuksia on tullut kiitettävä määrä. Haastattelemme kiinnostavimmat ehdokkaat tällä viikolla.

Hakemuksia saa lähettää edelleen. Arvostamme erityisesti seuraavia ominaisuuksia:

• kokemusta verkkosivustojen ulkoasu- ja rakennesuunnittelusta
• CSS-, XHTML- ja FLASH-tuntemusta
• kuvankäsittelytaitoja
• luovuutta ja hyvää visuaalista silmää
• oma-aloitteisuutta
• kommunikaatio- ja projektinhallintakykyä

Sivustojen toteutuksessa on pääsääntöisesti mukana tekninen kumppani.

Työsuhde on aluksi määräaikainen ja kestää tämän vuoden loppuun.

Hakemukset palkkatoiveineen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen laura@jelias.fi.