VUOSI SITTEN Apteekkarilehti kuvasi Turun seudun biobuumia ja vertasi lääkeyhtiö Bayerin ehkäisykierukan vuosivientiä viereisen telakan toimintaan. Kierukkamyynnillä olisi saanut kolme ruotsinlaivaa.
Kysymys kuului, onko järkevää tukea epätervettä teollisuutta loputtomiin, kun esimerkiksi lääketutkimuksen edellytyksiä kohentamalla voisi luoda tuottavampaa työtä.
Telakka sai pitkän tekohengityksen jälkeen tervehdyttäjäksi saksalaisen omistajan. Lääketutkimuksella menee huonommin.
Yhteiskunta ei tue ainoastaan laivojen rakentamista, vaan myös niiden liikennöintiä. Viime vuonna kymmenen suurimman suoran yritystuen saajan joukkoon mahtui neljä varustamoa, jotka saivat valtiolta yhteensä liki 60 miljoonaa euroa.
Huvimatkailuun keskittyneet Viking Line ja Tallink Silja lohkaisivat tästä 39 miljoonaa euroa. Vastaavasti Helsingin yliopistolta leikataan tulevina vuosina yli sata miljoonaa euroa vuodessa.
TUTKIMUKSEN LEIKKAUKSET alkoivat jo edellisen hallituksen aikana. Tuottavuushyppyä hakevalta uudelta hallitukselta odotettiin muuta. Olivathan voittajatkin hymyilleet vaalitenteissä ”koulutuksesta ei leikata” -kylttien kanssa.
Kaikkien tyrmistykseksi Sipilän hallitus päättikin, että juuri tästä otetaan. Opetuksesta, tieteestä ja kulttuurista lähtee neljässä vuodessa pari miljardia euroa, kun otetaan huomioon Tekesin reilu 300 miljoonan menetys.
Yliopistojen lovi on liki 600 miljoonaa. Suurin kärsijä on Helsingin yliopisto, jolta aiotaan viedä myös Yliopiston Apteekin apteekkimaksujen ja yhteisöveron kompensointi, noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kansainvälisesti arvostetuin korkeakoulu joutuu vähentämään 1200 työntekijää eli 15 prosenttia henkilöstöstään.
Farmasian tiedekunnan perusrahoitukseen tulee 10 prosentin eli 700 000–800 000 euron lovi. Ensi vuonna sitä voidaan hiukan paikata puskureilla, mutta jo seuraavana se vaikuttaa suoraan henkilöstöresursseihin ja tuloksiin.
HALLITUS OTTAA KAUHALLA ja antaa lusikalla. Osaamisen ja koulutuksen kuuteen kärkihankkeeseen on luvassa yhteensä 300 miljoonaa euroa. Yksi niistä on korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö, jota tuetaan tutkimusten kaupallistamiseksi.
Tämäkin kasvun siemen voi kuivua lääkekorvausmenojen leikkauksiin. Isompi ongelma on kuitenkin se, mistä löytyy tieteellisiä innovaatioita, kun perustutkimus kuihtuu.
Johtajien ja yritysten on pelätty pakenevan ulkomaille verotus- tai kustannussyistä. Siksi yrityksiltä ei nytkään leikata juuri muuta t&k-tukia.
Tutkijoita on jo lähtenyt. Molekyylilääketieteen instituutin johtaja Olli Kallioniemi valitsi Ruotsin, koska sieltä löytyy nyt enemmän rahaa ja arvostusta (HS 11.10.).
Farmasian tiedekunnassa pelätään, että säästöistä kärsitään 10–15 vuotta, vaikka ne peruttaisiin pian. Kerran jäädytettyjen linjojen avaaminen on hidasta, ja määräaikaisten virkojen lakkauttaminen sulkee nuoret alalta.
Kirjoitus on julkaistu lokakuun Apteekkarilehdessä.
