Aihe: Terveydenhuolto

12
Mar

Hallituksen suurin virhe

VUOSI SITTEN Apteekkarilehti kuvasi Turun seudun biobuumia ja vertasi lääkeyhtiö Bayerin ehkäisykierukan vuosivientiä viereisen telakan toimintaan. Kierukkamyynnillä olisi saanut kolme ruotsinlaivaa.

Kysymys kuului, onko järkevää tukea epätervettä teollisuutta loputtomiin, kun esimerkiksi lääketutkimuksen edellytyksiä kohentamalla voisi luoda tuottavampaa työtä.

Telakka sai pitkän tekohengityksen jälkeen tervehdyttäjäksi saksalaisen omistajan. Lääketutkimuksella menee huonommin.

Yhteiskunta ei tue ainoastaan laivojen rakentamista, vaan myös niiden liikennöintiä. Viime vuonna kymmenen suurimman suoran yritystuen saajan joukkoon mahtui neljä varustamoa, jotka saivat valtiolta yhteensä liki 60 miljoonaa euroa.

Huvimatkailuun keskittyneet Viking Line ja Tallink Silja lohkaisivat tästä 39 miljoonaa euroa. Vastaavasti Helsingin yliopistolta leikataan tulevina vuosina yli sata miljoonaa euroa vuodessa.

TUTKIMUKSEN LEIKKAUKSET alkoivat jo edellisen hallituksen aikana. Tuottavuushyppyä hakevalta uudelta hallitukselta odotettiin muuta. Olivathan voittajatkin hymyilleet vaalitenteissä ”koulutuksesta ei leikata” -kylttien kanssa.

Kaikkien tyrmistykseksi Sipilän hallitus päättikin, että juuri tästä otetaan. Opetuksesta, tieteestä ja kulttuurista lähtee neljässä vuodessa pari miljardia euroa, kun otetaan huomioon Tekesin reilu 300 miljoonan menetys.

Yliopistojen lovi on liki 600 miljoonaa. Suurin kärsijä on Helsingin yliopisto, jolta aiotaan viedä myös Yliopiston Apteekin apteekkimaksujen ja yhteisöveron kompensointi, noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kansainvälisesti arvostetuin korkeakoulu joutuu vähentämään 1200 työntekijää eli 15 prosenttia henkilöstöstään.

Farmasian tiedekunnan perusrahoitukseen tulee 10 prosentin eli 700 000–800 000 euron lovi. Ensi vuonna sitä voidaan hiukan paikata puskureilla, mutta jo seuraavana se vaikuttaa suoraan henkilöstöresursseihin ja tuloksiin.

HALLITUS OTTAA KAUHALLA ja antaa lusikalla. Osaamisen ja koulutuksen kuuteen kärkihankkeeseen on luvassa yhteensä 300 miljoonaa euroa. Yksi niistä on korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö, jota tuetaan tutkimusten kaupallistamiseksi.

Tämäkin kasvun siemen voi kuivua lääkekorvausmenojen leikkauksiin. Isompi ongelma on kuitenkin se, mistä löytyy tieteellisiä innovaatioita, kun perustutkimus kuihtuu.

Johtajien ja yritysten on pelätty pakenevan ulkomaille verotus- tai kustannussyistä. Siksi yrityksiltä ei nytkään leikata juuri muuta t&k-tukia.

Tutkijoita on jo lähtenyt. Molekyylilääketieteen instituutin johtaja Olli Kallioniemi valitsi Ruotsin, koska sieltä löytyy nyt enemmän rahaa ja arvostusta (HS 11.10.).

Farmasian tiedekunnassa pelätään, että säästöistä kärsitään 10–15 vuotta, vaikka ne peruttaisiin pian. Kerran jäädytettyjen linjojen avaaminen on hidasta, ja määräaikaisten virkojen lakkauttaminen sulkee nuoret alalta.

Kirjoitus on julkaistu lokakuun Apteekkarilehdessä.

 

Kommentit (0)
12
Mar

Zombeja ja aavetaloja

USEIMMAT KAUPUNKILAISET tunnistavat hahmon. Nuori, sekava ja levoton mies istuu täydessäkin raitiovaunussa tyhjää ympärillään. Arvaamaton käytös huokuu jotain muuta kuin puhdasta humalaa.

Lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö on kasvanut viime vuosina, ja opioideista on tullut yleisimpiä myrkytyskuolemien aiheuttajia. Kodin tai mummolan lääkkeitä on helpompi varastaa kuin vanhempien viinejä.

Poliisi nimittää narkomaanipiirien surkeimpia tapauksia käveleviksi zombeiksi. Näillä sekakäyttäjillä on jo takana pitkä lääkeriippuvuus ja epäonnistuneita vieroitusyrityksiä.

Kun huumeiden jakeluun tulee ”toimitushäiriö”, zombit putsaavat ensin kaverinsa ja tunkeutuvat sitten apteekkiin – hetken mielijohteesta, päihtyneenä tai pahoissa vieroitusoireissa. Kiinnijäämisellä ei ole väliä, saaliin nauttiminen voidaan aloittaa jo rikospaikalla.

APTEEKIT KÄRSIVÄT digitalisoitumisen lieveilmiöstä. Jo 95 prosenttia resepteistä on digitaalisia, ja reseptin uusiminen onnistuu vaikka laiturin nokasta.

Koska väärentäminen ei enää onnistu, laittomia lääkkeitä saa vain kadulta tai väkivalloin. Apteekkimurtoja ja –ryöstäjä tehtaillaankin nyt ennätystahtia.

Digitalisaatio on tuonut ongelman näkyviin, mutta itse syy on muualla. Lääkkeiden väärinkäyttö on päässyt paisumaan, kun on keskitytty alkoholihaittoihin.

Lääkeriippuvaiset voisi myös hoitaa, mikä maksaisi vähemmän kuin päihdekäytöstä johtuva rikollisuus ja työkyvynmenetykset. Opioidiriippuvaisista joka kuudes eli 2 600 saa korvaushoitoa. Hoidettavista vain kymmenesosalla on apteekkisopimus.

A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki pitää järjettömänä, että vieroitusklinikoiden kuntouttajat käyttävät aikaansa lääkejakeluun.

Apteekkeja voi hirvittää, mutta ne tarvitsevat vieroituspotilaita. On parempi, että narkomaani tulee sisään ovesta kuin ikkunasta ja reseptin eikä aseen kanssa.

KANSANTALOUDELLE EDULLISIN ratkaisu häviää usein. Kunnat säästävät vieroituksesta ja psykososiaalisesta hoidosta, koska leikkausten kustannukset jäävät muiden maksettaviksi.

Pahimmillaan kulut sysätään alan sisällä toiselle yksikölle. Vaarana on, että kestävyysvajeen kurominen lisää hölmöjä säästöjä, vaikka hallitus pyrkii vähentämään osaoptimointia rakenteellisilla uudistuksilla.

Terveystiedon digitalisoituminen muuttaa hoitoa joka tapauksessa. Omahoidon laitteet ja sovellukset siirtävät toimintaa sairaaloista koteihin sekä nykyistä kevyempiin yksikköihin. Jos potilas ei kykene keräämään tietoa itsestään, apteekki tai kotihoito voi hoitaa pienet tutkimukset.

Lääkkeiden ja kirurgian kehittyminen vähentää myös sairaalapäiviä. Kunnat kiihdyttävät kuitenkin sairaalarakentamista turvatakseen palvelut alueellaan – ikään kuin seinät estäisivät toiminnan keskittämistä tarpeen mukaan.

Moni sairaala tulee vielä rapistumaan aavetaloksi. Kaikista ei saa kylpylöitä tai maailmanperintökohteita.

 

Kommentit (0)
16
Hel

Apollonia sai uuden ilmeen

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia uudisti ilmeensä viime vuoden lopulla. Elias suunnitteli yhdistykselle modernin tunnuksen ja sitä tukevan värimaailman sekä typografian. Myös yhdistyksen lomakkeisto uusittiin.

Apollonia.fi-sivustolle uusi ilme tuotiin päivittämällä kuva- ja värimaailma sekä typografia. Sivuston rakenne ja alusta säilyvät toistaiseksi ennallaan.

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on hammaslääketieteellinen seura, joka perustettiin vuonna 1892. Apollonian jäsenistöön kuuluu yli kuusituhatta hammaslääkäriä ja hammaslääketieteen opiskelijaa. Jäsenkuntaan kuuluu myös kotimaassa ja ulkomailla toimivia kunnia- ja kirjeenvaihtajajäseniä.

Apollonia_tunnus_vaaka_blogiin

 

Kommentit (0)
04
Syy

Biosta bulkiksi

Olli-Pekka Tiaisen kolumni julkaistiin syyskuun Apteekkarilehdessä.

Turun telakan pelastuminen valtion ja saksalaisyhtiö Meyerin omistukseen herättää samanlaista ihastusta kuin Metsä Groupin suunnitelma uudesta sellutehtaasta Keski-Suomeen. Median ja päättäjien riemuun sisältyy toiveikkuutta siitä, että perinteinen teollisuus voisi sittenkin säilyttää asemansa tai jopa palata menneiden vuosien kukoistukseensa.

Yksittäiset valopilkut eivät muuta kokonaiskuvaa. Suomessa täytyisi kehittää tuotteita ja palveluita, joiden suunnittelusta ja valmistuksesta maksetaan enemmän kuin perinteisestä teollisuustyöstä.

Tällaista korkean jalostusasteen toimintaa on esimerkiksi Turun seudun lääketeollisuus, johon kuuluu lähes sata pientä bioyritystä. Lippulaivoista Bayer nousi toissa vuonna maan toiseksi suurimmaksi yhteisöverojen maksajaksi ja tilitti valtiolle liki 112 miljoonaa euroa.

Viime vuonna markkinoille tulivat ensimmäiset biohuuman tuottamat lääkkeet.

IHAN KIVUTTOMASTI ei tähänkään ole päästy. Vuosituhannen vaihteessa riskirahaa ja yhteiskunnan tukea jaettiin alalle epärealistisin odotuksin. Lääkekehityksen vaikeus yllätti sijoittajat. Yritykset keskittyivät teknologiaan ja unohtivat markkinoinnin ja liiketoimintastrategiat.

Lopulta Sitran ja Tekesin kaltaiset instituutiotkin luopuivat rahastoistaan. Bio-sana kelpasi enää polttoaineen ja sellutehtaan etuliitteeksi.

Hengissä sinnitelleet yritykset osoittavat, että lääkkeiden ja tutkimusvalmisteiden kehittäminen onnistuu kyllä muiltakin kuin Orionilta. Jos rahoitusta olisi tarjolla, ne voisivat kilpailla tutkimuksista, joita kansainväliset lääkejätit yhä useammin ulkoistavat pienemmilleen. Suomesta löytyy osaamista, lääketutkimukseen soveltuva geeniperimä ja hyvin rekisteröity tautihistoria.

Biopankit ja muut vahvuudet uhkaavat kuitenkin jäädä hyödyntämättä, sillä lääketutkimus on hiipunut kolmasosaan 2000-luvun huippuvuosista. Muualla maailmassa se on yksi nopeimmin kasvavista aloista.

ONGELMAT JOHTUVAT muustakin kuin rahasta. Yliopistosairaaloiden tutkimustoiminta on kutistunut, ja varsinkin yrityksiin suhtaudutaan nihkeästi.

Vaikka tutkimusprojekti jotenkin onnistuisi, valmista innovaatiota on vaikea saada käyttöön – olipa kyse lääkkeestä tai teknologiasta. Terveysteknologia on noussut tärkeimmäksi huipputeknologian vientialaksi, mutta kotimaassa kauppa ei käy.

Uusimassa Apteekkarissa (4/2014) on esitelty Mendorin ja Modzin diabetestekniikkaa. Molemmat yritykset pitävät Suomea Euroopan vaikeimpana markkina-alueena. Kilpailutuksissa keskitytään hintaan, eikä uusi teknologia tai pitkäaikaishyötyjen arviointi sovi julkisiin hankintoihin.

Taaksepäinkin osataan mennä. Kun oikeusasiamies päätti, että lääkkeiden koneellista annosjakelua ei saa laskuttaa asiakkailta, osa kunnista päätti ottaa työn itselleen. Esimerkiksi Hyvinkäällä lasketaan, että hoitajat ehtivät annostella itse eikä yhtään uutta työntekijää tarvitse palkata. Samalla lisätään asiakkaiden kanssa vietettyä aikaa lähemmäs laatusuosituksia.

Koneellisessa järjestelmässä voi olla vielä kehittämistä, mutta on vaikea uskoa, että ihminen tekee mekaanisen työn tehokkaammin ja virheettömämmin kuin kone. Käsiä tarvittaisiin ihan muuhun.

 

Kommentit (0)
29
Tam

Apteekkari uudistui terveysappsien aikaan

Apteekkarilehti on nyt ulkoasultaan ja sisällöltään entistä yhtenäisempi kokonaisuus, joka pyrkii puhuttelemaan kaikkia terveydenhuollon päättäjiä. Lehdestä on riisuttu joitakin lääkehoidon vakiopalstoja ja vastaavasti lisätty sidosryhmiä koskettavia aiheita. Erityisesti visuaalisuutta on mietitty.

Ensimmäisen numeron pääjuttu käsittelee apteekkien uusia terveyspalveluja. Terveydenhuollon muutokset, kuten omahoidon sovellusten kehittyminen ja apteekkien rooli kutistuvien julkisten palvelujen korvaamisessa ovat lehden keskeistä sisältöä.

Itsehoidon teknologista kehitystä seurataan ja testataan tuotepalstalla. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, ja jokainen numero on teemoitettu. Ensimmäinen teema käsittelee itsehoitoa, seuraavissa keskitytään teknologiaan, astmaan ja allergiaan, diabetekseen, rokottamiseen ja vanhusten jaksamiseen.

Elias on uudistanut lehden edellisen kerran 2009 ja verkkoversion 2012. Apteekkari.fi uudistetaan myöhemmin tänä vuonna. Elias vastaa lehden ulkoasusta, kuvasuunnittelusta ja journalistisesta sparrauksesta.

 

Kommentit (0)
03
Tam

90-vuotias

Suomen Hammaslääkäriliitto perustettiin vuonna 1924. Juhlavuoden kunniaksi Elias suunnitteli tunnuksen, joka on käytössä tämän vuoden ajan kaikessa liiton viestinnässä. Tunnuksesta tehtiin myös versio, jossa liiton nimi on esillä sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisäksi käytössä on versio, johon on yhdistetty liiton uusi slogan ”Suun terveyden puolesta – För god monhälsa”.

Hammaslääkäriliiton virallisen tunnuksen suunnitteli ilmetoimisto Porkka & Kuutsa vuonna 2007. Elias on aiemmin suunnitellut tunnuksen myös Hammaslääkäriliiton kustannukselle.

HLLK_b

 

Kommentit (0)
02
Tou

Kevään uudet lehdet

Ennen kuin lehti ehti puuhun, Puu-lehti uudistui kevään kunniaksi. Arkkitehdeille ja suunnittelijoille suunnattu julkaisu on nyt muodoltaan ja ulkoasultaan entistä selkeämpi ja lehtimäisempi. Uusi ilme näkyy jo tunnuksessa. Vuodesta 1980 ilmestynyt Puu esittelee suomalaista puuarkkitehtuuria ja -rakentamista ja edistää puutuotteiden laadukasta käyttöä.

Arvostettua lehteä julkaisee Puuinfo, jonka tehtävänä on luoda kysyntää puutuotteille rakentamisessa ja sisustamisessa. Lehteä päätoimittaa Aalto-yliopiston puurakentamisen professori, arkkitehti Pekka Heikkinen, ja sen ulkoasusta vastaa nykyisin Julkaisuosakeyhtiö Elias.

motio

ELIAKSEN SUUNNITTELEMA ja toimittama asiantuntijalehti on myös masennuksen hoitoa käsittelevä Motio. Nimi tulee latinasta ja tarkoittaa alkua sekä liikettä, mutta viittaa myös motivointiin ja aktivointiin. Ensimmäinen numero kertoo muun muassa sairauden laajoista vaikutuksista ja liikunnan merkityksestä hoidossa: aivoille tekee hyvää lähteä ulos, vaikka päivätansseihin kesken sairausloman. Motiota julkaisee GlaxoSmithKline.

ms

KOLMAS JUURI PAINOSTA tullut uusi lehti on kongressijulkaisu Advances in MS Research. Kuten nimi kertoo, julkaisu käsittelee MS-tautia ja on suunnattu pohjoismaiselle lääkäreille. Julkaisija on Teva, sisällöstä vastaa Idea Engine ja ulkoasusta Elias.

 

Kommentit (0)
01
Hel

Tunnustusta ja palkintoja

Eliaksen suunnittelema Apteekkarin kansi ”Tyrmäävä tohtori” on valittu 20 parhaan joukkoon, josta yleisö voi äänestää suosikkinsa vuoden 2012 aikakauslehden kanneksi. Parhaat kannet löytyvät Aikakausmedian sivuilta, ja äänestysaikaa on koko helmikuu.

Kolmen eniten ääniä saanutta etusivua julkistetaan maaliskuussa, ja voittaja palkitaan Aikakausmedian gaalassa 10. huhtikuuta.

Voittoisa historiikki

jalkaporasta bioaikaan

Palkittu kirja kiinnosti Hammaslääkäripäivillä. Keskellä Olli-Pekka Tiainen ja Aurora-seuran puheenjohtaja Heikki Vuorela. Kuva: Ismo Henttonen

Vuodelle 2012 on jo osunut yksi pääpalkinto. Eliaksen toimittama Hammashoidon historiikki Jalkaporasta bioaikaan toi Hammaslääkäriseura Apollonian vuosittaisen Apollonia-palkinnon teoksen kustantaneelle Aurora-ryhmälle.

Historiallinen voitto

Sopimusta ei jateta

Sopimusta ei jätetä, linjattiin Paasitornissa.

Myös kuluva vuosi on tuonut tunnustusta. SAK:lle suunnitteltu Sopimusta ei jätetä -kampanja sai hyvin huomiota, kun SAK:n Lauri LylyEK:n Jyri Häkämies, liki 500 luottamusmiestä ja lähes koko valtakunnallinen media kokoontuivat tammikuun kihlauksen vuosipäivänä 23.1. Paasitorniin Helsingissä.

Sopimusta ei jateta

Elias suunnitteli kampanjan iskulauseen, tunnuksen ja oheismateriaalit, kuten suuren suosion saaneet rintamerkit, kynät, bannerit ja tilaisuuden projektiot. Paasitornin tilaisuuden avannut Eliaksen tuottama video Luottamus työpaikoilla on kerännyt paljon kiitosta.

 

Kommentit (0)
12
Mar

Verosatyyrin ensimmäinen näytös

Verotietojen julkistusta edelsi tänä syksynä kiinnostava keskustelu terveysalan yritysten ja niiden työntekijöiden harjoittamasta verosuunnittelusta. Apteekkarin viime numerokin sivusi aihetta.

Eurokriisiä käsittelevän jutun otsikko ”miljardin velka” viittasi lääkkeiden suorakorvauksiin, jotka Kreikan valtio oli jättänyt apteekkareille maksamatta odottaessaan EU:n ja IMF:n lainaerää. Luku saattaa olla totta, mutta voidaan kysyä onko rahaliikenne kulkenut toiseenkaan suuntaan aivan säntillisesti.

Kreikassa palkat nousivat pitkään työn tuottavuutta nopeammin eli maa eli velaksi. Surkeaa tuottavuutta rasittaa massiivinen harmaa talous. Näkövammaisten sosiaalitukea nostavat taksikuskit ja metsästäjät ovat lähinnä räikeä anekdootti.

Suurempi reikä tulee siitä, että kansa kiertää veroja. Palveluja ja tuotteita myydään kuititta, ja pelkästään arvonlisäveroja jää maksamatta kuusi miljardia euroa.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
29
Lok

Jalkaporasta Facebookiin

Jalkaporasta bioaikaan -kirjan kuvitusta vuodelta 1975. Kuva on Irma Jakkulan arkistosta.

Nyt kun kuntavaalit ja kirjamessut ovat ohi, on aika kiinnittää huomiota vuoden hammaslääketieteelliseen kirjatapahtumaan. Historiikki Jalkaporasta bioaikaan tarjoaa hyödyllistä tietoa hammashoidon kehityksestä ja palvelujärjestelmän kasvukivuista myös uusille valtuutetuille.

Sodan jälkeisinä pulavuosina jalkaporaa käytettiin jopa hammaslääkäreiden koulutuksessa. Lasten hammasterveys oli surkea ja vanhusväestö hampaatonta.

Tästä Suomi nousi hammashoidon mallimaaksi ja alan parhaiden kuvantamislaitteiden valmistajaksi. Suunterveyden huippu saavutettiin 1990-luvun alussa. Sitten lama alkoi nakertaa ehkäisevää hoitoa, julkisen hammashoidon velvoitteet kasvoivat ja terveyskeskukset ruuhkautuivat. Uudeksi haasteeksi nousi se, että kasvavalla vanhusväestöllä on yhä enemmän hoitoa tarvitsevia hampaita.

Jalkaporasta bioaikaan kuvaa kuinka yksittäisten hampaiden paikkamisesta tuli koko kansa suun terveydenhuoltoa. Kertojina ovat alan ansioituneet veteraanit. Julkaisuosakeyhtiö Elias toimitti yli 50 kirjoittajan artikkeleista ja laajasta kuvastosta yhtenäisen teoksen ja vastasi sen ulkoasusta. Historiikin on kustantanut Hammaslääketieteen historian seura Aurora ja sen painaa vaasalainen painotalo Fram.

Kirja julkaistaan 15. marraskuuta Hammaslääkäripäivillä. Kirjan vaiheita voi seurata myös Facebookissa.

 

 

Kommentit (0)