Kuningas eturauhanen

Tänään selviää nähdäänkö jalkapallon MM-kisojen välierissä Hollannin oranssia vai Brasilian keltaista ja vihreää. Nämä värit löytyvät myös eilen ilmestyneestä Pros’datan erikoisnumerosta.

Kun MM-kisat tasan kolme viikkoa sitten potkaistiin käyntiin suurin odotuksin, alkoi myös prostahyperplasian hoidossa uusi aika. Combination In Focus -seminaari Kirkkonummella valaisi urologeja uusista tutkimustuloksista, jotka vaikuttavat eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitokäytäntöihin.

Seminaarissa paljastuikin, että prostahyperplasian Käypä hoito -suosituksen uudistaminen aloitetaan loppukesästä. Pros’data kertoi uutisen ensimmäiseksi, alle kolme viikkoa tilaisuuden jälkeen.

Uutisprintille se ei ole mikään nopeus, mutta asiakaslehden prosessiksi tuotanto oli poikkeuksellisen ripeää: ensimmäinen taitettu versio oli asiakkaalla viikossa. Se vaatii pyöreiden vuorokausien lisäksi huolellista suunnittelua. Esimerkiksi graafeja päästiin työstämään jo ennen seminaaria.

Sade oli pilata hienon kuvasuunnitelman, mutta onneksi löytyi suojainen paikka – ja professoreilta pelisilmää. Ai mitenkö jalkapallo liittyy prostatahyperplasiaan? Joillekin ison eturauhasen miehille katsomossa istuminen on mahdotonta jatkuvan vessassa juoksemisen vuoksi. Palloon liittyy myös muuta symboliikkaa, jonka onkin tarkoitus aueta vain lääkäreille.

Ulkoasuaan muuttanut Jabulani sekä professorit Michael Marberger Wienin yliopistosta ja Teuvo Tammela TAYS:sta.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Lehti pääsi kirjahyllyyn
Pelottava lehti
Prostatahyperplasia sai lehden

Nyt kaikki muuttuu. Taas.

Applen iPhone 4:n mainosslogan osuu naulan kantaan. Ironia lienee kuitenkin tahatonta. Teknologisia innovaatioita tuodaan markkinoille hengästyttävällä vauhdilla. Vimpaimien lanseeraus on tuskin päättynyt, kun niitä jo laivataan purettaviksi Kiinaan. Juuri nyt et ole mitään ilman uutta iPhone 4:sta tai vastaavaa aasialaista androidia.

Applen uutta lippulaivaa iPadia ei vielä edes saa Suomesta, kun Aalto-yliopiston tutkija Petteri Vainikka jo ennustaa sen hautajaisia. Vuoden päästä markkinat kuulemma täyttyvät kiinalaisista ja korealaisista tableteista, jotka päivittävät iPadin mennen tullen. Julkaisijoiden bisnes kun ei toimi AppStoren ekosysteemissä.

Pohdimme perjantaina Bolder Helsingin järjestämässä Maggieflow-seminaarissa tablettien vaikutusta lehtibisnekseen. Vainikan ja muiden seminaarin luennoitsijoiden mielenkiintoiset esitykset sekä iltapäivän työpajojen satoa (muistiinpanoja tajunnanvirrasta) julkaistaneen lähipäivinä Maggieflown sivustolla. Vaikka meillä ei lasipalloa ollutkaan, näimme tulevaisuudessa mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Ideoiden pallottelu tuttujen ja tuntemattomien kollegoiden kanssa oli antoisaa.

On mielenkiintoista nähdä kuinka elämämme muuttuu. Taas. On vielä mielenkiintoisempaa olla aktiivisesti mukana muutoksessa. Vaikuttaa siihen suunnittelijana, yrittäjänä, kuluttajana ja vanhempana.

Miltäköhän tämän hetken visiomme vaikuttavat kymmenen vuoden päästä? Jälkiviisaan on helppo hymyillä vaikkapa Newsweek-lehden internet-hypeä kritisoivalle artikkelille vuodelta 1995: “The internet? Bah!”

Eikä teknologisen ja sosiaalisen murroksen ennustaminen ole mennyt ihan nappiin aina muiltakaan:

“I think there is a world market for maybe five computers.”
Thomas Watson, IBM:n johtaja, 1943.

“Computers in the future may weigh no more than 1,5 tons.”
Popular Mechanics -lehti, 1949.

“There is no reason for any idividual to have a computer in their home.”
Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977.

“You aren’t going to turn passive consumers into active trollers on the Internet.”
Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989.

“Painettu lehti ei koskaan kuole.”
Yleinen mielipide, 2010.

Jotkut asiat eivät muutu. Koskaan.

Heinäkuun vietämme Kainuussa. Ympärillämme levittäytyvä vaarainen järvimaisema on saanut muotonsa jo lähestulkoon 10 000 vuotta sitten. Elämässä, jossa kaikki muuttuu koko ajan, se kuulostaa ikuisuudelta. Luonnon ekosysteemissä se on lyhyt aika.

Nukumme yömme sata vuotta vanhassa riihessä. Rakastan sen tummaksi patinoituneita vanhoja hirsiä ja huopakaton pehmeää ropinaa sateella.

Iltasaduksi luen lapsille vanhoja Melukylän lapsia, Eemeliä ja Peppi Pitkätossua. Kirjat käymme lainaamassa Ristijärven kunnan pienestä kirjastosta. iPadilla ei ole aittaan mitään asiaa. Sähköinen näyttö ei korvaa vanhan kirjan tuoksua ja kellastuneiden, hiirenkorvalle luettujen sivujen kahinaa. En halua pilata tunnelmaa edes uudella valaisimella. 70-luvun seinälampun keltaisessa valokeilassa lukunautinto on täydellinen.

Vedet kannetaan järvestä ja lämmitetään puilla, tiskit tiskataan käsin, letut paistetaan nuotiolla… Sellaista on elämä. Heinäkuussa.

Puoliksi tehty

Lehden tekeminen on mahtavan kivaa, varsinkin kun tiimi on tiivis ja sävelet ovat selvät jo ensimmäisestä suunnittelupalaverista lähtien.

Löysin työpöytää siivotessani melkein ensimmäisen tuupparin Apteekkariliiton vuosikatsauksesta. Itse katsaus putkahti painosta jo muutama viikko sitten.

Kun aaltopituus on viritetty prikulleen asiakkaan taajuudelle, julkaisu voi olla jo ensi hetkistä lähtien vain tekemistä vaille valmis. Kuten kuvasta näkyy!

Kauppalehti kiinnostui

Ilmalämpöpumppujen maine on kärsinyt alan lieveilmiöistä. Markkinoille on tuotu Suomeen sopimattomia laitteita, ja asennustyön tasokin on ollut kirjavaa.

Kymmenen vuotta Panasonic-kauppaa tehnyt Kaukomarkkinat halusi muistuttaa, että ketjuun kuuluu laadukkaan laitteen lisäksi luotettava maahantuoja, asiantunteva kauppias ja ammattitaitoinen asentaja. Kun nämä ovat kunnossa, huoltokin pelaa.

Kaukomarkkinat pestasi kokoneen kouluttajan Tero Lindenin tukemaan asentajaverkkoa. Asiakaslehti Kaukosanomissa myös LVI- ja jäähdystekniikan professori Antero Aittomäki puolustaa ilmalämpöpumppuja. Ainakin Kauppalehti kiinnostui viestistä.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Kaukomarkkinoille lehti ja uutiskirje

Johan nyt on markkinapaikka

Asiakaslehtien harvat – joskus jopa satunnaiset – julkaisuaikataulut asettavat lehtien tekijöille mahtavia haasteita sen suhteen, että jutut pysyvät ajankohtaisina seuraavan numeron ilmestymiseen saakka.

Varsinkin talous- ja IT-aloilla nopeat käänteet voivat olla kiusallisia sekä asiakkaan että toimituksen kannalta.

Viime viikon torstaina Hesarin liitteenä ilmestyneessä Ratkaisija-lehdessä Sofia Pankin varatoimitusjohtaja kertoi pankkinsa kilpailuvalteista ja valoisasta tulevaisuudesta. Kaksi päivää aiemmin HS oli uutisoinut Sofia Pankin joutumisesta selvitystilaan…

Ratkaisijassa päiviteltiin myös sitä, missä viipyvät Google Mapsin kolmiulotteiset sovellukset. Noh, huhtikuun ensimmäisestä asti Google Mapsin katunäkymää on voinut katsella 3D-lasien lävitse.

Aina ei siis aikaansa seuraaminen auta – joskus vaan kello jättää.

P.S. Tuskin olin ainoa joka luuli Googlen 3D-jippoa aprillipilaksi, mutta vieläkin se näyttää toimivan, ja ainakin koko ruudun leveydellä aika hauskasti.

Journalismi puree

Ilta-Sanomat siteerasi tänään prostatahyperplasian ammattilehteä Pros’dataa. Kyseessä on tabloid-formaattiin taitettu erikoisnumero lokakuisesta urologiseminaarista, jonka pääteemoja oli uusi tutkimustieto PSA-seulonnoista.

Ilta-Sanomia kiinnosti Tommy Tabermannin suhde aiheeseen. Kansanedustajan piti tuoda seminaariin mieskansalaisen näkökulma, mutta tunnetuista syistä hän joutui luopumaan tilaisuudesta. Tabermann antoi kuitenkin Pros’datalle haastattelun ja kirjoitti runon prostatalle.

“Eturauhanen syyniin” otsikoi IS, ja PSA-keskustelu sai lisää huomiota. Vaikka Pros’data on lääkäreille suunnattu, osin jopa oppikirjamainen, ammattilehti, ei siinä ennenkään ole keskustelua pelätty. “Paisuva ongelma” ja “Haastava potilas” ovat lehden aiempia kansiotsikoita.

Kaukomarkkinoiden Kaukosanomien ensimmäinen teema käsitteli terveydenhuollon langatonta kirjaamista, joka on Suomessa vielä vähäistä, osin järjestelmäongelmien, osin asenteiden vuoksi (mitä ne hoitajat läppäreillä tekevät).

Lääkärivaikuttaja Timo Aronkytö toi lehdessä esiin ongelman: kotihoidettavien määrä kolminkertaistuu, mutta resurssit pysyvät ennallaan. Vieressä esiteltiin yksi ratkaisu ja menestystarina Valkeakoskelta, jossa kotihoidon langaton kirjaaminen oli saatu alkuun kaupunkilaisen testamentin avulla.

Kaukosanomien turvallisuusteema jatkoi tänä syksynä journalistista linjaa. Viranomaiskäyttöön suunniteltu videonsiirtosjärjestelmä Medvedev-esimerkkeineen oli alalla pienimuotoinen skuuppi. Molemmat lehdet ovat poikineet asiakastapaamisia.

Maine-lehdessä (nro 5) Banzai Communicationsin Ralf Ahlskog lausui, että asiakaslehtien tekijöiden pitäisi panna yrityksen johto miettimään “tehdäänkö lehdestä rohkeasti myynnin työkalu vai journalistisesti toteutettu tiedonantaja”.

Alan ammattilaiset lyttäsivät Ahlskogin kommentit jo samassa lehdessä, mutta on vielä pakko täydentää. Asiakaslehti on pitkäjänteistä brändinrakentamista, ja se voi olla myös myynnin työkalu – ei kuitenkaan ilman journalisimia.

Aikaisemmin sivuillamme:

• Prostatahyperplasia sai lehden
  Kaukomarkkinoille lehti ja uutiskirje
  Pelottava lehti
  Lehti pääsi kirjahyllyyn

Uutiskirje kiinnosti

Apteekkarilehden uudistuksen jälkimarkkinointi jatkui Farmasian Päivillä, kun lehden uutiskirjettä mainostettiin Apteekkariliiton messuosatolla. Lehdessäkin esiintynyt Remington-kauden reporterimme kannusti seinän kokoisena farmaseutteja tilaamaan uutiskirjeen.

Eliaksen suunnittelema lakana toimi osastolla hyvin. Reilut 150 messuvierasta ymmärsi, ettei paperi enää riitä, ja tilasi kirjeen.

Pharmapressin toimitusjohtaja, liiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen oli muutenkin tyytyväinen: Apteekkari.fi sai kovasti kehuja, ja verkkolehti löysi myös uusia lukijoita. Verkon suosio on saanut Kostiaisen suunnittelmaan uusia ilmoituspaikkoja.

Ilmoitusmyynti on kasvanut myös painetussa lehdessä, mikä on näinä aikoina kelpo suoritus.

Uudistettua lehteä ja uutiskirjettä markkinoitiin keväällä muun muassa tällaisilla koko sivun ilmoituksilla.

Apteekkarin uutiskirjeen voit tilata tästä linkistä.

Aiheesta aikaisemmin sivuillamme:

• Apteekkari uudistui
  Pala kakkua
  Kiitos kiitoksista
  Napinaa lääkeneuvoista

Napinaa lääkeneuvoista

Farmasian Päivät saivat tuttuun aiheeseen uuden näkökulman, kun lääkärit älähtivät apteekkien harjoittamasta lääkeneuvonnasta. Tapahtuman aloitti lehdistötilaisuus, jossa esiteltiin tutkimusta farmaseuttisen henkilöstön roolista itsehoidon ohjaajana.

Keskustelu ryöpsähti kuitenkin käyntiin ammattilehdissä vähän eri vinkkelistä. Perjantaina ilmestynyt Lääkärilehti otsikoi jo torstaina verkossa varsin suorasukaisesti, että Apteekin turhat varoitukset haittaavat hoitoa.

Professori ja ihotautien lääkäri Raimo Suhonen valittaa kohtaavansa vähintään kerran viikossa tilanteen, jossa apteekki varoittaa lääkkeestä, annostuksesta tai hoidon pituudesta. Kun potilas uskoo viimeistä sanojaa, hän käyttää lääkettä vähemmän kuin lääkäri on määrännyt, eikä vaiva parane.

Suhonen on kirjelmöinyt asiasta apteekkitoiminnan ammattieettistä neuvottelukuntaa. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura vastaa Apteekkarin verkkosivuilla, että apteekeilla on lakisääteinen velvoite varmistaa lääkkeen oikea annostus ja käytön turvallisuus.

Peura kuitenkin muistuttaa, että apteekissa ei pidä arvostella lääkärin määräämää hoitoa, vaan mahdolliset tarkistukset tulee hoitaa diskreetisti lääkäriä nolaamatta. Tästä varmasti puhutaan lisää Messukeskuksen käytävillä.

Mielenkiintoista on, että molemmat ammattijulkaisut kiinnittävät huomiota myös toiseen neuvontakanavaan. Lääkärilehden pääuutinen “Terveydenhuollon portinvartijat” käsittelee pandemian vahvistamaa ilmiötä, jossa puhelinneuvojille on sälytetty vastuu hoidon tarpeen arvioinnista. Eriarvoisuus kasvaa, kun seulan läpi pääsee valehtelemalla.

Apteekkarin blogissa Erja Elo kertoo miltä tuntuu, kun läpi ei pääse.

Lehti pääsi kirjahyllyyn

Päätä särki ihan pirusti. Viikon sitä siedin, ja eilen hain ammattiapua Viiskulman terveysasemalta.

Innokas lääkäri paneutui asiaan huolella; otettiin ultra, röntgen ja suunniteltiin silmän paineenmittausta seuraavalle päivälle.

Parantajan hakiessa UÄ-laitetta silmäilin miekkosen kirjahyllyä. Ja kappas — kirjojen välistä pilkistivät molemmat Eliaksen toimittamat Pros’data-lehdet! Eikä missään satunnaisessa lehtipinkassa vaan tasan siellä missä pitääkin, Therapia Fennican ja muun ammattikirjallisuuden väliin arkistoituina!

PS. Jomotuksen syy selvisi röntgen-kuvasta: kupla otsassa kiristi pinnoja. Otsaonteloon kertynyttä eritettä lääkäri ei sen tarkemmin määritellyt, mutta palattuani töihin Outilla oli asiasta omat arvionsa…

Johdin saa kehuja

Ensimmäinen Eliaksen toimittama Johdin-lehti postitettiin tällä viikolla asiakkaille. Lehti on saanut hienon vastaanoton ja spontaaneja kiitoksia lukijoilta.

Tuntuu hyvältä. Tätä on tehty koko sydämellä. Vielä kerran lämmin kiitos kaikille teille, jotka teitte lehden kanssamme!

Lehden pääjutun ja kannen kuvasi Vesa-Matti Väärä.
Johtimen verkkoversion löydät tästä linkistä.