Aihe: Kolumnit

12
Mar

Hallituksen suurin virhe

VUOSI SITTEN Apteekkarilehti kuvasi Turun seudun biobuumia ja vertasi lääkeyhtiö Bayerin ehkäisykierukan vuosivientiä viereisen telakan toimintaan. Kierukkamyynnillä olisi saanut kolme ruotsinlaivaa.

Kysymys kuului, onko järkevää tukea epätervettä teollisuutta loputtomiin, kun esimerkiksi lääketutkimuksen edellytyksiä kohentamalla voisi luoda tuottavampaa työtä.

Telakka sai pitkän tekohengityksen jälkeen tervehdyttäjäksi saksalaisen omistajan. Lääketutkimuksella menee huonommin.

Yhteiskunta ei tue ainoastaan laivojen rakentamista, vaan myös niiden liikennöintiä. Viime vuonna kymmenen suurimman suoran yritystuen saajan joukkoon mahtui neljä varustamoa, jotka saivat valtiolta yhteensä liki 60 miljoonaa euroa.

Huvimatkailuun keskittyneet Viking Line ja Tallink Silja lohkaisivat tästä 39 miljoonaa euroa. Vastaavasti Helsingin yliopistolta leikataan tulevina vuosina yli sata miljoonaa euroa vuodessa.

TUTKIMUKSEN LEIKKAUKSET alkoivat jo edellisen hallituksen aikana. Tuottavuushyppyä hakevalta uudelta hallitukselta odotettiin muuta. Olivathan voittajatkin hymyilleet vaalitenteissä ”koulutuksesta ei leikata” -kylttien kanssa.

Kaikkien tyrmistykseksi Sipilän hallitus päättikin, että juuri tästä otetaan. Opetuksesta, tieteestä ja kulttuurista lähtee neljässä vuodessa pari miljardia euroa, kun otetaan huomioon Tekesin reilu 300 miljoonan menetys.

Yliopistojen lovi on liki 600 miljoonaa. Suurin kärsijä on Helsingin yliopisto, jolta aiotaan viedä myös Yliopiston Apteekin apteekkimaksujen ja yhteisöveron kompensointi, noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kansainvälisesti arvostetuin korkeakoulu joutuu vähentämään 1200 työntekijää eli 15 prosenttia henkilöstöstään.

Farmasian tiedekunnan perusrahoitukseen tulee 10 prosentin eli 700 000–800 000 euron lovi. Ensi vuonna sitä voidaan hiukan paikata puskureilla, mutta jo seuraavana se vaikuttaa suoraan henkilöstöresursseihin ja tuloksiin.

HALLITUS OTTAA KAUHALLA ja antaa lusikalla. Osaamisen ja koulutuksen kuuteen kärkihankkeeseen on luvassa yhteensä 300 miljoonaa euroa. Yksi niistä on korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö, jota tuetaan tutkimusten kaupallistamiseksi.

Tämäkin kasvun siemen voi kuivua lääkekorvausmenojen leikkauksiin. Isompi ongelma on kuitenkin se, mistä löytyy tieteellisiä innovaatioita, kun perustutkimus kuihtuu.

Johtajien ja yritysten on pelätty pakenevan ulkomaille verotus- tai kustannussyistä. Siksi yrityksiltä ei nytkään leikata juuri muuta t&k-tukia.

Tutkijoita on jo lähtenyt. Molekyylilääketieteen instituutin johtaja Olli Kallioniemi valitsi Ruotsin, koska sieltä löytyy nyt enemmän rahaa ja arvostusta (HS 11.10.).

Farmasian tiedekunnassa pelätään, että säästöistä kärsitään 10–15 vuotta, vaikka ne peruttaisiin pian. Kerran jäädytettyjen linjojen avaaminen on hidasta, ja määräaikaisten virkojen lakkauttaminen sulkee nuoret alalta.

Kirjoitus on julkaistu lokakuun Apteekkarilehdessä.

 

Kommentit (0)
12
Mar

Zombeja ja aavetaloja

USEIMMAT KAUPUNKILAISET tunnistavat hahmon. Nuori, sekava ja levoton mies istuu täydessäkin raitiovaunussa tyhjää ympärillään. Arvaamaton käytös huokuu jotain muuta kuin puhdasta humalaa.

Lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö on kasvanut viime vuosina, ja opioideista on tullut yleisimpiä myrkytyskuolemien aiheuttajia. Kodin tai mummolan lääkkeitä on helpompi varastaa kuin vanhempien viinejä.

Poliisi nimittää narkomaanipiirien surkeimpia tapauksia käveleviksi zombeiksi. Näillä sekakäyttäjillä on jo takana pitkä lääkeriippuvuus ja epäonnistuneita vieroitusyrityksiä.

Kun huumeiden jakeluun tulee ”toimitushäiriö”, zombit putsaavat ensin kaverinsa ja tunkeutuvat sitten apteekkiin – hetken mielijohteesta, päihtyneenä tai pahoissa vieroitusoireissa. Kiinnijäämisellä ei ole väliä, saaliin nauttiminen voidaan aloittaa jo rikospaikalla.

APTEEKIT KÄRSIVÄT digitalisoitumisen lieveilmiöstä. Jo 95 prosenttia resepteistä on digitaalisia, ja reseptin uusiminen onnistuu vaikka laiturin nokasta.

Koska väärentäminen ei enää onnistu, laittomia lääkkeitä saa vain kadulta tai väkivalloin. Apteekkimurtoja ja –ryöstäjä tehtaillaankin nyt ennätystahtia.

Digitalisaatio on tuonut ongelman näkyviin, mutta itse syy on muualla. Lääkkeiden väärinkäyttö on päässyt paisumaan, kun on keskitytty alkoholihaittoihin.

Lääkeriippuvaiset voisi myös hoitaa, mikä maksaisi vähemmän kuin päihdekäytöstä johtuva rikollisuus ja työkyvynmenetykset. Opioidiriippuvaisista joka kuudes eli 2 600 saa korvaushoitoa. Hoidettavista vain kymmenesosalla on apteekkisopimus.

A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki pitää järjettömänä, että vieroitusklinikoiden kuntouttajat käyttävät aikaansa lääkejakeluun.

Apteekkeja voi hirvittää, mutta ne tarvitsevat vieroituspotilaita. On parempi, että narkomaani tulee sisään ovesta kuin ikkunasta ja reseptin eikä aseen kanssa.

KANSANTALOUDELLE EDULLISIN ratkaisu häviää usein. Kunnat säästävät vieroituksesta ja psykososiaalisesta hoidosta, koska leikkausten kustannukset jäävät muiden maksettaviksi.

Pahimmillaan kulut sysätään alan sisällä toiselle yksikölle. Vaarana on, että kestävyysvajeen kurominen lisää hölmöjä säästöjä, vaikka hallitus pyrkii vähentämään osaoptimointia rakenteellisilla uudistuksilla.

Terveystiedon digitalisoituminen muuttaa hoitoa joka tapauksessa. Omahoidon laitteet ja sovellukset siirtävät toimintaa sairaaloista koteihin sekä nykyistä kevyempiin yksikköihin. Jos potilas ei kykene keräämään tietoa itsestään, apteekki tai kotihoito voi hoitaa pienet tutkimukset.

Lääkkeiden ja kirurgian kehittyminen vähentää myös sairaalapäiviä. Kunnat kiihdyttävät kuitenkin sairaalarakentamista turvatakseen palvelut alueellaan – ikään kuin seinät estäisivät toiminnan keskittämistä tarpeen mukaan.

Moni sairaala tulee vielä rapistumaan aavetaloksi. Kaikista ei saa kylpylöitä tai maailmanperintökohteita.

 

Kommentit (0)
04
Syy

Biosta bulkiksi

Olli-Pekka Tiaisen kolumni julkaistiin syyskuun Apteekkarilehdessä.

Turun telakan pelastuminen valtion ja saksalaisyhtiö Meyerin omistukseen herättää samanlaista ihastusta kuin Metsä Groupin suunnitelma uudesta sellutehtaasta Keski-Suomeen. Median ja päättäjien riemuun sisältyy toiveikkuutta siitä, että perinteinen teollisuus voisi sittenkin säilyttää asemansa tai jopa palata menneiden vuosien kukoistukseensa.

Yksittäiset valopilkut eivät muuta kokonaiskuvaa. Suomessa täytyisi kehittää tuotteita ja palveluita, joiden suunnittelusta ja valmistuksesta maksetaan enemmän kuin perinteisestä teollisuustyöstä.

Tällaista korkean jalostusasteen toimintaa on esimerkiksi Turun seudun lääketeollisuus, johon kuuluu lähes sata pientä bioyritystä. Lippulaivoista Bayer nousi toissa vuonna maan toiseksi suurimmaksi yhteisöverojen maksajaksi ja tilitti valtiolle liki 112 miljoonaa euroa.

Viime vuonna markkinoille tulivat ensimmäiset biohuuman tuottamat lääkkeet.

IHAN KIVUTTOMASTI ei tähänkään ole päästy. Vuosituhannen vaihteessa riskirahaa ja yhteiskunnan tukea jaettiin alalle epärealistisin odotuksin. Lääkekehityksen vaikeus yllätti sijoittajat. Yritykset keskittyivät teknologiaan ja unohtivat markkinoinnin ja liiketoimintastrategiat.

Lopulta Sitran ja Tekesin kaltaiset instituutiotkin luopuivat rahastoistaan. Bio-sana kelpasi enää polttoaineen ja sellutehtaan etuliitteeksi.

Hengissä sinnitelleet yritykset osoittavat, että lääkkeiden ja tutkimusvalmisteiden kehittäminen onnistuu kyllä muiltakin kuin Orionilta. Jos rahoitusta olisi tarjolla, ne voisivat kilpailla tutkimuksista, joita kansainväliset lääkejätit yhä useammin ulkoistavat pienemmilleen. Suomesta löytyy osaamista, lääketutkimukseen soveltuva geeniperimä ja hyvin rekisteröity tautihistoria.

Biopankit ja muut vahvuudet uhkaavat kuitenkin jäädä hyödyntämättä, sillä lääketutkimus on hiipunut kolmasosaan 2000-luvun huippuvuosista. Muualla maailmassa se on yksi nopeimmin kasvavista aloista.

ONGELMAT JOHTUVAT muustakin kuin rahasta. Yliopistosairaaloiden tutkimustoiminta on kutistunut, ja varsinkin yrityksiin suhtaudutaan nihkeästi.

Vaikka tutkimusprojekti jotenkin onnistuisi, valmista innovaatiota on vaikea saada käyttöön – olipa kyse lääkkeestä tai teknologiasta. Terveysteknologia on noussut tärkeimmäksi huipputeknologian vientialaksi, mutta kotimaassa kauppa ei käy.

Uusimassa Apteekkarissa (4/2014) on esitelty Mendorin ja Modzin diabetestekniikkaa. Molemmat yritykset pitävät Suomea Euroopan vaikeimpana markkina-alueena. Kilpailutuksissa keskitytään hintaan, eikä uusi teknologia tai pitkäaikaishyötyjen arviointi sovi julkisiin hankintoihin.

Taaksepäinkin osataan mennä. Kun oikeusasiamies päätti, että lääkkeiden koneellista annosjakelua ei saa laskuttaa asiakkailta, osa kunnista päätti ottaa työn itselleen. Esimerkiksi Hyvinkäällä lasketaan, että hoitajat ehtivät annostella itse eikä yhtään uutta työntekijää tarvitse palkata. Samalla lisätään asiakkaiden kanssa vietettyä aikaa lähemmäs laatusuosituksia.

Koneellisessa järjestelmässä voi olla vielä kehittämistä, mutta on vaikea uskoa, että ihminen tekee mekaanisen työn tehokkaammin ja virheettömämmin kuin kone. Käsiä tarvittaisiin ihan muuhun.

 

Kommentit (0)
30
Elo

Yli rajojen

Yhtenä alkukesän maanantaiaamuna huomasin selässä punoittavan paukaman. Se ei ollut finni eikä hyttysenpisto, vaan kuuluisa pienpeto punkki.

Helsingin Viiskulman terveysasemalta neuvottiin tulemaan hoitajan vastaanotolle. Siellä ehdin odottaa vain muutaman minuutin, kun kuulutus kertoi, että potilastietojärjestelmä Pegasos oli kaatunut eikä ketään otettaisi sisään ennen kuin järjestelmä taas toimisi.

Mitään arviota jonotuksen kestämisestä ei annettu. Googlasin kännykällä lisätietoa ja käsitin, että olin saanut uuden ystäväni 15–48 tuntia aiemmin seudulta, jossa esiintyy aivokuumetta levittäviä puutiaisia. Toisen taudin, borrelioosin, riski kasvaa, mitä pidempään punkki majailee iholla.

Huolestuin. Yritin esittää, että punkin irrottamiseen pihdit sopivat paremmin kuin tietokone. Vahtimestari oli taipumaton: mitään ei tehdä, jos sitä ei saada kirjattua järjestelmään.

Siirryin yksityiselle, jossa tuli vastaan toinen raja. Otus oli ehtinyt työntyä niin syvään, että hoitaja ei uskaltanut kaivaa päätä pois. Pieneen operaatioon tarvittiin lääkäriä.

TEHOTTOMUUDESTA SYYTETÄÄN usein tietotekniikkaa. Maailma muuttuu niin, että omahoitokin pitäisi digitalisoida. Lääkkeiden käytöstä kerätään jo suuria tietokantoja eli niin sanottua big dataa tuotekehityksen tueksi.

Potilastieto ei kuitenkaan kulje yksiköstä toiseen, ja viat hidastavat työskentelyä. Kansallinen terveysarkisto Kanta on ehkä vasta 2016 koko terveydenhuollon käytössä. Viisi pääkaupunkiseudun kuntaa saa yhteisen potilastietojärjestelmän pari vuotta myöhemmin.

Asenteiden jähmeyttä ei mikään tekniikka poista. Jos halutaan, järjestelmäkatkon aikana voidaan käyttää paperia ja kirjata tiedot ohjelmaan myöhemmin. Jos arkijärkeä ei käytetä, elämänsä yhdessä viettänyt aviopari erotetaan eri hoitopaikkoihin vastaisuudessakin.

Yksi inhoamani sanahirviö symboloi alan lokeroitumista. Kun toimittaja kirjoittaa, valokuvaaja kuvaa, toimitussihteeri editoi ja graafikko taittaa tämän lehden, sitä kutsutaan toimittamiseksi. Jostain ydinvoimalatyömaalta tai telakalta ryhmätyötä tekeviä ammatteja löytyy enemmän, mutta en ole koskaan kuullut, että risteilyaluksen rakentamista kuvattaisiin moniammatilliseksi yhteistyöksi.

Terveydenhuollossa tätä termiä käytetään normaalista työstä, johon osallistuu kahdella eri etuliitteellä aateloitua hoitajaa.

ITÄRAJAN TAKAA tulee muutakin kuin punkkeja. Etelä-Karjalan turismista kasvaa terveysbisnestä, kun matkailijoille tarjotaan hoitopalveluja ja venäläiset lääkeyritykset perustavat tehtaitaan seudulle. Molempia kiinnostaa aitous.

Venäläisten palvelu tuo rahaa ja voi houkutella erikoislääkäreitä, mikä helpottaa oman väestön hoitamista. Lääketeollisuuden syntyminen uudelle alueelle olisi hyvä uutinen koko Suomelle.

Ilmiötä ei pidä tukehduttaa byrokratiaan. Lupamääräykset täytyy täyttää, mutta se kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi. Sama koskee palvelujen ja lääkkeiden myyntiä.

Apteekeissa farmasian uusi kieli on jo otettu vastaan menestyksellisesti.

 

 

Kommentit (0)
30
Tou

Kiitos seisoo

Lapset rallattelevat vieläkin vanhaa väännöstä kansanlaulusta Kotini. ”Tiedän paikan katalan, koulunpenkin matalan, siinä istuin vuotta kaks, enkä tullut viisammaks.”

Näin suvivirsien ja lakkiasjuhlien aikaan on todettava, että suomalainen koulu tuottaa kyllä entistä viisaampia oppilaita, joilla on paremmat edellytykset menestyä elämässään kuin useimpien muiden maiden nuorilla. Terveydenhuollon ongelmista ja elintapojen rapautumisesta huolimatta elämää on edessä enemmän kuin samanikäisillä suomalaisilla vaikkapa parikymmentä vuotta sitten.

Elinajanodote voisi silti olla pitempikin. Koulun penkki vahvistaa katalaa istumiskulttuuria, joka alkaa television, täppäreiden ja läppäreiden ääressä jo ennen kuin ihminen oppii lukemaan.

Istumisen aiheuttamat tuki- ja liikuntaelinongelmat on tunnettu pitkään, mutta viime vuosina on todettu, että se on myös suoraan yhteydessä suurten kansansairauksien, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien yleistymiseen.

TAKKI KÄÄNTYY NIIN, että saumat ratkeavat, kiteytti tutkimusprofessori Tommi Vasankari esitellessään väestötutkimusten tuloksia Kansallisessa Diabetesfoorumissa. Liikuntafysiologian dosentti on parikymmentä vuotta saarnannut liikunnan autuudesta. Nyt hänkin joutuu myöntämään, että istumisen haitat ovat suuremmat kuin liikunnan hyödyt.

Näin voidaan todeta ainakin, jos tarkastellaan kuolleisuutta. Istumisen on havaittu olevan yhteydessä kokonais- ja sydänkuolleisuuteen liikunnan määrästä riippumatta.Continue Reading..

 

Kommentit (0)
12
Mar

Verosatyyrin ensimmäinen näytös

Verotietojen julkistusta edelsi tänä syksynä kiinnostava keskustelu terveysalan yritysten ja niiden työntekijöiden harjoittamasta verosuunnittelusta. Apteekkarin viime numerokin sivusi aihetta.

Eurokriisiä käsittelevän jutun otsikko ”miljardin velka” viittasi lääkkeiden suorakorvauksiin, jotka Kreikan valtio oli jättänyt apteekkareille maksamatta odottaessaan EU:n ja IMF:n lainaerää. Luku saattaa olla totta, mutta voidaan kysyä onko rahaliikenne kulkenut toiseenkaan suuntaan aivan säntillisesti.

Kreikassa palkat nousivat pitkään työn tuottavuutta nopeammin eli maa eli velaksi. Surkeaa tuottavuutta rasittaa massiivinen harmaa talous. Näkövammaisten sosiaalitukea nostavat taksikuskit ja metsästäjät ovat lähinnä räikeä anekdootti.

Suurempi reikä tulee siitä, että kansa kiertää veroja. Palveluja ja tuotteita myydään kuititta, ja pelkästään arvonlisäveroja jää maksamatta kuusi miljardia euroa.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
04
Kes

Myynnin kirous

Aleksi ja Ville

Kesäkuun uudet farmaseutit, Aleksi Sarnola, 23, ja Ville Perälä, 22, kulkevat eri teitä. Aleksi täyhyää ulos koko alalta, mutta Ville jatkaa proviisoriksi. Koko uraa ei hänkään aio apteekissa tehdä.

KAUKANA OVAT AJAT, jolloin apteekkari nautti samanlaista arvostusta kuin paikkakunnan kirkkoherra, nimismies ja lääkäri. Suomalaiset listaavat ammatin yhä 50 arvostetuimman joukkoon, mutta alan omat opiskelijat eivät pidä työtä tavoiteltavana.

Apteekkarilehden kyselyn mukaan vain 2 uutta farmasian ammattilaista 71 vastaajasta toivoo työskentelevänsä 20 vuoden päästä apteekkarina. Joka toinen menisi mieluummin muualle kuin mihinkään apteekkityöhön.

Vaikka mieli vuosien aikana muuttuisi, kysely kertoo jonkinlaisesta apteekkityön kriisistä. Uudet farmaseutit ja proviisorit katsovat, etteivät he ole myyjiä, varsinkaan luontaistuotteiden ja kosmetiikan, joita apteekeissa yleisesti tarjotaan.

Kiristynyt talouskin näkyy asenteissa. Apteekkari odottaa lisää myyntiä, uutta henkilökuntaa ei palkata, viitehintajärjestelmä kuormittaa ja työntekijät joutuvat ottamaan vastaan terveydenhuollon pompottelemien asiakkaiden kiukun. Kiire stressaa.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
09
Jou

Pätevän kokoinen aukko

Yksikään terveyskeskus ei enää palkkaa lääketieteen kandidaattia tarkistamatta taustoja, uskoi apteekkari Henrik Brenner, kun lääkärihuijari paljastui pari vuotta sitten Karjaalla. Apteekkaria saatiin kiittää, että jo aiemmin Karkkilassa kärähtänyt mies jäi lopulta kiinni.

Valviran toimintaa arvosteltiin jo tuolloin. Apteekkari.fi:n kommenteissa apteekkarit ihmettelivät tapauksia, joissa farmaseutti oli jäänyt kiinni lääkevarkaudesta, mutta sai silti jatkaa työtään.

Tänä syksynä Karjaan tapauksesta oli muistona valelääkäri-sana. Hovioikeus vahvisti 1,5 vuoden vankeustuomion ilman suurta huomiota.

Pieneksi jäi myös uutinen, että valelääkärin palkanneen Careman emoyhtiön toimitusjohtaja Matti Bergendahl oli viime vuonna viidenneksi parhaiten palkattu suomalainen 5,7 miljoonan euron ansio- ja pääomatuloillaan.

Myrsky nousi uudestaan, kun lääkäriyrittäjä Esa Laihon tutkintotodistus paljastui väärennökseksi.

 

MEDIA ON JAHDANNUT uusia tapauksia ja vaatinut päitä vadille. Molempia on saatu. Huomion perusteella voisi kuvitella, että luvattomat ammattilaiset ovat terveydenhuollon suurin ongelma.

Potilasturvallisuutta väheksymättä, ilmiö on lähinnä oire laajemmista ongelmista. Ulkoistukset eivät ole poistaneet työvoimapulaa, vaan nostaneet palkkoja. Huijaus houkuttaa, kun 500 euron valetodistuksella voi yltää miljoonatuloihin.

Valvonta on pudonnut vauhdista, ja palvelujärjestelmä natisee kasvavien velvoitteiden ja rahapulan puristuksessa. Yksityisiä hoivakoteja syytetään liian pienistä työtekijämääristä ja potilasturvallisuuden vaarantamisesta.

Silti hoiva-alallakin pääsee miljonääriksi. Huolestuttavampaa on se, että verottajan mukaan yrityksistä on tavattu pimeitä palkkoja ja peiteltyä osingonjakoa. Harmaan talouden selvitystäkin harkitaan ravintola- ja rakennusalan tapaan.

 

VILLIN LÄNNEN MENO vaivasi vuosikymmen sitten lääkemarkkinointia. Yritykset lennättivät lääkäreitä maailmaan ääriin seminaarimatkoille, maksoivat oopperat, golfit ja laskettelut.

Matkustelua ja kestitystä hillittiin alan sisäisissä ohjeissa 2001, ja juhlat päättyivät vuoden 2005 sääntötiukennukseen. Lähes jokaisella yrityksellä on myös alan eettisiä ohjeita tiukemmat sisäiset ohjeet. Yritykset vahtivat, että kilpailijat noudattavat sääntöjä.

Samaa henkeä löytyy apteekkialalta. On vaikea kuvitella, että väärillä proviisorin papereilla voisi edetä apteekkariksi. Apteekkiluvat ovat niin tiukassa, että muut hakijat syynäävät voittajan pätevyyden tarkasti.

Lääkärikunnassa kollegan pätevyyttä ei ole tapana kyseenalaistaa. Syytä ehkä olisi.

Pestuumarkkinoilla on piirteitä, jotka muistuttavat menneiden vuosien lääkemarkkinointia. Ulkoistaminen lisääntyy ja vuokratyö yleistyy myös apteekeissa. Terve liiketoiminta hyötyisi ulkoisen ja sisäisen valvonnan tehostumisesta.

 

 

Kommentit (0)
01
Kes

Lääkkeitä lahjaksi

Mitähän ylioppilas tuumaisi apteekin lahjakortista, jolla saisi Buranat ja vitamiiniporeet seuraavaa päivää varten?

Saksassa tätä voisi testata. Tuhannet saksalaiset ovat klikanneet Grouponin tarjouskuponkeja ja ostaneet lääkkeitä alle puoleen hintaan. Esimerkiksi Düsseldorfissa on saanut 25 euron arvosta muun muassa Aspirinia, Bepanthenia ja Orthomolin lisäravinteita 9,90 euroon.

Suomessa Apteekki Elixir on myynyt Grouponin kupongeilla kotimaista 40 euron kosmetiikkasarjaa 18 euroon.

Periaatteena on, että tarjous on ainutkertainen ja rajattu, ja alennusta annetaan vähintään 50 prosenttia. Eksotiikka tai pieni hulluus ovat eduksi.

Itselleen voi ostaa yhden tuotteen tai palvelun, mutta lahjaksi useita. Sähköpostissa ja yhteisöpalveluissa leviäviin tarjouksiin on helppo tarttua. Talouslehti Forbesin kansikuvapoika, Grouponin perustaja Andrew Mason, vetää maailman nopeimmin kasvavaa yritystä, joka saa päivässä miljoona uutta uutiskirjeen tilaajaa.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
08
Mar

Puskaretki

Kaveriporukalla on tapana tehdä syksyinen luontoretki. Kävelemme päivän metsässä, saunomme ja syömme hyvin.

Lokakuussa kohteena olivat Hollolan ja Lahden ulkoilureitit eli ei mikään vaativa vaellusmaasto. Kuvittelin olevani kunnoltani nelihenkisen seurueen parhaimmistoa, mutta vajaa 25 kilometriä reipasta marssia todisti toista.

Tunsin itseni läskiksi.

”Paino on pudonnut 15 kiloa. Olen syönyt monipuolisesti ja liikkunut. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus”, kehaisi uuteen rasvatietoon uskova kaverini.

Kokonaisuus sai uuden mittapuun, kun saunailtaan liittyi mäkikotka Janne Ahonen. Kilpailupainoaan viisi kiloa tuhdimpanakin urheilija oli pelkkää pyykkilautaa ja paljasti muut pullukoiksi.Continue Reading..

 

Kommentit (0)