BLOGI

22
Jou

Rauhallista joulua

492690445_FINAL

Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme onnea ja menestystä vuodelle 2015!

Lahjoitimme joululahjavaramme tänä vuonna Pelastakaa Lapset ry:lle. Järjestö kohdistaa avun hädänalaisten lasten ja lapsiperheiden elämän tukemiseen kotimaassa.

 

 

Kommentit (0)
04
Mar

Assarinhommat kun alkoivat…

Superkivaa ja huikeeta, jaa niin mikä? No se, että pääsin haastatteluun, sain positiivisen vastauksen ja näin pääsin taas kiinni oman alan hommiin! Olen siis Henriikka Repo, 24-vuotias graafinen suunnitelija. Toimin täällä Eliaksessa tällä hetkellä AD-assarina ja tutustun vielä talon tapoihin oltuani nyt siis muutaman viikon porukan jatkeena.

Champi, Espanjasta tuotu rescuekoirani, on päässyt myös mukaan. Hänestä tuli ”virallinen” toimistokoira heti työsuhteeni alettua, AIVAN LOISTAVAA!

Vuonna 2012 jouluna valmistuin Pekka Halosen Akatemiasta graafisen suunnitelun linjalta ja sen jälkeen tein puolenvuoden pestin graafisen suunnittelun parissa KingHill Advertising Oy:ssä. Yritys keskittyy elokuvamainontaan ja sitä pääsinkin toteuttamaan monimuotoisesti! Tämän jälkeen suunnittelutyöt olivat jonkin aikaa tauolla, vaan nyt ruoste liukenee sormenpäistä ja visuaalinen silmä kehittyy aivan ihanassa toimistossa täällä Ruoholahdenkadulla!

Kivaa syksyä kaikille lukijoile, ollaan kuulolla!

 

Kommentit (0)
04
Syy

Biosta bulkiksi

Olli-Pekka Tiaisen kolumni julkaistiin syyskuun Apteekkarilehdessä.

Turun telakan pelastuminen valtion ja saksalaisyhtiö Meyerin omistukseen herättää samanlaista ihastusta kuin Metsä Groupin suunnitelma uudesta sellutehtaasta Keski-Suomeen. Median ja päättäjien riemuun sisältyy toiveikkuutta siitä, että perinteinen teollisuus voisi sittenkin säilyttää asemansa tai jopa palata menneiden vuosien kukoistukseensa.

Yksittäiset valopilkut eivät muuta kokonaiskuvaa. Suomessa täytyisi kehittää tuotteita ja palveluita, joiden suunnittelusta ja valmistuksesta maksetaan enemmän kuin perinteisestä teollisuustyöstä.

Tällaista korkean jalostusasteen toimintaa on esimerkiksi Turun seudun lääketeollisuus, johon kuuluu lähes sata pientä bioyritystä. Lippulaivoista Bayer nousi toissa vuonna maan toiseksi suurimmaksi yhteisöverojen maksajaksi ja tilitti valtiolle liki 112 miljoonaa euroa.

Viime vuonna markkinoille tulivat ensimmäiset biohuuman tuottamat lääkkeet.

IHAN KIVUTTOMASTI ei tähänkään ole päästy. Vuosituhannen vaihteessa riskirahaa ja yhteiskunnan tukea jaettiin alalle epärealistisin odotuksin. Lääkekehityksen vaikeus yllätti sijoittajat. Yritykset keskittyivät teknologiaan ja unohtivat markkinoinnin ja liiketoimintastrategiat.

Lopulta Sitran ja Tekesin kaltaiset instituutiotkin luopuivat rahastoistaan. Bio-sana kelpasi enää polttoaineen ja sellutehtaan etuliitteeksi.

Hengissä sinnitelleet yritykset osoittavat, että lääkkeiden ja tutkimusvalmisteiden kehittäminen onnistuu kyllä muiltakin kuin Orionilta. Jos rahoitusta olisi tarjolla, ne voisivat kilpailla tutkimuksista, joita kansainväliset lääkejätit yhä useammin ulkoistavat pienemmilleen. Suomesta löytyy osaamista, lääketutkimukseen soveltuva geeniperimä ja hyvin rekisteröity tautihistoria.

Biopankit ja muut vahvuudet uhkaavat kuitenkin jäädä hyödyntämättä, sillä lääketutkimus on hiipunut kolmasosaan 2000-luvun huippuvuosista. Muualla maailmassa se on yksi nopeimmin kasvavista aloista.

ONGELMAT JOHTUVAT muustakin kuin rahasta. Yliopistosairaaloiden tutkimustoiminta on kutistunut, ja varsinkin yrityksiin suhtaudutaan nihkeästi.

Vaikka tutkimusprojekti jotenkin onnistuisi, valmista innovaatiota on vaikea saada käyttöön – olipa kyse lääkkeestä tai teknologiasta. Terveysteknologia on noussut tärkeimmäksi huipputeknologian vientialaksi, mutta kotimaassa kauppa ei käy.

Uusimassa Apteekkarissa (4/2014) on esitelty Mendorin ja Modzin diabetestekniikkaa. Molemmat yritykset pitävät Suomea Euroopan vaikeimpana markkina-alueena. Kilpailutuksissa keskitytään hintaan, eikä uusi teknologia tai pitkäaikaishyötyjen arviointi sovi julkisiin hankintoihin.

Taaksepäinkin osataan mennä. Kun oikeusasiamies päätti, että lääkkeiden koneellista annosjakelua ei saa laskuttaa asiakkailta, osa kunnista päätti ottaa työn itselleen. Esimerkiksi Hyvinkäällä lasketaan, että hoitajat ehtivät annostella itse eikä yhtään uutta työntekijää tarvitse palkata. Samalla lisätään asiakkaiden kanssa vietettyä aikaa lähemmäs laatusuosituksia.

Koneellisessa järjestelmässä voi olla vielä kehittämistä, mutta on vaikea uskoa, että ihminen tekee mekaanisen työn tehokkaammin ja virheettömämmin kuin kone. Käsiä tarvittaisiin ihan muuhun.

 

Kommentit (0)
19
Maa

Getty jakaa ilmaiseksi

Valokuvien luvaton nettikäyttö on niin yleistä, että tekijänoikeuksien loukkaukseen sortuvat blogiharrastajien lisäksi usein isot mediatalotkin. Maailman suurin kuvatoimisto Getty Images nosti kädet pystyyn ja päätti jakaa kuviaan ilmaiseksi.

Jos haluan kirjoittaa vaikka Krimin miehityksestä tai kadonneesta malesialaiskoneesta, tarjolla on runsaasti tuoreita kuvia molemmista aiheista. Formulakuskit, viihdemaailman tähdet, presidentit ja hienot symbolikuvat ovat jokaisen blogistin ja uutissivuston ulottuvilla.

Real Madridin Gareth Bale ja Cristiano Ronaldo silppusivat Schalke04:ää Mestareiden liigan kierroksella.

Ilmainen nettikäyttö koskee kuvia, joissa on upotustoiminto (embed). Se liittää kuviin tekijänoikeustiedot ja linkin lisensointisivulle. Markkinointiin kuvat eivät ole tarkoitettu.

Gettyn liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Craig Peters vertaa uudistusta verkkosivusto The Vergen uutisessa Spotifyihin. Koska kuvatoimiston kuvat joka tapauksessa napattavissa asiakkaiden sivuilta, ne voi saman tien jakaa suoraan ilman vesileimaa.

Toiminto antaa kuvatoimistolle mahdollisuuden kontrolloida ilmaiskäyttöä; kerätä tietoa, liittää mainontaa YouTuben tapaan tai kaupallistaa palvelu muulla tavoin. Mielenkiintoista nähdä, seuraavatko muut kuvatoimistot perässä.

Poptähti Miley Cyrus oli anteliaalla tuulella New Orleansin -keikallaan.

 

Kommentit (0)
27
Hel

Suutarin lasten kengät

Suunnittelijalle omien verkkosivujen tekeminen on kivuliasta. Nämäkin sivut piti uudistaa jo pari vuotta sitten. Työ venyi, tavoitteet muuttuivat ja alustakin ehti vaihtua, minkä vuoksi sisältöjen muokkaaminen piti aloittaa alusta.

Vuodenvaihteessa oltiin niin pitkällä, että vanhat sivut päätettiin sulkea. Uusien viimeistely piti tehdä välipaivien aikana. Yllättäen tuli muita töitä ja toimiston muutto päälle.

Nyt on viimein valmista. Tai no – ainakin julkaisuvalmista. Monia hienouksia puuttuu, mutta kaikkea ei voi saada heti.

P.S.
Otamme mielellämme palautetta vastaan. Sivuston kehittämiseksi erityisesti tieto mahdollisista teknisistä ongelmista on meille arvokasta.

Ja nyt etusivulle!

 

Kommentit (2)
03
Hel

Klikkaa ja katso, näin eläkeikä nousee!

Eläkeneuvottelujen osapuolet ovat aloittaneet eläkeuudistuksen hieromisen ja prosessista kertova sivusto eläkeuudistus.fi on avattu. Uudistuksen tavoite on turvata eläkkeiden taso ja rahoitus sekä pidentää työuria. Työuria voi pidentää alusta, keskeltä, lopusta, eikä loppupään pidennys tarkoita välttämättä ikärajan nostoa, vaan siihen voidaan pyrkiä myös pehmeämmin keinoin.

Hyvin todennäköiseltä kuitenkin näytää, että vuoden 2017 alussa lakimuutos rukkaa myös eläkeiän alarajaa. Kun puhutaan väestön ikääntymisestä ja kestävyysvajeesta, kannattaa muistaa, että eläkejärjestelmämme on varsin nuori.

Knightlabin aikajana kokoaa eläkejärjestelmän historian ja uudistuksen etapit näppärästi samalle janalle. Linkit tuovat esiin tilastoja, tutkimuksia ja aiempia päätöksiä sekä arkistoleikkeitä ja -klippejä uutisista. Niistä löytyy esimerkiksi edellisen hallituksen lyhyeksi jäänyt yritys nostaa eläkeikä 65 vuoteen, jonka silloinen pääministeri Matti Vanhanen ideoi ”Rukan lumilla”.

Kun kuuma aihe seuraavan kerran täyttää uutiset, kannattaa klikata ja käydä tarkastamassa, mitä elinaikakerroin, eläkekertymä ja varhennusvähennys tarkoittavat.

Elias on suunnitellut responsiivisen sivuston rakenteen ja ulkosasun, Koodiviidakko alustan.

elinajanodote

 

Kommentit (0)
29
Tam

Apteekkari uudistui terveysappsien aikaan

Apteekkarilehti on nyt ulkoasultaan ja sisällöltään entistä yhtenäisempi kokonaisuus, joka pyrkii puhuttelemaan kaikkia terveydenhuollon päättäjiä. Lehdestä on riisuttu joitakin lääkehoidon vakiopalstoja ja vastaavasti lisätty sidosryhmiä koskettavia aiheita. Erityisesti visuaalisuutta on mietitty.

Ensimmäisen numeron pääjuttu käsittelee apteekkien uusia terveyspalveluja. Terveydenhuollon muutokset, kuten omahoidon sovellusten kehittyminen ja apteekkien rooli kutistuvien julkisten palvelujen korvaamisessa ovat lehden keskeistä sisältöä.

Itsehoidon teknologista kehitystä seurataan ja testataan tuotepalstalla. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, ja jokainen numero on teemoitettu. Ensimmäinen teema käsittelee itsehoitoa, seuraavissa keskitytään teknologiaan, astmaan ja allergiaan, diabetekseen, rokottamiseen ja vanhusten jaksamiseen.

Elias on uudistanut lehden edellisen kerran 2009 ja verkkoversion 2012. Apteekkari.fi uudistetaan myöhemmin tänä vuonna. Elias vastaa lehden ulkoasusta, kuvasuunnittelusta ja journalistisesta sparrauksesta.

 

Kommentit (0)
14
Tam

Opas lähienergiaan

Suomessa on yhä puoli miljoonaa suorasähkölämmitteistä ja neljännesmiljoona öljylämmitteistä taloa. Saneerattavaa riittää, varsinkin jos  energiantuotannon ilmastotavoitteet aiotaan täyttää (uusiutuvaa 38% vuonna 2020).

Tähän haasteeseen vastaa Lähienergian valintopas, joka esittelee yleisimmät uusiutuvan energian vaihtoehdot ominaispiirteineen. Mukana ovat ilmalämpö-, ilma-vesilämpö- ja maalämpöpumput sekä aurinkolämpöä ja -sähköä tuottavat ratkaisut. Hybridijärjestelmä perustuu myös hyvään varaajaan.

Kaukomarkkinoiden opas auttaa remontoijaa ja rakentajaa valitsemaan itselleen sopivan ratkaisun. Energialähteiden ominaispiirteet on kuvattu selkeästi, ja niiden vahvuudet ja heikkoudet on kiteytetty plussiksi ja miinuksiksi. Periaatepiirroksista ja esimerkkilaskelmista koottu infografiikka havainnollistaa tietoa.

Eliaksen suunnittelema Lähienergian valintaopas on esimerkki sisältömarkkinoinnista, joka kokoaa yrityksen asiantuntemuksen kuluttajan hyödyksi. Lukijaa ei rasiteta desimaaleilla ja mallikohtaisilla nippelitiedoilla, vaan pyritään antamaan realistinen kokonaiskuva vaihtoehdoista ja niiden eduista.

valintaopas2

Valintaopasta saa valtuutetuilta Lähienergiaa-asentajilta, jälleenmyyjiltä ja verkosta.

 

Kommentit (0)
03
Tam

90-vuotias

Suomen Hammaslääkäriliitto perustettiin vuonna 1924. Juhlavuoden kunniaksi Elias suunnitteli tunnuksen, joka on käytössä tämän vuoden ajan kaikessa liiton viestinnässä. Tunnuksesta tehtiin myös versio, jossa liiton nimi on esillä sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisäksi käytössä on versio, johon on yhdistetty liiton uusi slogan ”Suun terveyden puolesta – För god monhälsa”.

Hammaslääkäriliiton virallisen tunnuksen suunnitteli ilmetoimisto Porkka & Kuutsa vuonna 2007. Elias on aiemmin suunnitellut tunnuksen myös Hammaslääkäriliiton kustannukselle.

HLLK_b

 

Kommentit (0)