Kehukaa minua – tähdet kertovat

Pian avautuva nettipalvelu haastaa lääkärit arvioimaan toisiaan. Hyvälääkäri.fi kertoo kuka on hyvä yksityislääkäri muun muassa potilailta saadun palautteen ja kollegoiden suositusten perusteella. Lääkäriliitto pelkää, että toiminta voi murentaa ammattikunnan kollegiaalisuutta.

Kvalionin toimitusjohtaja Pia Koivu huomasi jo aikanaan Ortonilla, että häntä pyydetään usein suosittelemaan lääkäriä. Muutama vuosi sitten hyvältä tuttavalta Kari Vuoriselta kipeytyi akillesjänne niin, että se vaati leikkausta. Juoksemista ja vuorikiipeilyä harrastava Vuorinen halusi, että operaatio onnistuu täydellisesti.

Lääkäriksi löytyi Koivun toinen tuttu, turkulainen ortopedi Jussi Rantanen. Jalka parantui, ja kuukausi sitten Vuorinen juoksi Berliinin maratonin. Vuotta aiemmin kantapää polkaisi liikkeelle toisen haasteen.

Lue lisää…

Proletaarien verkko

Juice Leskisen kuolemasta ehti kulua lähes päivälleen kaksi vuotta, kun hänen syntymäkaupunkiaan viedään. Runsaan 5000 asukkaan Juankoski on käytännössä syntynyt Stromsdalin kartonkitehtaan ympärille. Konkurssi kahmaisee paikkakunnalta suoraan reilut 200 työpaikkaa.

Tappiollinen Stromsdal kaatui viime kädessä finanssikriisiin: rahoitusta pelastusoperaatioon ei enää järjestynyt, kun tilauskanta romahti. Pörssiyhtiön konkurssi on harvinainen, mutta myös suoraa jatkumoa paperiteollisuuden kujanjuoksulle.

Kuukausi sitten Jari Sarasvuo toivotti Trainers’ Housen tappiollisessa osavuosikatsauksessa joululaulua lainaten: ”tule lama kultainen.” Sarasvuon uho yhtiön vahvuudesta ja taantuman suomasta lopullisesta irtiotosta tietysti närkästyttävät, mutta on hän ainakin oikeilla jäljillä. Verkkobisnekseen keskittymällä palveluyrityksen on mahdollista kasvaa myös laman aikana.

Jos euroja nyt johonkin laitetaan, niin digitaaliseen liiketoimintaan ja markkinointiin. Sitä on helppo mitata, ja se tuo myös helposti säästöjä. Vai mitä sanotte ideasta hyllyttää formulabileet ja esitellä ensi vuoden F1-auto netissä?

Viime laman aikana Suomi täyttyi kirpputoreista. Kierrätyksen suosio kasvaa nytkin, mutta enää ei tarvitse mennä toreille tai teollisuushalleihin. Kätevimmin tavara vaihtaa omistajaa netissä.

Bookabookassa vuokrataan tenttikirjoja ja Kuinomassa sekä iRentissä melkein mitä tahansa. Vaihtokaupat perustuu nimensä mukaan siihen, että tavaraa vaihdetaan toiseen.

Ja tämä kaikki on syntynyt ennen kuin taantumasta, saati lamasta, on ollut tietoakaan.

Tähtiä potilaan tähden

On jännä sattuma, että yksityislääkäreitä luokitteleva hakupalvelu sai sysäyksen juuri akillesleikkauksesta. Salon Seudun Puhelimen varatoimitusjohtajan Kari Vuorisen kantapäästä saattaa tulla arka paikka lääkärikunnalle.

Vuorisen ja kumppaneiden – myös muutaman lääkärin – ideoima palvelu listaa yksityislääkäreiden osaamista neljän kriteerin mukaan. Ensimmäinen kostuu koulutuksesta, työkokemuksesta ja tieteellisestä toiminnasta. Pisteitä saa myös oman osaamisen määrittelystä, kollegoiden suosituksista ja potilasarvioista.

Pisteistä jaetaan tähtiä yhdestä viiteen. Täyteen viiteen tähteen ei kuitenkaan tarvita täysiä pisteitä.

Ymmärrän lääkäreitä, jotka suhtautuvat hankkeeseen varauksellisesti. Onhan se kieltämättä brutaali ajatus, että vuosikymmenten työurasta ja kouluttautumisesta syntynyt lääketieteellinen erikoisosaaminen puristetaan muutamaan tähteen samalla tavoin kuin hotellihuone Lanzarotella, kympin viinipullo tai uudet talvirenkaat.

Lue lisää…

Oma lama

Faksista tupsahti asianajotoimiston mainos. “Odotatteko erääntyneistä saatavia tällaisina aikoina vai laitatteko ne tehokkaaseen perintään?”

Tällaisina aikoina? Aamulla Helsinkiin tupsahtivat lupaavasti talven ensimmäiset räntälepareet, eikä tässä ajassa ole mielestäni muuta vikaa kuin pimeys. Henkinen ilmasto on jo kuitenkin kuin Siperiassa.

Kävin marketissa ostamassa toimistoon kahvia ja maitoa. Kassia pakatessani kuulin viereltäni paheksuvan naisääneen.

“Minä jo luulin, että sinulla on tarjouskahvia, kun noin monta pakettia ostit. Kassalta kuulin, että ne onkin kuuden euron kahveja. Taitaa mennä firmalle, kun teillä noin hienoja kahvihetkiä vietetään.”

Outo, yllättävä syyllisyyden tunne pulpahti rintaan, kun lapoin Parisiennet muovikasssiin. Rouva esitteli oman Xtra-pakettinsa hinnaksi 1,30 euroa.

“Kyllä ne kohta joutuvat firmatkin leikkaamaan kahvikulujaan. Tänäkin aamuna Nikkei-indeksi putosi seitsemän prosenttia”, hän kailotti.

Alan jo uskoa, että taantumasta tulee ennusteita syvempi ja rumempi. Jos se ei tule ulkoa, me teemme sen itse.

Apteekkari uudistuu

Apteekkialan ykkösmedia Apteekkari uudistuu vuoden alussa. Lehti syventyy ilmiöihin, ihmisiin ja uutisten taustoihin, ja Apteekkari.fi seuraa päivittäistä uutisvirtaa entistä tarkemmin. Verkkopalvelu saa tuekseen uutiskirjeen, joka tuo online-uutiset ja kommentit lukijoiden sähköposteihin.

Apteekkarissa korostetaan aikakauslehden vahvuuksia: selkeyttä, visuaalisuutta ja tyylikkyyttä. Tätä täydentää Apteekkari.fi:n nopeus.

“Perustehtävämme ei muutu. Seuraamme lääke- ja apteekkialaa kotimaassa ja ulkomailla ja tarjoamme apteekkareille ja apteekkien henkilökunnalle monipuolista tietoa ammatillisen kehittymisen tueksi”, sanoo päätoimittaja ja Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

Lehti- ja verkkouudistuksesta sekä uutiskirjeen suunnittelusta vastaa Julkaisuosakeyhtiö Elias. Yhteistyö alkoi keväällä Aptekkariliiton vuosikatsauksesta.

Vuonna 1912 perustettu Suomen apteekkarilehti on Apteekkariliiton jäsenlehti. Apteekkareiden ja apteekkien henkilökunnan lisäksi lukijoita ovat lääke- ja terveydenhuollon viranomaiset. Sitä seurataan aktiivisesti myös lääkeyrityksissä, sairaala-apteekeissa, lääkekeskuksissa ja farmasian koulutusyksiköissä. Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa.

Suomen Kongo

Työskentelin 80-luvun lopulla vuoden Kongon kansantasavallassa. Se on kaimaansa ja naapuriansa Kongon demokraattista tasavaltaa (silloista Zairea) huomattavasti pienempi ja tuntemattomampi maa. Tämä Kongo on Ranskan entinen siirtomaa. Se toinen Kongo on ollut Belgialaisten hallussa.

Pienuus on tietysti suhteellista. Afrikassa kaikki on suurta. Kaksiulotteinen maailmankartta kutistaa päiväntasaaja-alueita ja venyttää napoja niin, että kukaan ei uskoisi, että tämä pienempikin Kongo on Suomen kokoinen. Se suurempi taas, no, se on kai jotain Euroopan kokoluokkaa.

Täällä Suomessa on pieni, neljän tuhannen asukkaan kunta nimeltä Savitaipale. Maailmankartta ei tee kunnalle vääryyttä. Savitaipaleen kirkonkylässä on posti, apteekki, alko, kunnantalo, kirjasto ja muutama ruokakauppa. Junalla Savitaipaleelle ei pääse. Kepulaiset maanviljelijät jyräsivät aikanaan rautatiehankkeen, koska pelkäsivät peltojensa puolesta. Kuutostiekin kiertää kunnan kaukaa samasta syystä.

Nyt Savitaipaleelle ollaan rakentamassa pilvenpiirtäjää.

Sen pienemmän Kongon pääkaupunki on nimeltään Brazzaville (noin 1,5 milj. as.) Kaupunki on Kongo-joen rannalla ja joen toisella puolella kohoaa sen suuremman Kongon pääkaupunki Kinshasa (noin 7,5 milj. as.).

Legendan mukaan Kongo-Brazzaville sai 1980-luvulla Ranskasta rahoituksen valitsemaansa rakennuskohteeseen. Miljoonakaupungissa oli ainakin vielä tuolloin monin paikoin avoviemärit, joten viemäröinti oli puutelistalla kutakuinkin ensimmäisenä.

Toisella puolella jokea häämöttivät suuren ja mahtavan naapurin Kongo-Kinshasan tornit. Kongo-Brazzaville ei halunnut jäädä niiden varjoon. Viemäriverkosto ei todellakaan olisi näkynyt naapuriin, joten sellaisen rakennuttaminen olisi ollut silkkaa rahan haaskausta. Arvaatte varmaan – Brazzavilleen rakennettiin pilvenpiirtäjä.

Savitaipale on jo saanut oman pilvenpiirtäjänsä ansiosta enemmän näkyvyyttä ja huomiota kuin kenties vuosikymmeniin. Siltä osin hanke lienee onnistunut tavoitteessaan. Nyt pitäisi vielä saada kirkonkylään rautatie tai edes suora linja-autoyhteys Helsinkiin. Toisaalta peltojen alle saisi varmaan mahtavia parkkihalleja pääkaupunkiseudulta pilvenpiirtäjäosakkeen ostaville kesälomalaisille.

Tai ehkä Savitaipaleen pilvenpiirtäjään voisi majoittaa pakolaisia. Kongon demokraattisessa tasavallassa heitä on tällä hetkellä pari miljoonaa.

Tehokasta sissimarkkinointia

Visitsweden.com järjesti viikko sitten kahdeksalle suomalaiselle muotibloggaajalle ostosreissun Tukholmaan. Matkan pääsponsoreiksi oli saatu laivayhtiö ja tukholmalainen hotelli.

Markkinointitempauksen tuloksia on koko kuluneen viikon voinut ihailla muun muassa täällä, täällä, täällä ja täällä sekä tietenkin vielä täällä, täällä, täällä ja täällä.

Metrikaupalla mainostekstiä, satoja valokuvia, linkkejä Tukholman butiikkeihin, tuotemerkkejä.. ja mikä parasta – kymmeniä tuhansia asiasta kiinnostuneita lukijoita. Näin se toimii.

Lisätty 7.11.2008
Tämän päivän Iltalehdessä näyttää olevan aukeaman juttu aiheesta.
Näin tämä ilosanoma laajenee netistä valtakunnalliseen printtimediaan.

Nerot ja verot

Kun varallisuusvero poistettiin, veroluetteloista jäi pois rikkaimman suomalaisen titteli. Se kuului Sanomien suuromistajalle Aatos Erkolle.

Omaisuuden verotusarvot ovat tietysti keinotekoisia, eikä pääomatulokaan ihan kaikkea kerro. Myyntivoitosta voi tehdä hankintameno-olettaman, ja yrittäjällä on mahdollisuus nostaa hieman osinkoja ilman pääomatuloveroa.

Jotain eniten tienanneiden listasta voi kuitenkin päätellä. Erkko ansaitsee vuodesta toiseen suuria pääomatuloja, mutta ei yleensä nouse kärkeen. Edelle menevät omaisuuttaan myyneet yrittäjät. Viime vuoden ykkönen oli Marioffin perustaja Göran Sundholm.

Yli sata patenttia kehittänyt Sundholm arvostaa enemmän keksintöjään kuin niillä ansaittua mammonaa. Varsinaista vaurastumisen nerokkuutta osoittivat kuitenkin pankkiiriliike FIM:n omistajat. He tarttuivat viime vuonna löysään islantilaiseen rahaan, ja ostivat tänä vuonna yrityksensä takaisin huomattavasti vaatimattomammalla summalla.

Tänä vuonna finanssikriisi on laskenut yritysten arvoja, ja hiljentänyt pääomasijoittajat. Yrityskauppojen tyrehtyminen näkyy todennäköisesti jo ensi syksyn veroluetteloissa, mutta viimeistään kahden vuoden päästä. Silloin kotimainen mediamoguli lienee jälleen hyvin lähellä kärkeä.

Hyvä ajoitus oli myös terveydenhuollon bisnesnerolla Pertti Karjalaisella, joka myi frimastaan Medonesta aimo siivun ruotsalaiselle Attendolle ja kuittasi vuoden neljänneksi korkeimmat pääomatulot. Karjalaisen ja kumppani Veli-Matti Riihimäen yhteensä yli 38 miljoonan euron potti tulee julkisuuteen juuri, kun kuntavaalien voittajan Kokoomuksen pitäisi kääriä hihat ja ryhtyä vauhdittamaan yksityisen palvelutuotannon yleistymistä kunnissa.

Vaikka Karjalainen ja kumppanit rahastivat lähinnä tulevaisuuden odotuksia, kauppasumma kuvaa, ettei terveyskeskusten ulkoistamispalvelu voi olla aivan katteetonta toimintaa tänä päivänäkään. Ihme on, jos nuo tulot ohitetaan ilman porua.