Kuningas eturauhanen

Tänään selviää nähdäänkö jalkapallon MM-kisojen välierissä Hollannin oranssia vai Brasilian keltaista ja vihreää. Nämä värit löytyvät myös eilen ilmestyneestä Pros’datan erikoisnumerosta.

Kun MM-kisat tasan kolme viikkoa sitten potkaistiin käyntiin suurin odotuksin, alkoi myös prostahyperplasian hoidossa uusi aika. Combination In Focus -seminaari Kirkkonummella valaisi urologeja uusista tutkimustuloksista, jotka vaikuttavat eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitokäytäntöihin.

Seminaarissa paljastuikin, että prostahyperplasian Käypä hoito -suosituksen uudistaminen aloitetaan loppukesästä. Pros’data kertoi uutisen ensimmäiseksi, alle kolme viikkoa tilaisuuden jälkeen.

Uutisprintille se ei ole mikään nopeus, mutta asiakaslehden prosessiksi tuotanto oli poikkeuksellisen ripeää: ensimmäinen taitettu versio oli asiakkaalla viikossa. Se vaatii pyöreiden vuorokausien lisäksi huolellista suunnittelua. Esimerkiksi graafeja päästiin työstämään jo ennen seminaaria.

Sade oli pilata hienon kuvasuunnitelman, mutta onneksi löytyi suojainen paikka – ja professoreilta pelisilmää. Ai mitenkö jalkapallo liittyy prostatahyperplasiaan? Joillekin ison eturauhasen miehille katsomossa istuminen on mahdotonta jatkuvan vessassa juoksemisen vuoksi. Palloon liittyy myös muuta symboliikkaa, jonka onkin tarkoitus aueta vain lääkäreille.

Ulkoasuaan muuttanut Jabulani sekä professorit Michael Marberger Wienin yliopistosta ja Teuvo Tammela TAYS:sta.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Lehti pääsi kirjahyllyyn
Pelottava lehti
Prostatahyperplasia sai lehden

Mullistava tabletti

Jos olette luulleet, että tabletti tarkoittaa nieltävää lääkepuristetta tai kattausalustaa, niin kurkistakaapa kännykkä- ja tietokonemaailmaan. Näissä piireissä sanaan on ladattu uusi merkitys ja paljon toivoa.

Kyseessä on eräänlainen kännykän ja kannettavan tietokoneen risteytys. Kosketusnäyttöinen laite ei tarvitse näppäimistöä, läppää, eikä mokkulaa. Desinfioitavia malleja on myyty terveydenhuoltoonkin.

Kuluttajamarkkinoilla säpinä alkoi tänä keväänä, kun Apple toi huhtikuussa myyntiin kohutun iPadinsa. Laitetta varattiin kymmeniä tuhansia ennakkoon, ja miljoona kappaletta meni vajaassa kuukaudessa.

Koska iPad tulee Suomeen aikaisintaan syksyllä, me lehtien tekijät olemme hankkineet niitä Yhdysvalloista.

Kova kysyntä on sallinut poskettoman hinnoittelun. On laskettu, että Apple saa halvimmista malleista reilun 40 prosentin ja kalleimmista 55 prosentin katteen. Näin kannattavasta tabletista apteekit voivat vain haaveilla. Lue lisää…

Kauppalehti kiinnostui

Ilmalämpöpumppujen maine on kärsinyt alan lieveilmiöistä. Markkinoille on tuotu Suomeen sopimattomia laitteita, ja asennustyön tasokin on ollut kirjavaa.

Kymmenen vuotta Panasonic-kauppaa tehnyt Kaukomarkkinat halusi muistuttaa, että ketjuun kuuluu laadukkaan laitteen lisäksi luotettava maahantuoja, asiantunteva kauppias ja ammattitaitoinen asentaja. Kun nämä ovat kunnossa, huoltokin pelaa.

Kaukomarkkinat pestasi kokoneen kouluttajan Tero Lindenin tukemaan asentajaverkkoa. Asiakaslehti Kaukosanomissa myös LVI- ja jäähdystekniikan professori Antero Aittomäki puolustaa ilmalämpöpumppuja. Ainakin Kauppalehti kiinnostui viestistä.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Kaukomarkkinoille lehti ja uutiskirje

Mongolian tasolla

Potilaan on tarkoitus keskustella hoitovirheestä ylilääkärin kanssa. Aika sopii kiireiselle yrittäjänaiselle huonosti, mutta hän ottaa sen, ettei joutuisi odottamaan viikkoja.

Nainen hosuu taksilla vastaanotolle – kuullakseen että ylilääkärillä on kokous, jonka päättymistä pitäisi odottaa pari tuntia. Perheellinen nainen alkaa perua menojaan, sillä eihän äkillisille muutoksille mitään voi.

Hoitaja opastaa kahvioon ja kertoo, että ylilääkäri on ilmoittanut esteestä jo aamulla. Nainen mykistyy. Aamulla? Etkä viitsinyt soittaa? Tai lähettää sähköpostia tai tekstiviestiä?

Hoitajan kasvoille leviää hölmistys. ”Yleensä potilaat odottavat”, hän vastaa närkästyneesti.

Tätä on alan perinteinen tuotannonohjaus: käyttöaste näyttää hyvältä, kun palveluun jonotetaan. Periaate ei näyttänyt hyvältä sikainfluenssarokotuksissa, kun ihmiset jonottivat pakkasessa.

Lue lisää…

Kunniaa Framille

Lähetin aamupäivällä tarjouspyynnön vaasalaiseen painotaloon Framiin. Pari tuntia myöhemmin soi puhelin.

Yrittäjä Jan Rosendahl tiedusteli ehtisikö pyyntöön vastata poikkeuksellisesti vasta maanantaina, koska tänään on kaikenlaista tilaisuutta ja hässäkää, kun paino on valittu Pohjanmaan parhaaksi yritykseksi. Pitäisi vielä ehtiä 50 ihmisen eteen lehdistötilaisuuteenkin.

No ehtiihän sitä maanantainakin, onnea hyvästä suorituksesta – nauti tästä hetkestä Jan!

Tittelin myöntänyt Asiakastieto toteaa lehdistötiedotteessan, että “Laadukkaiden painotuotteiden lisäksi yritys on luonut ympäristöohjelman, jonka avulla on saavutettu huomattavia taloudellisia säästöjä sekä näkyviä etuja ympäristössä.”

Asiakastiedon mukaan yritysten taso lakeuksilla on kovempi kuin muualla maassa. Pohjanmaan 11 000 luokitellusta yrityksestä 16,1 prosenttia on saanut vahvan (AAA, AA+) luottoluokituksen. Osuus on korkein koko Suomessa ja selvästi maakuntien keskiarvon (13,8%) yläpuolella.

Journalismi puree

Ilta-Sanomat siteerasi tänään prostatahyperplasian ammattilehteä Pros’dataa. Kyseessä on tabloid-formaattiin taitettu erikoisnumero lokakuisesta urologiseminaarista, jonka pääteemoja oli uusi tutkimustieto PSA-seulonnoista.

Ilta-Sanomia kiinnosti Tommy Tabermannin suhde aiheeseen. Kansanedustajan piti tuoda seminaariin mieskansalaisen näkökulma, mutta tunnetuista syistä hän joutui luopumaan tilaisuudesta. Tabermann antoi kuitenkin Pros’datalle haastattelun ja kirjoitti runon prostatalle.

“Eturauhanen syyniin” otsikoi IS, ja PSA-keskustelu sai lisää huomiota. Vaikka Pros’data on lääkäreille suunnattu, osin jopa oppikirjamainen, ammattilehti, ei siinä ennenkään ole keskustelua pelätty. “Paisuva ongelma” ja “Haastava potilas” ovat lehden aiempia kansiotsikoita.

Kaukomarkkinoiden Kaukosanomien ensimmäinen teema käsitteli terveydenhuollon langatonta kirjaamista, joka on Suomessa vielä vähäistä, osin järjestelmäongelmien, osin asenteiden vuoksi (mitä ne hoitajat läppäreillä tekevät).

Lääkärivaikuttaja Timo Aronkytö toi lehdessä esiin ongelman: kotihoidettavien määrä kolminkertaistuu, mutta resurssit pysyvät ennallaan. Vieressä esiteltiin yksi ratkaisu ja menestystarina Valkeakoskelta, jossa kotihoidon langaton kirjaaminen oli saatu alkuun kaupunkilaisen testamentin avulla.

Kaukosanomien turvallisuusteema jatkoi tänä syksynä journalistista linjaa. Viranomaiskäyttöön suunniteltu videonsiirtosjärjestelmä Medvedev-esimerkkeineen oli alalla pienimuotoinen skuuppi. Molemmat lehdet ovat poikineet asiakastapaamisia.

Maine-lehdessä (nro 5) Banzai Communicationsin Ralf Ahlskog lausui, että asiakaslehtien tekijöiden pitäisi panna yrityksen johto miettimään “tehdäänkö lehdestä rohkeasti myynnin työkalu vai journalistisesti toteutettu tiedonantaja”.

Alan ammattilaiset lyttäsivät Ahlskogin kommentit jo samassa lehdessä, mutta on vielä pakko täydentää. Asiakaslehti on pitkäjänteistä brändinrakentamista, ja se voi olla myös myynnin työkalu – ei kuitenkaan ilman journalisimia.

Aikaisemmin sivuillamme:

• Prostatahyperplasia sai lehden
  Kaukomarkkinoille lehti ja uutiskirje
  Pelottava lehti
  Lehti pääsi kirjahyllyyn

Uutiskirje kiinnosti

Apteekkarilehden uudistuksen jälkimarkkinointi jatkui Farmasian Päivillä, kun lehden uutiskirjettä mainostettiin Apteekkariliiton messuosatolla. Lehdessäkin esiintynyt Remington-kauden reporterimme kannusti seinän kokoisena farmaseutteja tilaamaan uutiskirjeen.

Eliaksen suunnittelema lakana toimi osastolla hyvin. Reilut 150 messuvierasta ymmärsi, ettei paperi enää riitä, ja tilasi kirjeen.

Pharmapressin toimitusjohtaja, liiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen oli muutenkin tyytyväinen: Apteekkari.fi sai kovasti kehuja, ja verkkolehti löysi myös uusia lukijoita. Verkon suosio on saanut Kostiaisen suunnittelmaan uusia ilmoituspaikkoja.

Ilmoitusmyynti on kasvanut myös painetussa lehdessä, mikä on näinä aikoina kelpo suoritus.

Uudistettua lehteä ja uutiskirjettä markkinoitiin keväällä muun muassa tällaisilla koko sivun ilmoituksilla.

Apteekkarin uutiskirjeen voit tilata tästä linkistä.

Aiheesta aikaisemmin sivuillamme:

• Apteekkari uudistui
  Pala kakkua
  Kiitos kiitoksista
  Napinaa lääkeneuvoista

Napinaa lääkeneuvoista

Farmasian Päivät saivat tuttuun aiheeseen uuden näkökulman, kun lääkärit älähtivät apteekkien harjoittamasta lääkeneuvonnasta. Tapahtuman aloitti lehdistötilaisuus, jossa esiteltiin tutkimusta farmaseuttisen henkilöstön roolista itsehoidon ohjaajana.

Keskustelu ryöpsähti kuitenkin käyntiin ammattilehdissä vähän eri vinkkelistä. Perjantaina ilmestynyt Lääkärilehti otsikoi jo torstaina verkossa varsin suorasukaisesti, että Apteekin turhat varoitukset haittaavat hoitoa.

Professori ja ihotautien lääkäri Raimo Suhonen valittaa kohtaavansa vähintään kerran viikossa tilanteen, jossa apteekki varoittaa lääkkeestä, annostuksesta tai hoidon pituudesta. Kun potilas uskoo viimeistä sanojaa, hän käyttää lääkettä vähemmän kuin lääkäri on määrännyt, eikä vaiva parane.

Suhonen on kirjelmöinyt asiasta apteekkitoiminnan ammattieettistä neuvottelukuntaa. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura vastaa Apteekkarin verkkosivuilla, että apteekeilla on lakisääteinen velvoite varmistaa lääkkeen oikea annostus ja käytön turvallisuus.

Peura kuitenkin muistuttaa, että apteekissa ei pidä arvostella lääkärin määräämää hoitoa, vaan mahdolliset tarkistukset tulee hoitaa diskreetisti lääkäriä nolaamatta. Tästä varmasti puhutaan lisää Messukeskuksen käytävillä.

Mielenkiintoista on, että molemmat ammattijulkaisut kiinnittävät huomiota myös toiseen neuvontakanavaan. Lääkärilehden pääuutinen “Terveydenhuollon portinvartijat” käsittelee pandemian vahvistamaa ilmiötä, jossa puhelinneuvojille on sälytetty vastuu hoidon tarpeen arvioinnista. Eriarvoisuus kasvaa, kun seulan läpi pääsee valehtelemalla.

Apteekkarin blogissa Erja Elo kertoo miltä tuntuu, kun läpi ei pääse.

Mobiilinetti – vihdoin!

Muistan kuinka vuosituhannen vaihteessa kypsyin wap-hypetykseen ja katteettomiin lupauksiin siitä, kuinka internet tulee kännykkään. Taisin kirjoittaa tietotekniikkaliitteen tuottajana jotain sellaista, että netti ei lähitulevaisuudessa puhelimeen mahdu, eivätkä tietokoneet kännykkäverkkoon.

Nyt minun täytyy pyörtää sanojani. Nettitikuilla saa ainakin taajamien tuntumassa kohtuullisen verkkoyhteyden kannetavaan, ja puhelimet ovat kehittyneet huikeasti.

Olen jo reilun vuoden kadehtinut iPhonella brassailevia kavereitani. Tänä syksynä olin valinnan edessä: joko Nokian N97 tai uusi iPhone. Nokian kosketusnäyttö ja käytettävyys eivät pärjää Macin ominasuuksille, mutta toisaalta iPhone on lukittu Soneraan, jonka verkosta ei ole iloa maaseudulla.

En ostanut kumpaakaan, vaan hankin taiwanilaisen HTC Heron. Siinä on Googlen kehittämä Android-käyttöjärjestelmä, kapasitiivinen kosketusnäyttö kuten iPhonessa ja kivasti pikakuvakkeita ja widgettejä.

Markkinoilta löytyy parempiakin kamera- video- ja musiikkipuhelimia, mutta tuskin yhtään näin hyvin yhteisöpalveluihin integroitua laitetta. Kuvien, videoiden ja viestien jakaminen on tehty todella helpoksi. Tosin itse arvostan eniten sitä, että selain ja s-posti toimivat vaivattomasti ja kalenteri ja yhteystiedot ovat synkassa Google-tilini kanssa.

Olin viime viikonloppuna tyttäreni kanssa maalla, ja huomasin että leikkikenttää reunustavassa metsikössä kasvaa paljon tatteja. Sieniä käännellessäni yritin muistella mitä pillistölle tehdään ja onko se ylipäänsä syötävää. Vastaus löytyi taskusta, hakusanoilla “tattien käsittely”. Viimeksi olen ollut näin innoissani jostain vimpaimesta kuusi vuotta sitten, kun räpsin kuvia Litmasesta Nokian ensimmäisellä kamerakännykällä.

On Herossakin vielä paljon parantamista, kuten voi todeta vaikkapa tästä arviosta. Uudet haastajat tekevät kuitenkin alalla hyvää. Laitteet kehittyvät, hinnat putoavat ja operaattorikytkökset murtuvat.

Eliakseen hankitaan ainakin kolmas Hero, sillä olen saanut myös Lauran kiinnostumaan poikien uudesta lelusta.

Kuukauden Elias

Syyskuu tuo taas uuden tekijän Eliakseen. Kokenut myyntimies Tuomo Takkunen täydentää kuukauden ajan kontaktirekisteriämme  ja tekee osaamistamme tutuksi potentiaalisille uusille asiakkaille.

Tuomolla on yli 20 vuoden kokemus myyntitöistä, muun muassa mediamyynnistä ja sisustusalan vähittäis- ja tukkukaupasta. Osalle teistä Tuomo saattaa olla tuttu Mediuutisista, jossa hän myi toimipaikka- ja tuoteilmoituksia sekä vastasi hakemistoista ja nettipalveluista.

Tuomolta löytyy kunnioitettava vinyyli- ja cd-kokoema bluesia, rockia, kantria ja poppia. Kun tilaisuus tulee, hän suuntaa merelle tai sisämaahan jallittamaan kuhaa, ahventa ja haukea.

Tiedän, Tuomo ei ole varsinainen toimistonomadi, vaikka hänen pestinsä kestääkin tasan kalenterikuukauden. Käsitteen lanseerannut Janne Saarikko on keksinyt työskentelytavan, jossa miehen oma työ pysyy samana, mutta ympäristö vaihtuu kuukausittain. Päinvastoin kuin Saarikko, Tuomo antaa työpanoksensa Eliakselle ja saa kahvinsa meiltä.

Jos asia kiinnostaa, niin lokakuussa Tuomon osaaminen on muidenkin käytettävissä. Työpiste voi pysyä täällä tai vaihtaa tarpeen mukaan osoitetta.