Aihe: Media

08
Elo

Mobiilikesä jatkuu, oletko kartalla?

Lomalla lyödään läppäri kiinni ja pysytään poissa netistä. Näin tehtiin ehkä viime vuonna, mutta ei tänä kesänä. Google tiedotti heinäkuun alussa, että mobiilihakujen paisumisen vuoksi hakukoneen kokonaiskäyttö poikkeuksellisesti kasvoi kesäkuussa.

Juhannuksena kaikista hauista liki kolmannes tehtiin älypuhelimella tai tabletilla. Keskimäärin suomalaiset tekevät jo 5,4 miljoonaa mobiilihakua vuorokaudessa.

Kännykkä on kartalla vieraalla paikkakunnallakin. Siitä löytyy lähimmät apteekit, korjaamot, kirjastojen aukiolot sekä perille vievä navigaattori. Säätiedot saa osoitteen mukaan, ja mobiilpankki toimii paremmin kuin varsinainen verkkopankki.

Eipä ihme, että jo neljä viidestä kertoo käyttävänsä älypuhelintaan kaupassa. On siis aika optimoida palvelut ja tuotteet myös pieneen ruutuun. Mobiilikesä on vasta alkanut.

Ilmiö lisää myös videoviestintää. Koulujen alkaessa lapsillekin ostetaan älypuhelimia, joilla on lapsellisen helppo tallentaa ja jakaa videokuvaa.

 

 

Kommentit (0)
01
Hel

Tunnustusta ja palkintoja

Eliaksen suunnittelema Apteekkarin kansi ”Tyrmäävä tohtori” on valittu 20 parhaan joukkoon, josta yleisö voi äänestää suosikkinsa vuoden 2012 aikakauslehden kanneksi. Parhaat kannet löytyvät Aikakausmedian sivuilta, ja äänestysaikaa on koko helmikuu.

Kolmen eniten ääniä saanutta etusivua julkistetaan maaliskuussa, ja voittaja palkitaan Aikakausmedian gaalassa 10. huhtikuuta.

Voittoisa historiikki

jalkaporasta bioaikaan

Palkittu kirja kiinnosti Hammaslääkäripäivillä. Keskellä Olli-Pekka Tiainen ja Aurora-seuran puheenjohtaja Heikki Vuorela. Kuva: Ismo Henttonen

Vuodelle 2012 on jo osunut yksi pääpalkinto. Eliaksen toimittama Hammashoidon historiikki Jalkaporasta bioaikaan toi Hammaslääkäriseura Apollonian vuosittaisen Apollonia-palkinnon teoksen kustantaneelle Aurora-ryhmälle.

Historiallinen voitto

Sopimusta ei jateta

Sopimusta ei jätetä, linjattiin Paasitornissa.

Myös kuluva vuosi on tuonut tunnustusta. SAK:lle suunnitteltu Sopimusta ei jätetä -kampanja sai hyvin huomiota, kun SAK:n Lauri LylyEK:n Jyri Häkämies, liki 500 luottamusmiestä ja lähes koko valtakunnallinen media kokoontuivat tammikuun kihlauksen vuosipäivänä 23.1. Paasitorniin Helsingissä.

Sopimusta ei jateta

Elias suunnitteli kampanjan iskulauseen, tunnuksen ja oheismateriaalit, kuten suuren suosion saaneet rintamerkit, kynät, bannerit ja tilaisuuden projektiot. Paasitornin tilaisuuden avannut Eliaksen tuottama video Luottamus työpaikoilla on kerännyt paljon kiitosta.

 

Kommentit (0)
18
Lok

Hidas toimittaja voittaa

Vielä vähäsen historiallisesta uutispäivästä. Journalismi on viikon sisään ehditty jo julistaa kuolleeksi ja herättää nauruherätyksellä henkiin. Hervoton toimittajien mokailuketju löytyy Twitteristä aihetunnuksella #Nazisintaistelu tai koosteena Näin toimittajat mokailevat.

No mutta. Unohdetaan toviksi klikin kiilto silmissä otsikoidut nettiuutiset ja kakkahädässä tehdyt käännösjutut. Hötkyilevän pikajournalismin keskellä on hyvä muistaa, että vielä on intohimoisia ja ahkeria toimittajia, jotka hanakasti tarttuvat aiheeseensa ja rutistavat siitä tyylillä kaiken irti.

Vaikka vuotta on vielä jäljellä, uskaltanen listata kolme hienointa saavutusta hitaan journalismin saralla vuonna 2012.

3) Talvivaara-saaga

Syksyllä 2010 Suomen Luonnon toimittaja Juha Kauppinen kirjoitti virkavapaallaan Apu-lehteen jutun Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Vielä tuolloin kaivoksesta hekumoitiin pohjoisen vaurauden pelastajana, mutta kahden vuoden aikana Kauppisen asiantuntevat ja tolkulla kirjoitetut artikkelit Suomen Luonto -lehteen ovat vapauttaneet tärkeän keskustelun ja aiheuttaneet tarpeellista kränää Kainuun ympäristöasioiden puolesta. Rohkeaa ja tehokasta faktat tiskiin -journalismia!

Juha Kauppisen oma tiivistelmä Talvivaara-uutisoinnista Journalistin sivuilla.
Kauppinen twiittaa tunnuksella @luontomies


2) Kesä Oslossa

Utøyan tapahtumien ajattelu herättää minussa vieläkin samanaikaista inhoa, kuvotusta, raivoa, halveksuntaa ja hämmästystä. Helsingin Sanomien Skandinavian-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen vietti kesänsä Oslon käräjäoikeudessa seuraten Utøyan joukkosurmaajan oikeudenkäyntiä. Arvostan sitä, että Kauhanen pystyi viettämään yhden kesän elämästään samassa tilassa maailmankaikkeuden vastenmielisimmän hahmon kanssa pysyen järjissään ja vieläpä kirjoitti aiheesta asiallisia raportteja sekä lehteen että verkkoon.

Kauhanen twiittaa tunnuksella @AL_Kauhanen


1) Etiopia opetti

Ruotsalaistoimittaja Martin Schibbyenin ja valokuvaaja Johan Perssonin vankilaseikkailu Etiopiassa päättyi onnellisesti armahdukseen syyskuussa. Miehet olivat reportaasimatkalla, kun heidät pantiin tyrmään laittomasta maahantulosta ja terrorismista epäiltyinä. Pojat ottivat kokemuksen asenteella. Viruttuaan 438 päivää etiopialaisessa vankilassa he totesivat: ”ainakin olemme nyt parempia toimittajia.”


 

Niin ja jos syystä eli toisesta ette ole vielä kuulleet Nazisin taistelusta, niin ei se mitään. Hitlerkin kuuli siitä vasta pari päivää sitten:

 

Kommentit (0)
13
Syy

Suuri ja mahtava

Lapset haluavat aina tietää asioita. Mikä on maailman isoin luku? Voiko äärettömään laskea? Montako kaupunkia on Venäjällä? Onneksi joskus tulee helppoja kysymyksiä, joihin minäkin osaan vastata. Ainakin aluksi.

– Isi, miksi sä luet joka aamu Hesarin?

– Hesarissa on uutisia. Tietää sitten mitä kaupungilla ja maailmalla tapahtuu.

Hupsu kysymys, ajattelin. No nyt poika ainakin tietää, että luemme Hesaria jotta tietäisimme asioita. Nyt poika tietää, että Hesari on hyvä. Kun tilaamme Helsingin sanomia, vaikutamme sivistyneiltä naapureiden, tai ainakin lehdenjakajan silmissä.

Vielä sivistyneemmiltä vaikutimme, kun vaimo työskenteli kaksikielisten kanssa ja meille tulivat sekä HS että HBL. Nyt tulee vain Hesari, mutta Hesari onkin iso ja hyvä. Siinä on suomikin parempaa kuin HBL:n ruotsi. Uutisia, niitä kannattaa lukea lehdestä. Odottamatta, mutta ei niin yllättäen, tytär jatkoi jutustelua.

– Hö. Tuleehan radiostakin uutisia. Just nytkin. Ja telkkarista!

– Ja sun tietsikalta! Ja täppäriltä, poika jatkoi.

– Niin, no… joo tuleehan niistäkin… tulee joo.

Pisti oikein raksuttamaan. Kylläpä minä imen paljon uutisia. Tosiaan kaikista edellä mainituista kanavista. Mikä Hesarista sitten tekee paremman kanavan kuin kaikista muista, aloin pohtia. Lapset jatkoivat kuulustelua.

– Onko Hesarissa sitten enemmän uutisia kuin muualla?

– Mmm… ei.

– No onko eri uutisia kuin muualla?

– Ööh… ei oikeastaan. Samoja ovat.

Nyt ne nappulat saivat minut nalkkiin. Mitä nyt pitää sanoa? Hesarissa on mielipiteitä? On niitä muuallakin. Toimittajillakin omat blogit,  monilla useampikin; lehden kantaa edustava sekä henkilökohtainen. Vessojen seiniltäkin voi lukea mielipiteitä. Kuvat? Hesarillahan on poikkeuksellisen hyviä lehtikuvaajia. Tunnenkin heistä pari, mutta suoraan sanottuna seuraan mieluummin heidän henkilökohtaisia projektejaan kuin työjuttuja. Entä painetun lehden ajankoht... äh, ei mennä siihen. Viikkoliite? Köh köh.

– Mut isi miksi sä luet aina Hesarin?

– Se nyt vaan tulee postiluukusta.

Niin.

 

Kommentit (1)
27
Kes

Hikistä hommaa

Kansalaisjärjestö Finnwatchin tuore selvitys kodintarvikeyritysten sesonkituotteiden valmistusolosuhteista julkaistiin eilen. Hikistä hommaa – Clas Ohlsonin, Bilteman, Fiskarsin ja muiden kodintarvikeyritysten vastuullisuus Kiinassa -raportti on tehty yhteistyössä ruotsalaisen Swedwatchin kanssa. Swedwatchin raporttiin perustuva video Från noll koll, till full kontroll? on nähtävissä yllä.

Hikistä hommaa pureutuu suomalaiskauppojen ja Suomessa toimivien kansainvälisten kauppaketjujen käyttämien tuotantolaitosten työolojen ja työntekijöiden oikeuksien tarkasteluun Kiinan Guangdongissa.

Koruttomista tuloksista huolimatta parannuksiakin on tapahtunut edellisiin vuosiin verrattuna. Raportin voi ladata Finnwatchin verkkosivuilta (PDF).

Selvitys on tehty SASK ry:n toimeksiannosta ja se taitettiin painokuntoon Eliaksessa. Elias on aiemmin tehnyt SASK:ille mm. kampanjamateriaaleja Puhtaat vaatteet– ja Kunnon työ -tempauksia varten.

Helsingin Sanomat kertoi Finnwatchin raportin tuloksista keskiviikkona 27.6.2012.

 

Kommentit (0)
09
Maa

Kony 2012

Entä jos Hitler, Pol Pot tai Stalin olisi voitu pysäyttää sosiaalisen median avulla? Olisitko halunnut olla mukana? Entä jos vastaava tilaisuus onkin käsissämme kaiken aikaa? Entä jos se on nyt?

Invisible Children -järjestön Kony 2012 -kampanja saa minut uskomaan, että jotain merkittävää on tapahtumassa. Haluan olla mukana. Tässä ja nyt.

Mukana ovat myös Lady Gaga, RihannaAngelina Jolie, George ClooneyMark Zuckerberg, Bill GatesBill Clinton, Condoleezza Rice, John Kerry, Mitt RomneyBan Ki-moon..

Kaikki alkoi erään miehen lupauksesta kymmenen vuotta sitten. Lupauksesta, jonka hän antoi pienelle pojalle. Lupauksesta, joka hänen on pidettävä, ja meidän on autettava häntä pitämään se.

Oheinen video vie puoli tuntia elämästäsi. Katso, kun ehdit, mutta katso! Aikaa on tämän vuoden loppuun, mutta mitä pikemmin toimit sen parempi.

Entä jos voit?

Kony_2012

p.s.

Täällä näet videon suuremmassa koossa

 

Kommentit (0)
12
Tam

Otsikoi Pukki, kun haluat klikkejä

Kun Futaamo viime huhtikuussa haastatteli HJK:n Teemu Pukkia, tämä oli suurelle yleisölle jokseenkin tuntematon nimi.

Kun Pukki pyssytti elokuussa kolme maalia saksalaista suurseuraa Schalkea vastaan ja lähti Bundesliigaan pelaamaan, hänestä puhuivat nekin, jotka eivät niin jalkapallosta olleet perustaneet. Uroteot jatkuivat Saksassa, ja Pukista tuli verkkouutisoijien kultakimpale. Vähän sellainen kuin jääkiekkoilija Mikael Granlundista tuli keväällä ilmaveivimaalilla höystetyn MM-kullan jälkeen.

Urheiluvuonna 2011 nimi Granlund tai Pukki nettiuutisen otsikossa takasi – ja takaa yhä – kohtalaisesti tai runsaasti klikkejä, joilla verkkouutisen arvoa ainakin jossain määrin mitataan. Verkkouutisoinnissa kiinnostava nimi houkuttelee usein enemmän lukijoita kuin varsinainen uutisen aihe.

Kun Pukki teki läpimurron Saksassa, Suomessa tehtiin otsikoita siitä, millaisia otsikoita Pukista oli tehty Saksassa. Ja ihmiset klikkasivat. Sama tahti jatkuu urheiluvuonna 2012: nuoren, superlupaavan pelaajan nimi on nettiotsikossa kuumaa kamaa.

HJK lainasi viime viikolla toisen nuoren supertähtensä Alexander Ringin Bundesliigan Borussia Möcnhegladbachiin, ja tämä onnistui heti ensimmäisessä harjoitusottelussaan kahdesti maalinteossa.

Näppituntumalta veikkaan, että Ringistä uutisoitiin loppiaisviikonloppuna enemmän kuin kenestäkään toisesta suomalaisurheilijasta. Pelkästään Suomifutis.fi -sivusto teki Ringistä useita uutisia päivässä.

Ja kuin rusinana berliininmunkin päälle Pukki maalasi Schalken harjoitusottelussa samana päivänä jona Ring maalasi Borussialle. Nettijuttuja oli helppo otsikoida.

Futaamo ei vielä tiedä, keitä pelaajia tulevana keväänä videohaastatellaan. Haastatteluja on kuitenkin luvassa. Ja muitakin juttuja – ehkä muistakin kuin Teemu Pukista tai Alexander Ringistä.

 

Kommentit (0)
09
Jou

Pätevän kokoinen aukko

Yksikään terveyskeskus ei enää palkkaa lääketieteen kandidaattia tarkistamatta taustoja, uskoi apteekkari Henrik Brenner, kun lääkärihuijari paljastui pari vuotta sitten Karjaalla. Apteekkaria saatiin kiittää, että jo aiemmin Karkkilassa kärähtänyt mies jäi lopulta kiinni.

Valviran toimintaa arvosteltiin jo tuolloin. Apteekkari.fi:n kommenteissa apteekkarit ihmettelivät tapauksia, joissa farmaseutti oli jäänyt kiinni lääkevarkaudesta, mutta sai silti jatkaa työtään.

Tänä syksynä Karjaan tapauksesta oli muistona valelääkäri-sana. Hovioikeus vahvisti 1,5 vuoden vankeustuomion ilman suurta huomiota.

Pieneksi jäi myös uutinen, että valelääkärin palkanneen Careman emoyhtiön toimitusjohtaja Matti Bergendahl oli viime vuonna viidenneksi parhaiten palkattu suomalainen 5,7 miljoonan euron ansio- ja pääomatuloillaan.

Myrsky nousi uudestaan, kun lääkäriyrittäjä Esa Laihon tutkintotodistus paljastui väärennökseksi.

 

MEDIA ON JAHDANNUT uusia tapauksia ja vaatinut päitä vadille. Molempia on saatu. Huomion perusteella voisi kuvitella, että luvattomat ammattilaiset ovat terveydenhuollon suurin ongelma.

Potilasturvallisuutta väheksymättä, ilmiö on lähinnä oire laajemmista ongelmista. Ulkoistukset eivät ole poistaneet työvoimapulaa, vaan nostaneet palkkoja. Huijaus houkuttaa, kun 500 euron valetodistuksella voi yltää miljoonatuloihin.

Valvonta on pudonnut vauhdista, ja palvelujärjestelmä natisee kasvavien velvoitteiden ja rahapulan puristuksessa. Yksityisiä hoivakoteja syytetään liian pienistä työtekijämääristä ja potilasturvallisuuden vaarantamisesta.

Silti hoiva-alallakin pääsee miljonääriksi. Huolestuttavampaa on se, että verottajan mukaan yrityksistä on tavattu pimeitä palkkoja ja peiteltyä osingonjakoa. Harmaan talouden selvitystäkin harkitaan ravintola- ja rakennusalan tapaan.

 

VILLIN LÄNNEN MENO vaivasi vuosikymmen sitten lääkemarkkinointia. Yritykset lennättivät lääkäreitä maailmaan ääriin seminaarimatkoille, maksoivat oopperat, golfit ja laskettelut.

Matkustelua ja kestitystä hillittiin alan sisäisissä ohjeissa 2001, ja juhlat päättyivät vuoden 2005 sääntötiukennukseen. Lähes jokaisella yrityksellä on myös alan eettisiä ohjeita tiukemmat sisäiset ohjeet. Yritykset vahtivat, että kilpailijat noudattavat sääntöjä.

Samaa henkeä löytyy apteekkialalta. On vaikea kuvitella, että väärillä proviisorin papereilla voisi edetä apteekkariksi. Apteekkiluvat ovat niin tiukassa, että muut hakijat syynäävät voittajan pätevyyden tarkasti.

Lääkärikunnassa kollegan pätevyyttä ei ole tapana kyseenalaistaa. Syytä ehkä olisi.

Pestuumarkkinoilla on piirteitä, jotka muistuttavat menneiden vuosien lääkemarkkinointia. Ulkoistaminen lisääntyy ja vuokratyö yleistyy myös apteekeissa. Terve liiketoiminta hyötyisi ulkoisen ja sisäisen valvonnan tehostumisesta.

 

 

Kommentit (0)
18
Mar

Dalla Valle twiittaa rakkaudestaan

Britanniassa nähtiin keväällä erikoinen episodi, kun kunnon perheenisä, Manchester United -legenda Ryan Giggs yhdistettiin Twitterissä Big Brother -tähti Imogen Thomasiin. Giggs uhkasi viktoriaaniselta ajalta peräisin olevaan ”suukapulalakiin” (Gagging order) vedoten haastaa oikeuteen Twitterin ja kaikki muut lemmenseikkailuista vihjailijat. Lopulta parlamentissa todettiin, että kaikkia 75 000:tta Giggsin nimen twiitannutta ei voida passittaa vankilaan.

Britanniassa media on valtavan kiinnostunut futaajien yksityiselämästä, ja jotkut pelaajat myyvät häidensä kuvausoikeuksia eniten tarjoavalle tai twiittaavat vauvauutisensa, huonekaluostoksensa ja iltamenonsa kymmenille- tai sadoilletuhansille lukijoilleen.

Suomessa huippufutaajat ovat vetäneet ihan toisenlaista linjaa. Jari Litmanen ei esittele perhettään Kotiliedessä, eikä Sami Hyypiää näe Seiskan otsikoissa. Maajoukkuepuolustaja Petri Pasanen kieltäytyi viime viikon Veikkaajassa vastaamasta ihan viattomaan kysymykseen, muuttiko perhe hänen mukanaan Saksasta Itävaltaan.

Suomi-futiksen suurin Twitter-kohu taisi olla se, kun Shefki Kuqi vihjasi Twitterissä lopettavansa uransa. Kuqi korjasi pian, että hän ei käytä Twitteriä, Facebookia tai sähköpostia, vaan asialla oli vale-Shefkin perustama Twitter-tili.

Suomen maajoukkueessa on meneillään sukupolvenvaihdos. Samalla muuttuu pelaajien suhtautuminen julkisuuteen.

Näin voi päätellä ainakin seuraamalla Twitterissä Lauri Dalla Vallea. Pohjoiskarjalaisen Tattikeisarin poika siirtyi neljä vuotta sitten teinisensaationa Joensuusta Liverpooliin, ja hänestä on siitä asti toivottu Suomelle uutta tähteä.

Dalla Valle twiittaa tyttöystävästään kirjoitetut uutiset ja ilmoittaa jos pariskunnan arjesta kertovaan blogiin on tullut päivityksiä.

Samalla Dalla Valle on alkanut hyödyntää maailmalla yleistä käytäntöä esitellä sponsorinsa sosiaalisessa mediassa.

Facebookissa Dalla Valle ilmoittaa tykkäävänsä kahdesta FB-sivustosta. Toinen on Niken kansainvälinen sivusto, toinen Niken suomalainen sivusto.

 

Kommentit (0)
27
Syy

Matkalla jossain somessa

Facebook on aina ollut vähän puolivillainen ja huono. Sitä vastoin kesällä julkistettu yhteisöpalvelu Google+ toimii monin verroin paremmin ja on siivomman näköinen kuin FB ikinä. Google+ on siis todella hyvä, fantsu ja priima. Sitä vain ei käytä kukaan.

Okei, valokuvausrinkini Plussassa on aktiivinen ja koostuu monipuolisista harrastajista ympäri maailman, mutta en minä niitä ihmisiä tunne. Ikinä nähnytkään. Kaikki kamut, kummit, tutut ja pummit ovat Facebookissa.

Viime viikolla Mark Zuckerberg tovereineen julkaisi kaiken kukkuraksi sen järkyn sivupalkin, josta näkee kuka kommentoi mitä ja kuka luulee kuuntelevansa salaa Ressu Redfordia. Facebookista tuli entistä rumempi ja tosi hankala käyttää.

Eilen illalla sävel muuttui, reippaasti kuin modulaatiossa. Bongasin Twitterissä TechCrunchin vinkin jossa neuvotaan kuinka voi etukäteen kokeilla, miten lokakuussa julkaistava FB:n aikajana toimii. Ja kyllähän se toimii.

Fesen aikajana on kuin penkoisi vintillä vanhoja kouluvihkoja ja kaverikuvia. Vuosien päähän ulottuvia tapahtumia ja kuomien kommentteja on todella vänkää selailla. Juuri sellaista syksyisen illan puuhaa, kun otetaan hapankorppua Oltermannilla ja kaakaota.

Ennen kaikkea aikajana muistuttaa siitä, että elämä on Facebookin ulkopuolella ja FB on vain kanava jolla asioita voi jakaa niiden ihmisten kanssa, joita ei biologisista tai geologisista syistä tapaa päivittäin tai edes vuosittain.

Jatkamme, saamme kenties elää.

P.S.
Aikani janaa selailtuani olen erityisen tyytyväinen siihen, ettei statuksien virrasta ainakaan pikakelauksella löytynyt mitään erityisen kiusallista sisältöä. Eniten äkkiväärää oli ehkä se, että jostain syystä kirjoitin tilapäivityksiä pitkään englanniksi, vaikka kavereina oli vain muutama hassu hahmo Espoosta ja Kurikasta.

 

Kommentit (0)