Nyt kaikki muuttuu. Taas.

Applen iPhone 4:n mainosslogan osuu naulan kantaan. Ironia lienee kuitenkin tahatonta. Teknologisia innovaatioita tuodaan markkinoille hengästyttävällä vauhdilla. Vimpaimien lanseeraus on tuskin päättynyt, kun niitä jo laivataan purettaviksi Kiinaan. Juuri nyt et ole mitään ilman uutta iPhone 4:sta tai vastaavaa aasialaista androidia.

Applen uutta lippulaivaa iPadia ei vielä edes saa Suomesta, kun Aalto-yliopiston tutkija Petteri Vainikka jo ennustaa sen hautajaisia. Vuoden päästä markkinat kuulemma täyttyvät kiinalaisista ja korealaisista tableteista, jotka päivittävät iPadin mennen tullen. Julkaisijoiden bisnes kun ei toimi AppStoren ekosysteemissä.

Pohdimme perjantaina Bolder Helsingin järjestämässä Maggieflow-seminaarissa tablettien vaikutusta lehtibisnekseen. Vainikan ja muiden seminaarin luennoitsijoiden mielenkiintoiset esitykset sekä iltapäivän työpajojen satoa (muistiinpanoja tajunnanvirrasta) julkaistaneen lähipäivinä Maggieflown sivustolla. Vaikka meillä ei lasipalloa ollutkaan, näimme tulevaisuudessa mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Ideoiden pallottelu tuttujen ja tuntemattomien kollegoiden kanssa oli antoisaa.

On mielenkiintoista nähdä kuinka elämämme muuttuu. Taas. On vielä mielenkiintoisempaa olla aktiivisesti mukana muutoksessa. Vaikuttaa siihen suunnittelijana, yrittäjänä, kuluttajana ja vanhempana.

Miltäköhän tämän hetken visiomme vaikuttavat kymmenen vuoden päästä? Jälkiviisaan on helppo hymyillä vaikkapa Newsweek-lehden internet-hypeä kritisoivalle artikkelille vuodelta 1995: “The internet? Bah!”

Eikä teknologisen ja sosiaalisen murroksen ennustaminen ole mennyt ihan nappiin aina muiltakaan:

“I think there is a world market for maybe five computers.”
Thomas Watson, IBM:n johtaja, 1943.

“Computers in the future may weigh no more than 1,5 tons.”
Popular Mechanics -lehti, 1949.

“There is no reason for any idividual to have a computer in their home.”
Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977.

“You aren’t going to turn passive consumers into active trollers on the Internet.”
Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989.

“Painettu lehti ei koskaan kuole.”
Yleinen mielipide, 2010.

Jotkut asiat eivät muutu. Koskaan.

Heinäkuun vietämme Kainuussa. Ympärillämme levittäytyvä vaarainen järvimaisema on saanut muotonsa jo lähestulkoon 10 000 vuotta sitten. Elämässä, jossa kaikki muuttuu koko ajan, se kuulostaa ikuisuudelta. Luonnon ekosysteemissä se on lyhyt aika.

Nukumme yömme sata vuotta vanhassa riihessä. Rakastan sen tummaksi patinoituneita vanhoja hirsiä ja huopakaton pehmeää ropinaa sateella.

Iltasaduksi luen lapsille vanhoja Melukylän lapsia, Eemeliä ja Peppi Pitkätossua. Kirjat käymme lainaamassa Ristijärven kunnan pienestä kirjastosta. iPadilla ei ole aittaan mitään asiaa. Sähköinen näyttö ei korvaa vanhan kirjan tuoksua ja kellastuneiden, hiirenkorvalle luettujen sivujen kahinaa. En halua pilata tunnelmaa edes uudella valaisimella. 70-luvun seinälampun keltaisessa valokeilassa lukunautinto on täydellinen.

Vedet kannetaan järvestä ja lämmitetään puilla, tiskit tiskataan käsin, letut paistetaan nuotiolla… Sellaista on elämä. Heinäkuussa.

Sailab avasi uudet sivut

Sairaala- ja laboratorioalan tavarantoimittajien yhdistys Sailab on saanut uuden ilmeen ja uudet verkkosivut. Uudistus tekee yhdistystä tunnetuksi myös potilaille ja tuo esiin kuinka innovatiivinen toimiala on edistänyt terveydenhuollon kehittymistä.

Uusien verkkosivujen keskeistä sisältöä ovat toimialakuvaukset. Tarvikkeista, laitteista, diagnostiikasta, implanteista ja apuvälineistä  on kerrottu potilasesimerkkien kautta havainnollisesti: kuinka tahdistimet pidentävät ikää, miten päiväkirurgia on vähentänyt vuodepaikkoja ja millä tavoin väestön ikääntyminen ja palveluseteli muuttavat apuvälineiden kysyntää.

Sivuilta selviää myös se, että diabeetikot tekevät vuosittain sata miljoonaa glukoositestiä, ja että taistelu sairaalabakteereita ja viruksia vastaan on nostanut kertakäyttöiset tutkimuskäsineet terveydenhuollon käytetyimmäksi tarvikkeeksi.

Sivuilta löytyy myös alan lainsäädäntö, Sailabin ja kattojärjestö Eucomedin eettiset ohjeet sekä muita suosituksia ja oppaita, tapahtumakalenteri, Duodecimin uutispalvelu sekä pitkä lista hyödyllisiä linkkejä. Julkisten hankintojen kulmakivi, tarviketietokanta Sailab Fennica on saanut oman esittelysivunsa.

Lisää sisältöä ja toimintoja on jo suunnitteilla. Lisäksi sivusto tulee saamaan tuekseen intranetin. Julkaisuosakeyhtiö Elias tuottaa Sailabille tänä vuonna myös muita viestintäpalveluja ja ilmeuudistukseen liittyvää materiaalia.

Verkkouudistuksen teknisestä toteutuksesta on vastannut Koodiviidakko.

Lisätietoja

Antti Vatanen, Sailab, 050 517 6150
Olli-Pekka Tiainen, Elias, 040 507 4754

Elias Facebookissa

Julkaisuosakeyhtiö Eliaksella on nyt oma Facebook-sivunsa. Julkaisemme sivullamme uutisten ja blogikirjoitustemme lisäksi kuvia, videoita, kommentteja ja muuta kivaa. Tervetuloa fanittamaan Eliasta!

Siirry Eliaksen Facebook-sivulle tästä.

Kattava tutkimus verkkolehdistä

Columbia Journalism Review julkaisi viime viikolla tutkimusraportin aikakauslehtien nettiversioista. Tutkimuksessa perehdyttiin 665 amerikkalaisen kuluttajalehden verkkojulkaisuun.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa parhaat ja huonoimmat toimitukselliset käytännöt, selkeyttää uuden median journalistiset standardit, ohjata toimituksia ja media-yhtiöitä tulokselliseen bisnesmalliin, ja jälleenohjata varoja demokratiaa vahvistavaan uutistuotantoon

Tutkimuksen voi ladata tai lukea kokonaisuudessaan täällä.

Budjetointi ja verkon tuottavuus

Median vahtikoira

Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä CJR on Columbian Yliopiston journalismin laitoksen vuonna 1961 perustama julkaisu. “Median vahtikoira ja ystävä” raportoi, analysoi, kritisoi ja kommentoi. Sen ylevä tavoite on luoda ja vaalia korkeita journalistisia standardeja kautta maailman. Lehden voi tilata Suomeen vaivaiseen 28 dollarin vuosihintaan (20 euroa).

Columbia University Graduate School of Journalism on alan arvostetuimpia opinahjoja maailmassa. Se myöntää lukuisia journalismi- ja kirjallisuuspalkintoja muun muassa sen kaikkein tunnetuimman ja arvostetuimman – huhtikuussa jaettavan Pulitzerin.

Puhtaat vaatteet, onnelliset ompelijat?

Mistä suomalaisten vaatteet ja urheilutuotteet ovat peräisin ja millaisissa oloissa ne on valmistettu? Saavatko paitojemme ompelijat elämiseen riittävää palkkaa ja kuka valvoo heidän työturvallisuuttaan? Miten suomalainen vaatekauppias takaa sen, etteivät hänen myymänsä farkut vaaranna tekijänsä terveyttä?

Tänään lanseerattava Puhtaat Vaatteet on osa kansainvälistä Clean Clothes Campaign -kampanjaverkostoa. CCC on toiminut Euroopassa vuodesta 1989.

Puhtaat vaatteet pyrkii parantamaan vaatetus- ja urheiluvaateteollisuudessa työskentelevien työntekijöiden oloja. Kansainvälinen CCC kouluttaa ja mobilisoi kuluttajia, lobbaa yrityksiä ja hallituksia sekä tarjoaa suoraa solidaarisuustukea työntekijöille näiden kamppailussa oikeuksiensa ja parempien työolojen puolesta. Kampanjan jäseniä ovat ammattiliitot ja monipuolisesti eri asioita kuten naisten oikeuksia ja köyhyyden vähentämistä ajavat kansalaisjärjestöt.

Julkaisuosakeyhtiö Elias on mukana kampanjan markkinoinnissa ja suunnittelee sekä tuottaa siihen liittyvät printti- ja verkkomateriaalit. Kampanjasivusto www.puhtaatvaatteet.fi toteutettiin Optinetin Yhdistysavaimella. Kampanjalla on myös oma Facebook-sivustonsa.

Kampanjaverkoston lehdistötilaisuus ja seminaari pidetään tänään – kansainvälisenä naistenpäivänä – Eurooppasalissa Helsingissä.

Suomen liittyessä mukaan kampanjaan CCC toimii 15:ssä Euroopan maassa. Suomessa Puhtaat vaatteet -kampanjan jäseniä ovat sen alkamishetkellä:

Changemaker
Palvelualojen ammattiliitto PAM
Reilun kaupan puolesta Repu
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto
Toimihenkilöunioni

Demand a Living Wage! from Clean Clothes Campaign on Vimeo.

Rakas lapsi sai uudet kengät

Vajaa vuosi sitten Laura lupaili, että sadas blogimerkintämme kirjoitetaan uudistetulle sivustolle. Ei puhunut Vanhapelto palturia. Tämä on 86. merkintä, ja jelias.fi on nyt sisällöltään ja ulkoasultaan aiempaa monipuolisempi ja näppärämpi. Työnäytteille löytyy oma osastonsa, ja WordPressiin siirtyminen teki uutisointien ja blogiviestien arkistoinnista entistä helpompaa.

Yläpalkkia koristavan kuvituksen meille askarteli Ea Söderberg. Ean töitä voi ihailla osoitteessa www.hapatedesign.org.

Kommentteja, huomioita ja mahdollisia vikailmoituksia otetaan mielellään vastaan!

Huomatkaa myös, hyvät lukijat, että RSS-syötteen tilausosoite on muuttunut! Tilauksen voi tehdä uudestaan sivupalkista.

Hauptmann Wiesler, missä lienet?

Tänään 9.2. vietetään erityisesti lapsille ja nuorille suunnattua Tietoturvapäivää, ja tuli taas mietittyä mitä kaikkea sitä itsekin bittiavaruuteen päästelee.

Olen hehkuttanut usein Facebookissa erästä Helsingin Bulevardilla sijaitsevaa mainiota pitseriaa, ja taannoin kuvailin statuksessani kuinka mieleni olisi tehnyt antaa selkään pihallemme väärinpysäköineelle Subaru-kuskille.

Seuraavana päivänä kirjoittelin FB:ssä ystävälleni yksityisviestiä, ja sivupalkkiin pölähti Bulevardilla toimivan lääkäriaseman äkkiväärä mainosteksti: “Meillä saat puukosta selkään tai vaikka polveen!”

Huomioni oli herätetty, ja mielessäni alkoi vilkkumaan kohtauksia Florian Henckel von Donnersmarckin stasi-elokuvasta Muiden elämä. Filmissä yksinäinen stasi-agentti alkaa elämään tasaharmaata elämäänsä vakoilukohteensa – värikkään kirjailijapersoonan – kautta.

Missä on minua valvova asiamies, ja minkä näköinen hän on? Onko hänellä perhettä, entä millaisia harrastuksia? Pitääkö hän Koskenlaskijasta pitsansa päällä? Että olis vaan kiva tutustua!

Uutiskirje kiinnosti

Apteekkarilehden uudistuksen jälkimarkkinointi jatkui Farmasian Päivillä, kun lehden uutiskirjettä mainostettiin Apteekkariliiton messuosatolla. Lehdessäkin esiintynyt Remington-kauden reporterimme kannusti seinän kokoisena farmaseutteja tilaamaan uutiskirjeen.

Eliaksen suunnittelema lakana toimi osastolla hyvin. Reilut 150 messuvierasta ymmärsi, ettei paperi enää riitä, ja tilasi kirjeen.

Pharmapressin toimitusjohtaja, liiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen oli muutenkin tyytyväinen: Apteekkari.fi sai kovasti kehuja, ja verkkolehti löysi myös uusia lukijoita. Verkon suosio on saanut Kostiaisen suunnittelmaan uusia ilmoituspaikkoja.

Ilmoitusmyynti on kasvanut myös painetussa lehdessä, mikä on näinä aikoina kelpo suoritus.

Uudistettua lehteä ja uutiskirjettä markkinoitiin keväällä muun muassa tällaisilla koko sivun ilmoituksilla.

Apteekkarin uutiskirjeen voit tilata tästä linkistä.

Aiheesta aikaisemmin sivuillamme:

• Apteekkari uudistui
  Pala kakkua
  Kiitos kiitoksista
  Napinaa lääkeneuvoista

Langaton elämänlanka

Teksasissa tehdään tulevaisuutta. Vai miltä kuulostaa se, että synnytyslääkäri seuraa potilaansa supistusten tiheyttä golfkentältä — reaaliajassa älypuhelimestaan?

Airstrip Technologiesin kehittämä seurantasysteemi perustuu potilaan ympärille kiinnitettävään vyönauhaan, jonka antureista elintoimintokäyrät lähtevät palvelimelle, josta lääkäri tai hoitaja voi ne älypuhelimellaan lukea missä tahansa.

Tuoteperheen esikoinen – Airstrip OB – on käytössä vasta reilun sadan yhdysvaltalaissairaalan synnytysosastoilla, mutta nähtävästi työn alla on myös tehohoito-, sydäntauti- ja labrasovelluksia.

Mielestäni koko projekti on sangen kiinnostava ja hatunnoston arvoinen esimerkki luovasta teknologian valjastamisesta aitoon hyötykäyttöön.

Airstrip OB on räätälöity iPhonelle, mutta tuki löytyy myös Blackberrylle ja Windows Mobilelle. Tässähän olisi siis Soneran mentävä rako HUS:n tietotekniikkaosastolle ketkuja kytkyjä kauppaamaan…

Airstrip Technologiesin verkkosivut
Airstrip Applen sivuilla

PS. Enpä ole lääkäri, joten Airstripistä ei ole minulle käyttäjänä iloa. Siksi voinkin hyvillä mielin pitää Google Sky Mappia maailman siisteimpänä älypuhelinsovelluksena. Esim. Andromedan galaksin pitäisi erottua paljaalla silmällä parhaiten joulukuussa – sijainnin voi sitten tarkistaa kapulasta.

Tanskalaisoppeja Eliakseen

Multimediasuunnittelija Esa Hiltunen, 23, on Eliaksen uusi web-graafikko. Esa on valmistunut tanskalaisesta Hansenberg Nordic Multimedia Academysta keväällä 2007. Hän on työskennellyt kansainvälisessä Weeza -suunnittelijakollektiivissa ja kaksi viime vuotta Suomessa omalla toiminimellään.

Esan päätyö on verkkosivujen suunnittelu ja toteutus, mutta hänellä on kokemusta myös graafisen suunnittelun muilta osa-alueilta. Hän hallitsee verkon ja printin tekniikat, kuvankäsittelyn, digitaalisen kuvaamisen ja editoinnin sekä äänisuunnittelun ja tuotannon.

Esan työnäytteisiin voi tutustua hänen omilla verkkosivuillaan.