Pariisin ilmastoneuvottelun alla ja niiden aikana suomalaislobbarit olivat toiveikkaita. Tulossa olisi aiempaa kattavampi ja sitovampi sopimus Suomen tavoitteiden mukaan.
Kun odotuksia huomattavasti kunnianhimoisempi sopimus syntyi ja vieläpä etuajassa, heräsi epäluulo. Kyseessä täytyy olla luonnos. Noudattaako tätä kukaan? Eihän tämä voi kestää.
Alkuhämmennyksen jälkeen osattiin vähän iloitakin. Ylen tv-uutisissa yritettiin puhua talouskasvusta ja kymmenistä tuhansista uusista työpaikoista.
Tutumpi asenne palasi pian. Bensan hinta nousee, sähkö kallistuu, asumiskulut kasvavat. Paljonko tämä maksaa, mitä kaikkea meidän on pakko tehdä.
Ehkä pitäisi kysyä, mitä saamme tehdä toisin? Fortumin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin mukaan neuvottelutulos on suuri tilaisuus suomalaisyrityksille. Kuluttajasta tulee kuningas, joka voi kilpailuttaa uusia energiapalveluja digitaalisilla sovelluksilla.
Ei ilmastonmuutoksen torjuminen ole pelkästään lämpöpumppuja, tuulivoimaa ja aurinkosähköä. Se on digitaalista kehitystä, pieniä arkipäiväisiä asioita, joita tehdään entistä tehokkaammin.
Toimitaan ketterästi, pidetään palaveri verkossa ja vähennetään ruuhkassa matelemista. Kun tuottavuus nousee, energiaa kuluu vähemmän.
Ilmastonmuutos on mahdollisuus
jokaiselle digitalistille.
Sitran teettämän selvityksen mukaan hiilineutraalius avaa suomalaisyrityksille jopa 6000 miljardin euron markkinat. Mukana on paljon älyä: älykkäitä kaupunkeja, älykästä liikennettä ja infraa.
Lupaukset eivät riitä, mutta Pariisin esimerkki on rohkaiseva. Jos YK:n kaltainen ristiriitainen, 195 valtion mammutti kykenee muutokseen, siihen pystyvät myös jähmeimmät suomalaiset dinosaurukset.
Edelläkävijät menestyvät paremmin kuin sopeutujat, ja parhaimmat hyödyntävät tilaisuuden myös viestinnässään.
Kirjoitus on julkaistu Digitalist Network -mediapalvelussa.
Aloitetaan ottamalla talteen pitserioiden ja optikkoliikkeiden tarjouskupongit siltä varalta, että joskus tulee nälkä tai ettei näe.
