BLOGI

24
Syy

Se on kaikkialla

Kuulostaa melko nörtiltä, mutta kävin eilen katsomassa dokumenttifilmin fontista. Nimittäin Helveticasta. Eri ikäpolvien suunnittelijat kehuivat kilvan kuinka hienosti ko. kirjasin on suunniteltu. Ja onhan se.

”Niin hyvin tehty, ettet edes huomaa sitä.
Se on kuin ilmaa. Ja se on kaikkialla.”

Ohjaaja Gary Hustwit on saanut saamarin hyvän sakin haastateltavakseen. Lopullisia totuuksia hyvästä suunnittelusta laukovat muiden muassa New Yorkin metron opasteiden suunnittelija Massimo Vignelli ja mies Dingbatsien takana, Hermann Zapf.

Heistä seuraavaa polvea filmissä edustavat mm. Neville Brody (The Face, Arena) ja Stefan Sagmeister (hörhö). Vastoin ennakko-odotuksiani dokkari on myös hauska. Entisen Linotype-pampun, Mike Parkerin, haltioitunut esitelmä Helvetican muotojen välisestä briljantista limbosta on varsin kreisi.

Helvetican enskari oli jo viime syyskuussa, mutta Suomen kankaille sen toi vasta Rakkautta&Anarkiaa. Vielä näköjään ehtii sunnuntain näytökseen Andorraan.

Elokuvan virallinen kotisivu: www.helveticafilm.com

Alla oleva kuva on kotialbumistani, mutta Berliinin Zoo Stationin komea kilpi oli bongattu myös Helvetica-elokuvaan.

 

Kommentit (0)
22
Syy

Paristokäyttöinen miestenlehti

OP kirjoitti taannoin sanomalehden ja verkkolehden ympäristövaikutuksista. Laura taas lehden kannen merkityksestä.

Miehille suunnattu Esquire maksimoi lokakuun juhlanumerossaan sekä kannen huomioarvon että ympäristövaikutukset; kuuden nappipariston voimalla välkkyvän e-Ink -kannen elektroniset komponentit valmistettiin Kiinassa seitsemässä eri laitoksessa.

Kiinasta ne lennätettiin Dallasiin, Texasiin ja kuljetettiin sieltä jäähdytetyllä rekalla Meksikoon. Meksikossa niihin asennettiin manuaalisesti suojavaahtomuovit, jonka jälkeen valmiit kannet lähtivät niin ikään jäähdytetyillä rekoilla Kentuckyyn, Esquiren painoon. Lopuksi ympäriämpäri maailmaa, toki muoviin pakattuina. Ja painos on sen 700 000.

Uraauurtava ehkä, muttei erityisen siisti. Vai mitä tykkäätte? Videota Esquiren sivuilla.

Kuva: makezine.com

 

Kommentit (0)
15
Syy

Toimittaja myöhästyi palkkapidoista

Amerikkalaisten pankkien ahdinko tuntuu suomalaisten tilipusseissa. Kun Yhdysvaltain taantuma syvenee, synkkenevät myös kotimaiset näkymät. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen viestitteli viime viikolla Nizzan ministerikokouksesta, että kansantaloutemme ei kestäisi toista samanlaista kierrosta kuin viime syksynä nähtiin.

Mallia näytti Tehyn työtaistelu, joka toi – tai tuo – neljän vuoden sopimuskaudella hoitajille laskentavasta riippuen 20-30 prosentin palkankorotukset. Monilla aloilla korotukset toteutuivat jo lokakuun alussa, mutta ”Eliaksen kokoamista terveydenhuollon kuntapalkoista näkyy, että lakolla oli viime vuonna jopa päinvastainen vaikutus monien terveysammattien ansiokehitykseen.

Pitkittyneiden sopimusneuvottelujen vuoksi sairaanhoitajat eivät saaneet yleiskorotuksia vielä lokakuussa 2007, ja hoitajien työtaistelu-uhka alensi lokakuussa myös lääkärien palkanlisiä. Ansiokehitykseen tulee isompi harppaus, kun tämän vuoden lokakuun tiedot ensi keväänä julkaistaan. Inflaatiovauhdissa palkankorotukset kuitenkin näkyvät. Elokuussa se oli jo 4,7 prosenttia.

Toimittajia ei voi tästä syyttää. Journalistiliiton palkkatutkimuksen mukaan sen jäsenten mediaaniansio oli viime huhtikuussa 3 029 euroa kuukaudessa. Erityisesti liittoa huolettavat suuret palkkaerot, joiden poistamiseksi se löi viime viikolla pöytään vaatimuksen 13,4 prosentin yleiskorotuksista.

Yli 20 vuotta toimittajan töitä tehneenä soisin, että toimittajan työn arvo nousisi. Työn hinnan siirtäminen journalistisiin tuotteisiin on kuitenkin vaikeaa, kun verkko syö lehtien levikkejä ja talouden myllerrys ilmoittajien luottamusta. Viime syksynä olisi ollut vähän helpompaa.

 

Kommentit (1)
10
Syy

Kun kansi toimii..

se vaan toimii. New York Magazinessa näin on päässyt käymään jo niin monta vuotta, että se ei voi olla sattumaa.

Ihailen erityisesti siron logo-fontin ja vahvojen groteskien kansitekstien vuorovaikutusta. Lehti pystyy säilyttämään identiteettinsä ja tunnistettavuutensa, vaikka kannen typografia ja sommittelu vaihtelee numerosta toiseen.

New York Magazinella on myös loistava, monipuolinen nettisivusto. Pakko vinkata kaikille muodista kiinnostuneille (onkohan sellaisia?), että parhaillaan pidettävien New Yorkin muotiviikkojen kaikki näytökset voi katsoa täältä.

Alla tämän vuoden kansia ja lisää kansitaidetta täältä.

 

Kommentit (0)
09
Syy

Onko koolla väliä?

Viime viikon Yhteishyvä-uutisoinnista jäi mieltäni lämmittämään Sanoma Magazinesin yritysjulkaisujen johtajan Marko Haikosen kommentti, jonka mukaan Yhteishyvän siirtyminen Lehdentekijöille ei aiheuta heillä välittömiä henkilöjärjestelyjä.

Yhteishyvää on Sanomilla tehnyt ”noin kymmenesosa” yritysjulkaisuissa työskentelevästä hieman alle 40 työntekijästä. Suomen toiseksi suurinta asiakas- ja aikakauslehteä on siis toimitettu neljän hengen ydinporukalla.

Saamme usein vakuutella potentiaalisille asiakkaillemme, että Elias pystyy toimittamaan heidän lehtensä siinä missä mikä tahansa suurista kilpailijoistamme. Osaaminen ei ole koosta kiinni.

 

Kommentit (0)
08
Syy

Toipilaana

Lääkäri määräsi minulle kahden viikon sairasloman leikkauksen rasituksista toipumiseen. Loman pituus lienee mitoitettu ruumiillisen työn tekijöille. Minulle riitti viikko.

Särkylääkkeet selättivät fyysiset kivut, mutta nettiriippuvuudesta aiheutuviin vieroitusoireisiin ei auttanut mikään. Kannettavani on lainassa op:lla, jonka oma kannettava rikkoontui jo, miten tän nyt sanoisi… jonkin aikaa sitten. Olen katsellut sillä silmällä Macin uusia kannettavia kuten tätä ihanuutta.

Olin ajatellut toipua lähinnä nukkuen ja kirjoja lukien. Toisin kävi. Kuopukseni sairastui, joten vietinkin aikani hoitajana ja seuraneitinä. Sain sentään luettua yhden kirjan – onneksi erittäin hyvän sellaisen.

 

Kommentit (0)
05
Syy

Verkko, sakset ja paperi

Ruotsalaiset ovat päätyneet yllättävään tulokseen vertaillessaan sanomalehden, e-lehden ja verkkolehden ympäristövaikutuksia. Kungliga Tekniska Högskolanissa havaittiin, että eurooppalaisilla sähkö- ja jätestandardeilla verkkolehti jää jumboksi puolen tunnin lukemisella.

Kymmenen minuutin lukuajallakin e-lehti ja verkkolehti olivat suurin piirtein tasoissa. Vesivoimaa hyödyntävässä Ruotsissa tilanne on erilainen kuin hiiltä käyttävässä Keski-Euroopassa, mutta Ruotsissakin verkkolehden ympäristökuorma on puolen tunnin jälkeen melkein yhtä suuri kuin sanomalehdellä.

Vaikka tutkimuksessa pyrittiin selvittämään tuotteen koko elinkaari, vain sanomalehden osalta se selvisi kokonaan. Tulokset ovat suuntaa antavia. Tutkijoiden mukaan huomiotta jäi esimerkiksi se, että sanomalehden voi lukea kahteenkin kertaan ilman ympäristövaikutusten lisääntymistä.

Sanomalehden uusiokäytöstä kalakääreenä, suojapaperina ja kukkien paketoinnissa ei mainita mitään. Mielenkiintoista olisi lukea – verkosta tai lehdestä – miten aikakauslehti pärjäisi samassa vertailussa. Paperilehden suurin kuorma syntyy painatuksesta.

 

Kommentit (0)