Verkkosuunnittelija on sokealle sokea

Tämän päivän Helsingin Sanomissa on mielenkiintoinen pikku-juttu siitä miten näkövammaiset pystyvät hyödyntämään nettiä (Näkövammainen jää verkossa huomiotta, HS 30.3). Itsekin näkövammainen, Jonna Mononen on tehnyt aiheesta gradun. Monosella on käytössään syntetisaattori, joka muuttaa nettitekstin puheeksi sekä pistenäyttö, joka tulostaa tekstin pistekirjoituksena näppikselle.

Palvelut siirtyvät verkkoon, ja se on näkövammaistenkin etu, koska ulkona-asioiminen on heille työlästä. Sivustojen suunnittelussa ei kuitenkaan osata ottaa huomioon näkövammaisia käyttäjiä.

Minun on lähes mahdoton kuvitella miten täysin näkövammainen, sokea ihminen hahmottaa kokonaisuuksia. Selkeästi sommiteltu sivu avautuu näkevälle hetkessä. Tekstityylit, pistekoot, asemointi ja värit jäsentävät informaation otsikoiksi, leipikseksi, valikoiksi jne. Näkövammainen tarvinnee hakuvalikon yksinkertaisellekin sivustolle.

Flash-pohjaisten sivustojen käyttö on näkövammaiselle mahdotonta. Elävät pudotusvalikot ja kuviksi tehdyt tekstit hankaloittavat netin käyttöä. Hiirtä sokea ei voi käyttää, joten valikkojen pitäisi avautua näppäimistökomennoin.

Suomessa on arviolta 80 000 näkövammaista. Julkisen hallinnon suositusten mukaan verkkopalvelujen pitäisi olla kaikkien käytettävissä. Meidän suunnittelijoiden pitäisi pian avata silmämme.

Pakko lukea

Keskiviikkona 26.3. Maarit Tastulan vieraana Punaisessa langassa oli kirjailija Pirkko Saisio. Onneksi satuin television ääreen. Saision ajatukset elämästä ja ihmisyydestä jäivät pyörimään mieleeni. Olen lukenut hänen laajasta tuotannostaan vain Punaisen erokirjan, joka toi Saisiolle Finlandia-palkinnon vuonna 2003. Nyt on pakko lukea lisää..

Tastula siteerasi ohjelmassa itävaltalaista neurologia, psykiatria ja logoterapian kehittäjää Viktor Franklia (1905–1997). Juutalainen Frankl selvisi hengissä natsien keskitysleireiltä, mm. Auschwitzista ja Dachausta. Hänen kirjansa “Ihmisyyden rajalla” on yksi vaikuttavimmista lukemistani kirjoista – suosittelen kaikille. Viktor Franklin tuotannosta on suomennettu kymmenen kirjaa.

logotherapy.univie.ac.at
fi.wikipedia.org/wiki/Viktor_Frankl

Nalle ja Hippokrateen vale

Erikoissairaanhoito edusti taas huippua, kun HYKS vietti 50-vuotispäiviään.

Jopa juhlaseminaarin juontaja, konsultti ja professori Petri Parvinen kyseli, pitääkö sitä huippulaatua toistaa ja epäili, ettei hoidon organisointi ole niin huipputasoista.

Itse seminaari kysyi tarvitaanko yliopistosairaaloita. Vastaamassa olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden, Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos, HUS:n toimitusjohtaja Kari Nenonen, Sitran yliasiamies Esko Aho ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen. Yksikään ei ole tunnettu terveyspehmoilusta.

Tosin Linden ja Wahlroos ovat nuoruudessaan hakeneet perspektiiviä myös äärivasemmalta. Varsinaissuomalaisten keskinäinen debatti lipsahti sielujen hyrinäksi.

Lue lisää…

Jelias.fi – koeajo

Piti remontoida ja kalustaa toimisto, hankkia asiakkaita, toteuttaa toimeksiantoja, värvätä Topi… Elias sai odotella kenkiään yli puoli vuotta.

Sivusto on ollut jollain tasolla työn alla alusta asti. Sen rakenne ja ulkoasu ovat muuttuneet moneen kertaan. Päädyimme lopulta yksinkertaiseen ja pelkistettyyn tyyliin. Sivujen päivitettävyys ja sisältöjen lisääminen haluttiin tehdä mahdollisimman helpoksi.

Mitä mieltä olet? Toimiiko saitti? Löydätkö haluamasi tiedot? Onko selainongelmia? Kaipaatko jotain lisää?

Hammaslääkärilehti uudistui

Suomen Hammaslääkärilehti uudisti ilmeensä ja rakenteensa vuoden alussa. Hammaslääkärien ykkösjulkaisu on nyt entistä selkeämpi ja lukijaystävällisempi.

Uutiset nostettiin lehden alkuun, tiede sai omat sivut ja lehden loppuosa varattiin ihmisille. Kuvapintaa lisättiin kaikissa osissa. Entistä suorempi ja aikakauslehtimäisempi linja on ollut mieluisa uudistus lukijoille.

Erityistä kiitosta on saanut Ihmiset-osan avaava Oma paikka –palsta, joka kertoo tavallisista hammaslääkäreistä ja heidän harrastuksistaan. Yksi uudistuksen tavoitteista olikin ammatti-identiteetin ja yhteisöllisyyden lisääminen.

Julkaisuosakeyhtiö Eliaksen tekemään uudistukseen sisältyi myös journalistista koulutusta.

Hammaslääkärilehteä julkaisee Suomen Hammaslääkäriliitto, ja sen päätoimittaja on Matti Pöyry. Vuonna 1954 perustettu lehti ilmestyy tänä vuonna 16 kertaa.

• Kannen suunnittelun lähtökohtana oli ilmoitustila. Teemanumerossa ilmoitus sijoitettiin lisäkanteen. Uudistuksessa lehti sai selkeät, lukijoita ja tekijöitä palvelevat osiot.

Voita lahjakortti kirjakauppaan!

Nimipäivämme (9.4.) kunniaksi järjestämme visan, johon osallistuneiden kesken arvomme kolme Suomalaisen Kirjakaupan lahjakorttia (arvo 100 eur/kpl). Osallistu arvontaan osoitteessa www.jelias.fi/arvonta.

Osallistumisaika päättyy keskiviikkona 16.4. klo 12.00. Oikeat vastaukset ja arvonnan voittajat julkaistaan verkkosivuillamme 17.4.2008.

Kuuluisa kaimamme Elias Lönnrot (1802—1884) kirjoitti Kalevalan ja Kantelettaren. Hän oli kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja. Lönnrot oli suomen kielen uudistaja, useiden sanakirjojen toimittaja ja ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja sekä toimittaja.

Vuosien 1866—1880 kuluessa Elias Lönnrot avustajineen toimitti suomalais-ruotsalaisen sanakirjan, jonka laajuus vastaa Nykysuomen sanakirjaa, sillä hakusanoja on noin 200 000. Lönnrotin sanakirjaa on käytetty pitkälle 1900-luvun puolelle yleiskielen sanakirjana.

(Lähteet: Wikipedia, Internetix/Erkki Savolainen)