BLOGI

29
Elo

Tähtäimessä lääkäri

Blackoutin ohjaaja ja käsikirjoittaja JP Siili tunsi olonsa kotoisaksi sairaalan käytävillä. - Lääkärien kanssa oli helppo työskennellä. Kaikki olivat innostuneita ja halusivat auttaa autenttisen kuvauksen tekemisessä. Kuva: Mauri Helenius

Remontissa olevan Meilahden sairaalan sisääntulolabyrintin edessä pyörii tavallista enemmän suuntaa hakevia ihmisiä. ”Olen vihainen omainen”, kertoo pukuun pynttäytynyt tuttu mies ovella, kun järjestäjät opastavat paikalle saapuvia avustajia oikeisiin kohteisiin.

Hississä toinen saattajistamme esittäytyy Irinaksi. Ehdin jo mielessäni ihmetellä kuinka bisnesmäisesti elokuvaväki nykyisin pukeutuu, ennen kuin tunnistan jakkupukuisen naisen Irina Björklundiksi, elokuvan terveysministeri Anne Hartelaksi.

Ministeriltä tallennetaan muutama repliikki työääneksi, ja Björklund poistuu. Ohjaaja JP Siili siirtyy kohtaukseen, jossa sydänkirurgia näyttelevä Petteri Summanen tapaa osaston käytävällä itselleen hyvin läheisen potilaan.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
29
Elo

Kamerakuume iski sairaaloihin

JP Siili - Blackout

JP Siilin ohjaama ja käsikirjoittama Blackout saa ensi-iltansa joulukuussa.

Sairaalamaailma kiinnostaa nyt kovasti kotimaisen draaman ja tosi-tv:n tekijöitä. Tai oikeastaan voi sanoa, että sairaalat ovat innostuneet tekemään kotimaista elokuvaa ja tosi-tv:tä. Suomen Idolsin neljäs tuotantokausi on alkamassa, ja terveydenhuollossakin halutaan kameroiden eteen.

Kiljavan sairaala saattaa päästä jopa Oscar-raadin eteen, jos Petri Kotwican Mustan jään menestys jatkuu. Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjassa nähtyä elokuvaa on sponsoroinut muun muassa Oriola ja GE Healthcare.

Jouluna saa ensi-iltansa JP Siilin Blackout, jossa koomasta herännyt sydänkirurgi jahtaa ampujaansa ja joutuu matkalla miettimään myös ammattinsa etiikkaa ja arvovalintoja. Trilleri on kuvattu aidoissa ympäristössä Meilahden sairaalan teho-osastolla, Syöpätautien kilinikalla, Töölön sairaalassa ja Espoon Jorvissa.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
27
Elo

Tutkivaa journalismia

Suomalaisen free-toimittajan Jani Kaaron hypoteesi migreenin synnystä julkaistiin tänään tiedelehti NeuroReportissa. Asiassa ei olisi mitään erikoista ellei Kaaro sattuisi olemaan täysin kouluttamaton maallikko. Hän jätti lukion kesken 16-vuotiaana.

Kaaro teki tutkimustyötään pitkälti internet-lähteiden pohjalta. Maallikkona hän pystyi vapaasti sukkuloimaan eri tieteenalojen rajojen yli ja havaitsi yhteyksiä, joita kukaan oikea tutkija ei olisi osannut etsiä.

Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta eilen tiede&luonto-sivuillaan.

Kaaron hypoteesin tiivistelmä on luettavissa NeuroReportin verkkosivuilla.

Tutkivaa journalismia, osa 2

Moni lääkäri on saanut tarpeekseen kaikkitietävistä potilaistaan. Vastaanotolle tullaan verkon avulla tehdyn oman diagnoosin ja valmiin hoito-ohjelman kanssa.

Itse menen verkkotutkimusteni ansiosta melko rauhallisin mielin perjantaiseen kilpirauhasleikkaukseeni. Kun lääkäri kesäkuussa totesi kilpirauhaseni suurentuneen ja kehoitti käymään ultrassa, kaivoin netistä heti samana päivänä kaiken mahdollisen tiedon asiasta.

En säikähtänyt, kun ultraava lääkäri löysi kilpirauhasestani kasvaimen. Olinhan jo lukenut, että vain 5 % niistä on pahanlaatuisia. En pelästynyt pitkää neulaa, jonka hän pisti kaulaani. Tällä keskustelufoorumilla seikkaillessani olin tullut vakuuttuneeksi ohutneulanäytteen kivuttomuudesta.

Ilman nettiä olisin todennäköisesti viettänyt kesälomani hautajaisiani suunnitellen. Lääkäriltä sain kuulla kesäkuun lopulla vain sen, että olen jonossa kirurgiseen sairaalaan.

Netin ansiosta tiedän, että vaikka kasvaimeni mahtuisi siihen 5 % ryhmään ja paljastuisi pahanlaatuiseksi, olen silti 98 % todennäköisyydellä hengissä viiden vuoden päästä. Kilpirauhassyövän ennuste on todella hyvä.

 

Kommentit (4)
25
Elo

Saarioisten lehti Eliakseen

Julkaisuosakeyhtiö Elias ryhtyy toimittamaan Saarioisten asiakaslehteä. Ensimmäinen Eliaksen tekemä lehti ilmestyy vuodenvaihteessa. Saarioisten lehti on suunnattu vähittäiskaupan ammattilaisille, ja se ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Syksyn aikana lehden konsepti uudistetaan.

– Haluamme tarjota lukijalle entistä enemmän ammatillista hyötyä. Tavoitteenamme on helppolukuinen lehti, josta lukija löytää tärkeää tietoa markkinoista ja ajankohtaisia keinoja tuoteryhmien myynnin kehittämiseen, sanoo lehden päätoimittaja, markkinointijohtaja Jouni Mattila Saarioisilta.

Saarioinen on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikekonserni, joka kuuluu Suomen johtaviin ruokataloihin. Saarioisten liikevaihto on 327 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 2 300. Konserniin kuuluu emoyhtiö Saarioinen Oy:n lisäksi Ruoka-Saarioinen, Liha-Saarioinen, Saarioisten Lihanjalostus, Saarioisten Säilyke ja Saarioisten Keskuslähettämö Suomessa sekä ruokatehdas Meleco Virossa ja myyntiyhtiö Finnsaar Ruotsissa.

Lisätietoja:
  • Jouni Mattila, Saarioinen, (03) 244 7111
    Olli-Pekka Tiainen, Elias, 040 507 4754
    Outi Järvelä, Elias, 040 577 1844

 

Kommentit (0)
25
Elo

Mummi kutoo koodia

Suomalaisten internetin käyttö lisääntyy tasaisesti, mikä ei liene yllätys kenellekään. Tilastokeskuksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 3,2 miljoonaa suomalaista eli 83 prosenttia 16-74-vuotiaista käytti internetiä kolmen viime kuukauden aikana.

Vaikka 60-74 vuotiaista nettiä käyttää alle puolet, kasvu on suhteellisesti suurinta juuri tässä ryhmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi terveyspalvelujen sähköistämistä ei voi kovin kauan tyrmätä sillä perusteella, että eiväthän ne vanhukset netistä mitään ymmärrä.

Selailin juuri yhtä tuoretta terveysalan lukijatutkimusta, jossa eläkeläislukijat ilmaisevat yhä haluavansa lehtensä mieluummin postiluukusta kuin kaapelista. Aikakauslehdellä on varmasti paikkansa pitkään, mutta kehitys on otettava huomioon myös ikäihmisille suunnatuissa julkaisuissa.

Suomalaisista neljännes tilaa selainpohjaisia uutispalveluja, ja liki kolmannes lukee blogeja. Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksessa haastateltiin keväällä noin 3 000 ihmistä.

 

Kommentit (0)
19
Elo

Painomustetta ja parafiinia

Toissa vuonna mainio töölöläinen kirjakauppiaamme, Saarikoski, antoi minulle tyttäreni syntymän johdosta lahjaksi erityisen innostavan kirjan. Siinä esitellään usean sadan sivun verran amerikkalaisia tikkuaskien etikettejä 20- ja 50-luvuilta. Tuon aikuinen amerikkalainen käyttögrafiikka on aina kiinnostanut meikäläistä. Sikäläinen mainoskuvasto kun oli pinup-pimuineen ja piirroshahmoineen tavattoman veikeää. Sen lisäksi rajoitetut painomenetelmät saivat suunnittelijat kekseliäiksi ja miettimään mahdollisimman näyttäviä ratkaisuja vähin värein ja resurssein. Tietysti piti huomioida myös markkinoinnin päämäärät — tikkuaskihan on kätevänä ja mobiilina hyödykkeenä loistavaa mainosmaaperää.

Noh, kesälomalla sain vähän tatsia täkäläiseen stidikulttuuriin. Vietimme muutaman päivän mökillä ja vaimo tykkäsi iltaisin tonkia arjen aarteita ukkivainaansa lipastoista. Yhden laatikon pohjalla ollut sikarirasia oli täynnä appivaarin keräämiä tikkuaskin etikettejä 50-luvun Pohjois-Euroopasta; lähinnä Suomesta ja Ruotsista mutta myös kauempaa.

Mantuja kierrellyt mies oli haalinut kohtalaisen kokoelman etikettejä hyvinkin laaja-alaisesti, tamperelaisista teatteriravintoloista antwerpeniläisiin laivanvarustamoihin.

Samat tuotantoteknologioiden rajoitukset ja muut funktiosidonnaiset seikat käyvät ilmi myös näistä etiketeistä, mutta sekaan mahtuu silti mahtavan hienoja tuotoksia joissa suunnittelijalla tosiaan on sytyttänyt.

Näissä hommissa täytyykin pitää mielessä, että jos joku toimii kahdella värillä stidiaskin kannessa, niin hitto se toimii missä vain!

 

Kommentit (0)
12
Elo

Uudet käyntikortit

Omien käyntikorttien suunnittelu on vaikeaa. Luonnoksia kyllä syntyy, mutta lopulliseen toteutukseen kortti viedään vasta tosipaikan tullen. Nyt on tosi kyseessä. OP:lla on enää muutama kortti jäljellä enkä halua painattaa uutta satsia nykyisiä liituraitakorttejamme.

Yksinkertaisesta ja pienestä kortistamme on kyllä pidetty, mutta kaipaan jotain myyvempää. Henkilöiden pitäisi myös jotenkin erottua toisistaan. On todella tylsää jakaa tapaamisissa asiakkaalle käteen useampi täysin samanlainen kortti.

Mitä mieltä olette kuvallisista käyntikorteista? Kuva auttaisi ainakin yhdistämään uudet nimet ja kasvot toisiinsa. Käyntikorttikansiota selatessa kuva nousisi hyvin esiin ja muistuttaisi kortin antajasta. Alla myös nykyinen korttimme.

 

Kommentit (5)
07
Elo

Elonkorjuu alkoi

Ensimmäinen kesäloman jälkeinen työviikko on sujunut vauhdikkaasti. Keskiviikkona vietimme onnistuneen ”kick off” -päivän uuden asiakkaamme kanssa (toistaiseksi en voi paljastaa yrityksen nimeä). Tänään tapasimme Hammaslääkärilehden toimituskunnan palaute- ja koulutustilaisuudessa.

Aloitimme Hammaslääkärilehden uudistustyön vuosi sitten. Syksyllä työstimme uutta konseptia ja annoimme liitolle journalistista koulutusta. Ensimmäinen uudistettu lehti ilmestyi tammikuussa 2008. Taittokoulutusta jatkoimme kolmen ensimmäisen numeron ajan. Liitto on nyt tehnyt kahdeksan uuden konseptin mukaista lehteä ja saanut runsaasti positiivista palautetta uudistuksesta. Kiitosta on tullut niin lukijoilta kuin pohjoismaisten sisarlehtien toimituksiltakin.

Päällimmäinen fiilis molemmista tämän viikon tilaisuuksista on tunne kumppanuudesta. On mukavaa työstää lehtiä yhdessä. Emme ole asiakkaalle vain kasvoton alihankkija tai estradilta ohjeita jakeleva asiantuntija. Näin sen pitääkin olla.

Eliaksesta on vuodessa kehittynyt uskottava ja varteenotettava haastaja asiakaslehtikentälle. Odotamme innolla ja jännityksellä syksyn tarjouskilpailuja.

 

Kommentit (0)