Erikoissairaanhoito edusti taas huippua, kun HYKS vietti 50-vuotispäiviään.
Jopa juhlaseminaarin juontaja, konsultti ja professori Petri Parvinen kyseli, pitääkö sitä huippulaatua toistaa ja epäili, ettei hoidon organisointi ole niin huipputasoista.
Itse seminaari kysyi tarvitaanko yliopistosairaaloita. Vastaamassa olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden, Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos, HUS:n toimitusjohtaja Kari Nenonen, Sitran yliasiamies Esko Aho ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen. Yksikään ei ole tunnettu terveyspehmoilusta.
Tosin Linden ja Wahlroos ovat nuoruudessaan hakeneet perspektiiviä myös äärivasemmalta. Varsinaissuomalaisten keskinäinen debatti lipsahti sielujen hyrinäksi.
Linden totesi olevansa Nallen kanssa samaa mieltä liki kaikesta, ja Halikon kartanon isäntä taputti Turun terveyspomoa olalle huomattuaan olevansa ”turvallisissa käsissä”.
Parvinen vetosi yleisöön, jotta edes asiantuntijat yrittäisivät olla sotkematta käsitteitä tehokkuus, tuottavuus ja vaikuttavuus. Vanha agitaattori Linden löysi populistisia esimerkkejä erikoissairaanhoidon kustannustehokkuudesta: Turussa saa helsinkiläisen asunnon neliöhinnalla sydänleikkauksen, tekonivelleikkauksen tai kymmenen kaihileikkausta.
”Turun rajalla voisi lukea Welcome to the Medicine City, koska terveys on merkittävämpi tuotannonala kuin laivanrakennusteollisuus kaikkine alihankkijoineen”, vertaa Linden.
Wahlroos varoittaa silti hurahtamasta liiketalouden pauloihin. Oppia voi ottaa, mutta keinotekoisia mekanismeja ja yksinkertaistuksia on syytä välttää.
Yliopistojen tulosohjaus on Wahlroosin mielestä hyvä esimerkki. Tohtoreita saatiin lisää samaan tapaan kuin Neuvostoliitossa täytettiin kiintiöitä lyijynauloilla.
Erityisesti kannattaa varoa puoskareita, jotka vertaavat yliopistosairaalaa yritykseen. Yrityksen johtaminen on Wahlroosin mukaan paljon helpompaa puuhaa.
Nalle ei silti malttanut olla muistelematta DDR:n hajoamista. Vaikka hän pahoitteli ja perui vertauksen, asia tuli selväksi.
”Ymmärtäkää toki, te elätte suunnitelmataloudessa.”
Ongelmavyyhteen ei ole yhtä ratkaisua. Muutama kiteytys silti löytyi: ylikysyntää voi ohjata yksityissektorille, palkkojen on joustettava ja matriisiorganisaatio pitää hylätä. Läpinäkyvyydellä voi korvata tulosohjauksen, ja yhtiömuoto lisää läpinäkyvyyttä.
Päivänsankarille Nalle tarjosi ”oikeaa etiikkaa”. Hippokrateen valan velvoitus antaa kaikille parasta mahdollista hoitoa on hänestä nykyisin itsepetosta. Se oli järkevää aikana, jolloin stetoskooppi ja kumivasara edustivat alan korkeinta teknologiaa.
”Me elämme rajallisten resurssien yhteiskunnassa. Etsikäämme HYKS:n puitteissa ratkaisuja, jotka aidosti maksimoivat kaikkien potilaiden ja suomalaisten hyvinvoinnin ilman ideologisia ennakkoluuloja.”
Läpinäkyvyyden vuoksi – ja ilman ennakkoluuloja – pitää muistaa, että pohjoismaisen vakuutusjätin johtaja ei ehkä ollut tilaisuudessa vain lääkäriystävänsä pyynnöstä. Jos osa erikoissairaanhoidosta siirretään vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvaksi palveluksi, konserninjohtaja tarjoaa yleisölle muutakin kuin älyllistä rupatteluseuraa.
Nalle haistaa rahan. Vaikka Nordean tuoksu käy nyt sieraimiin vahvimmin, miljardeja pyörii myös erikoissairaanhoidossa. Ja kuten Wahlroos itsekin totesi, tekijöiden ja teknologian arvo nousee koko ajan.
