Napinaa lääkeneuvoista

Farmasian Päivät saivat tuttuun aiheeseen uuden näkökulman, kun lääkärit älähtivät apteekkien harjoittamasta lääkeneuvonnasta. Tapahtuman aloitti lehdistötilaisuus, jossa esiteltiin tutkimusta farmaseuttisen henkilöstön roolista itsehoidon ohjaajana.

Keskustelu ryöpsähti kuitenkin käyntiin ammattilehdissä vähän eri vinkkelistä. Perjantaina ilmestynyt Lääkärilehti otsikoi jo torstaina verkossa varsin suorasukaisesti, että Apteekin turhat varoitukset haittaavat hoitoa.

Professori ja ihotautien lääkäri Raimo Suhonen valittaa kohtaavansa vähintään kerran viikossa tilanteen, jossa apteekki varoittaa lääkkeestä, annostuksesta tai hoidon pituudesta. Kun potilas uskoo viimeistä sanojaa, hän käyttää lääkettä vähemmän kuin lääkäri on määrännyt, eikä vaiva parane.

Suhonen on kirjelmöinyt asiasta apteekkitoiminnan ammattieettistä neuvottelukuntaa. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura vastaa Apteekkarin verkkosivuilla, että apteekeilla on lakisääteinen velvoite varmistaa lääkkeen oikea annostus ja käytön turvallisuus.

Peura kuitenkin muistuttaa, että apteekissa ei pidä arvostella lääkärin määräämää hoitoa, vaan mahdolliset tarkistukset tulee hoitaa diskreetisti lääkäriä nolaamatta. Tästä varmasti puhutaan lisää Messukeskuksen käytävillä.

Mielenkiintoista on, että molemmat ammattijulkaisut kiinnittävät huomiota myös toiseen neuvontakanavaan. Lääkärilehden pääuutinen “Terveydenhuollon portinvartijat” käsittelee pandemian vahvistamaa ilmiötä, jossa puhelinneuvojille on sälytetty vastuu hoidon tarpeen arvioinnista. Eriarvoisuus kasvaa, kun seulan läpi pääsee valehtelemalla.

Apteekkarin blogissa Erja Elo kertoo miltä tuntuu, kun läpi ei pääse.

Toimitusjohtaja Olli-Pekka Tiainen, 46, tietää miten puheenaiheet syntyvät — ja puhuu mielellään journalismista. Työn ohittavat ajoittain vain perhe ja palloilulajit.

Viestiä ei voi kommentoida.