Aihe: Yhteiskunta

13
Mar

Suomen Kongo

Työskentelin 80-luvun lopulla vuoden Kongon kansantasavallassa. Se on kaimaansa ja naapuriansa Kongon demokraattista tasavaltaa (silloista Zairea) huomattavasti pienempi ja tuntemattomampi maa. Tämä Kongo on Ranskan entinen siirtomaa. Se toinen Kongo on ollut Belgialaisten hallussa.

Pienuus on tietysti suhteellista. Afrikassa kaikki on suurta. Kaksiulotteinen maailmankartta kutistaa päiväntasaaja-alueita ja venyttää napoja niin, että kukaan ei uskoisi, että tämä pienempikin Kongo on Suomen kokoinen. Se suurempi taas, no, se on kai jotain Euroopan kokoluokkaa.

Täällä Suomessa on pieni, neljän tuhannen asukkaan kunta nimeltä Savitaipale. Maailmankartta ei tee kunnalle vääryyttä. Savitaipaleen kirkonkylässä on posti, apteekki, alko, kunnantalo, kirjasto ja muutama ruokakauppa. Junalla Savitaipaleelle ei pääse. Kepulaiset maanviljelijät jyräsivät aikanaan rautatiehankkeen, koska pelkäsivät peltojensa puolesta. Kuutostiekin kiertää kunnan kaukaa samasta syystä.

Nyt Savitaipaleelle ollaan rakentamassa pilvenpiirtäjää.

Sen pienemmän Kongon pääkaupunki on nimeltään Brazzaville (noin 1,5 milj. as.) Kaupunki on Kongo-joen rannalla ja joen toisella puolella kohoaa sen suuremman Kongon pääkaupunki Kinshasa (noin 7,5 milj. as.).

Legendan mukaan Kongo-Brazzaville sai 1980-luvulla Ranskasta rahoituksen valitsemaansa rakennuskohteeseen. Miljoonakaupungissa oli ainakin vielä tuolloin monin paikoin avoviemärit, joten viemäröinti oli puutelistalla kutakuinkin ensimmäisenä.

Toisella puolella jokea häämöttivät suuren ja mahtavan naapurin Kongo-Kinshasan tornit. Kongo-Brazzaville ei halunnut jäädä niiden varjoon. Viemäriverkosto ei todellakaan olisi näkynyt naapuriin, joten sellaisen rakennuttaminen olisi ollut silkkaa rahan haaskausta. Arvaatte varmaan – Brazzavilleen rakennettiin pilvenpiirtäjä.

Savitaipale on jo saanut oman pilvenpiirtäjänsä ansiosta enemmän näkyvyyttä ja huomiota kuin kenties vuosikymmeniin. Siltä osin hanke lienee onnistunut tavoitteessaan. Nyt pitäisi vielä saada kirkonkylään rautatie tai edes suora linja-autoyhteys Helsinkiin. Toisaalta peltojen alle saisi varmaan mahtavia parkkihalleja pääkaupunkiseudulta pilvenpiirtäjäosakkeen ostaville kesälomalaisille.

Tai ehkä Savitaipaleen pilvenpiirtäjään voisi majoittaa pakolaisia. Kongon demokraattisessa tasavallassa heitä on tällä hetkellä pari miljoonaa.

 

Kommentit (0)
06
Mar

Tehokasta sissimarkkinointia

Visitsweden.com järjesti viikko sitten kahdeksalle suomalaiselle muotibloggaajalle ostosreissun Tukholmaan. Matkan pääsponsoreiksi oli saatu laivayhtiö ja tukholmalainen hotelli.

Markkinointitempauksen tuloksia on koko kuluneen viikon voinut ihailla muun muassa täällä, täällä, täällä ja täällä sekä tietenkin vielä täällä, täällä, täällä ja täällä.

Metrikaupalla mainostekstiä, satoja valokuvia, linkkejä Tukholman butiikkeihin, tuotemerkkejä.. ja mikä parasta – kymmeniä tuhansia asiasta kiinnostuneita lukijoita. Näin se toimii.

Lisätty 7.11.2008
Tämän päivän Iltalehdessä näyttää olevan aukeaman juttu aiheesta.
Näin tämä ilosanoma laajenee netistä valtakunnalliseen printtimediaan.

 

Kommentit (0)
03
Mar

Nerot ja verot



Kun varallisuusvero poistettiin, veroluetteloista jäi pois rikkaimman suomalaisen titteli. Se kuului Sanomien suuromistajalle Aatos Erkolle.

Omaisuuden verotusarvot ovat tietysti keinotekoisia, eikä pääomatulokaan ihan kaikkea kerro. Myyntivoitosta voi tehdä hankintameno-olettaman, ja yrittäjällä on mahdollisuus nostaa hieman osinkoja ilman pääomatuloveroa.

Jotain eniten tienanneiden listasta voi kuitenkin päätellä. Erkko ansaitsee vuodesta toiseen suuria pääomatuloja, mutta ei yleensä nouse kärkeen. Edelle menevät omaisuuttaan myyneet yrittäjät. Viime vuoden ykkönen oli Marioffin perustaja Göran Sundholm.

Yli sata patenttia kehittänyt Sundholm arvostaa enemmän keksintöjään kuin niillä ansaittua mammonaa. Varsinaista vaurastumisen nerokkuutta osoittivat kuitenkin pankkiiriliike FIM:n omistajat. He tarttuivat viime vuonna löysään islantilaiseen rahaan, ja ostivat tänä vuonna yrityksensä takaisin huomattavasti vaatimattomammalla summalla.

Tänä vuonna finanssikriisi on laskenut yritysten arvoja, ja hiljentänyt pääomasijoittajat. Yrityskauppojen tyrehtyminen näkyy todennäköisesti jo ensi syksyn veroluetteloissa, mutta viimeistään kahden vuoden päästä. Silloin kotimainen mediamoguli lienee jälleen hyvin lähellä kärkeä.

Hyvä ajoitus oli myös terveydenhuollon bisnesnerolla Pertti Karjalaisella, joka myi frimastaan Medonesta aimo siivun ruotsalaiselle Attendolle ja kuittasi vuoden neljänneksi korkeimmat pääomatulot. Karjalaisen ja kumppani Veli-Matti Riihimäen yhteensä yli 38 miljoonan euron potti tulee julkisuuteen juuri, kun kuntavaalien voittajan Kokoomuksen pitäisi kääriä hihat ja ryhtyä vauhdittamaan yksityisen palvelutuotannon yleistymistä kunnissa.

Vaikka Karjalainen ja kumppanit rahastivat lähinnä tulevaisuuden odotuksia, kauppasumma kuvaa, ettei terveyskeskusten ulkoistamispalvelu voi olla aivan katteetonta toimintaa tänä päivänäkään. Ihme on, jos nuo tulot ohitetaan ilman porua.

 

Kommentit (0)
07
Lok

Paha kello ei soi itsestään

HUS:n ja Alman kriisit ovat esimerkkejä
hyvin onnistuneesta viestinnästä.

HUS:n johtamiskriisistä ei ole kirjoiteltu viikkoon, mistä sairaanhoitopiiri voi kiittää Alma Mediaa. Tänään HUS:n hallitus nostaa ylimääräisessä kokouksessaan johtajaylilääkärin ja hoitajien edustajan konsernin johtoryhmään. Valta palaa lääkäreille, kuten HS otsikoi pääkirjoituksensa pari viikkoa sitten.

Olen kuullut loputtomasti päivittelyä siitä, miten HUS:n tärkeä organisaatiouudistus kompastui huonoon johtamiseen ja huonoon viestintään. Ihan yhtä hyvin voidaan sanoa, että se kompastui erinomaiseen viestintään. Johdon yhteys pätki, mutta uudistuksen vastustajat pyörittivät mediaa ja kokosivat henkilöstön rivit taakseen. Arkkiatrikin saatiin ihmettelemään, miksi lääkäreitä kiusataan Pohjoismaiden tehokkaimmassa yliopistosairaalassa.

Mahtoikohan kukaan huomata eilisestä Hesarista HUS:n kolmen pääluottamusmiehen yleisönosastokirjoitusta? ”Julkisuudessa on syntynyt vaikutelma, että Husin johto ajaa uudistuksia itsepintaisesti henkilöstöään kuulematta. Henkilöstön osallistumisjärjestelmissä mukana olleina emme voi jakaa tätä käsitystä.”

Luottamusmiesten mukaan 21 000 työntekijän joukosta löytyy ihmisä, ”jotka omista intresseistään haluavat esiintyä koko henkilöstön nimissä”.

Ei Lapin Kansan potkufarssiakaan kannata laskea pelkäksi Kai Telanteen virhearvioinniksi. Erotettu päätoimittaja Johanna Korhonen otti viestintäedun toimimalla ensin. Hänellä on uskottava tarina, hyvä esiitymistaito ja toimittajien sympatiat tukenaan. Päälle pari hutia, ja Alma roikkui köysissä ennen kuin medianyrkkeily ehti edes alkaa.

 

Kommentit (0)
01
Lok

Huonoa huumoria napapiirillä

Olin keväällä 1990 viikon työharjoittelussa Lapin Kansassa. Niin sanottu kenttäkeikka tarkoitti sitä, että me Tampereen yliopiston toimittajatutkintolaiset valtasimme maakuntalehden ja vastasimme viikon ajan sen tekemisestä – tai ainakin niin oli tarkoitus. itse en voi kehua, että olisin uutispäällikkönä syttynyt journalistisiin mainetekoihin.

Rovaniemellä oli paljon muita houkutuksia. Aika paljon aikaa kului Jari Tervon kirjoista tutussa ravitsemusliikkeessä.

Hetkeni tuli viimeisenä iltana, kun lehteen piti kirjoittaa kurssin puumerkki, eräänlainen aprilliuutinen. Sellainen oli tapana – tai ainakin niin väitettiin.

Yksipalstaisen uutiseni otsikko oli lakonisesti ”Mallasjuoma laajentaa”. Se meni jotenkin niin, että panimo oli ostanut Lapin Kansan ja Joulumaan ja päättänyt muuttaa niiden nimet Lapin Siniseksi ja Juomamaaksi. Ideana oli se, että lehden logon ja silloisen olutmerkin Lahden Sinisen fontit muistuttivat toisiaan. Jotain muutakin yhtä surkeaa siinä oli.

Viimeisessä kappaleessa kerrottiin, että lehteä ovat viikon ajan tehneet tamperelaiset opiskelijat. Tuoteselosteesta huolimatta jotkut ottivat – tai ainakin halusivat ottaa – tekeleen todesta.

Paikallinen kaupunkilehti repi aiheesta sensaatiojutun, jossa Lapin Kansan päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula arveli, ettei tamperelaisilla ole vähään aikaan asiaa lehteen. Jokunen etelän julkaisukin taisi paheksua meitä toimittajan aseman väärinkäytöstä ja lukijoiden luottamuksen pettämistä.

Huono huumori kuitenkin kalpenee oikeiden Lapin Kansaa koskevien uutisten rinnalla. Kuten todettua, luottamusta joko on tai sitten sitä ei ole.

 

Kommentit (2)
15
Syy

Toimittaja myöhästyi palkkapidoista

Amerikkalaisten pankkien ahdinko tuntuu suomalaisten tilipusseissa. Kun Yhdysvaltain taantuma syvenee, synkkenevät myös kotimaiset näkymät. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen viestitteli viime viikolla Nizzan ministerikokouksesta, että kansantaloutemme ei kestäisi toista samanlaista kierrosta kuin viime syksynä nähtiin.

Mallia näytti Tehyn työtaistelu, joka toi – tai tuo – neljän vuoden sopimuskaudella hoitajille laskentavasta riippuen 20-30 prosentin palkankorotukset. Monilla aloilla korotukset toteutuivat jo lokakuun alussa, mutta ”Eliaksen kokoamista terveydenhuollon kuntapalkoista näkyy, että lakolla oli viime vuonna jopa päinvastainen vaikutus monien terveysammattien ansiokehitykseen.

Pitkittyneiden sopimusneuvottelujen vuoksi sairaanhoitajat eivät saaneet yleiskorotuksia vielä lokakuussa 2007, ja hoitajien työtaistelu-uhka alensi lokakuussa myös lääkärien palkanlisiä. Ansiokehitykseen tulee isompi harppaus, kun tämän vuoden lokakuun tiedot ensi keväänä julkaistaan. Inflaatiovauhdissa palkankorotukset kuitenkin näkyvät. Elokuussa se oli jo 4,7 prosenttia.

Toimittajia ei voi tästä syyttää. Journalistiliiton palkkatutkimuksen mukaan sen jäsenten mediaaniansio oli viime huhtikuussa 3 029 euroa kuukaudessa. Erityisesti liittoa huolettavat suuret palkkaerot, joiden poistamiseksi se löi viime viikolla pöytään vaatimuksen 13,4 prosentin yleiskorotuksista.

Yli 20 vuotta toimittajan töitä tehneenä soisin, että toimittajan työn arvo nousisi. Työn hinnan siirtäminen journalistisiin tuotteisiin on kuitenkin vaikeaa, kun verkko syö lehtien levikkejä ja talouden myllerrys ilmoittajien luottamusta. Viime syksynä olisi ollut vähän helpompaa.

 

Kommentit (1)
25
Elo

Mummi kutoo koodia

Suomalaisten internetin käyttö lisääntyy tasaisesti, mikä ei liene yllätys kenellekään. Tilastokeskuksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 3,2 miljoonaa suomalaista eli 83 prosenttia 16-74-vuotiaista käytti internetiä kolmen viime kuukauden aikana.

Vaikka 60-74 vuotiaista nettiä käyttää alle puolet, kasvu on suhteellisesti suurinta juuri tässä ryhmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi terveyspalvelujen sähköistämistä ei voi kovin kauan tyrmätä sillä perusteella, että eiväthän ne vanhukset netistä mitään ymmärrä.

Selailin juuri yhtä tuoretta terveysalan lukijatutkimusta, jossa eläkeläislukijat ilmaisevat yhä haluavansa lehtensä mieluummin postiluukusta kuin kaapelista. Aikakauslehdellä on varmasti paikkansa pitkään, mutta kehitys on otettava huomioon myös ikäihmisille suunnatuissa julkaisuissa.

Suomalaisista neljännes tilaa selainpohjaisia uutispalveluja, ja liki kolmannes lukee blogeja. Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksessa haastateltiin keväällä noin 3 000 ihmistä.

 

Kommentit (0)
03
Kes

Harhaluuloja verkkoapteekista

Suomalaiset valitsevat apteekkinsa sijainnin perusteella. Apteekkarilehden selvityksen mukaan myös aukioloajat vaikuttavat. Tulos tuskin on yllätys kenellekään, sillä vähissähän kilpailukeinot ovat.

Yrityksiä kehotetaan usein kehittämään vahvuuksiaan. Siinä on tekemistä, sillä apteekit sijaitsevat jo parhailla liikepaikoilla. Apteekki puuttuu vain seuduilta, joissa toiminta on kannattamatonta.

Apteekkaripäivillä esiteltiin vaihtoehtoja syrjäseutujen palvelemiseksi. Kuopion Lääkeinformaatiokeskuksen johtajaa Petri Krögeriä harmitti, kun apteekkiautomaatti varasti huomion. Turha syyttää toimittajia siitä, että tekniikkahullut suomalaiset innostuvat härveleistä. Tekstiviestin näprääjien sosiaaliseen luonteeseen sopii asioida koneen kanssa.

Onhan järjestelmän taustalla tietysti etäneuvontaa. Se voi olla asiakkaalle mukavasti etäisempää kuin ummetuslääkkeen ominaisuuksista jutustelu tutun apteekkarin tai farmaseutin kanssa.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
09
Tou

Tarkoitus pyhittää

Oulun virkamiesten perustelut hankintalaista poikkeamiseksi ovat jopa keskenään ristiriitaisia.

Jos kaupungin työterveyshuollon sopimus on edullinen, mitä menetettävää on kilpailutuksessa? Samassa muistiossa todetaan, että toimialan kilpailu kiristyy. Tästä Oulu jää asiakkaana osattomaksi neljäksi vuodeksi.

Jos sopimus on kilpailukykyinen, miksi sen kilpailuttaminen vaarantaa kaupungilta siirtyvien työntekijöiden aseman uudessa yrityksessä? Yhteisyrityksen kumppaneilla on saman verran asiakkaita, mutta kaupungilla 166 ja ODL:llä 96 työntekijää.

Ehkä kilpailu pakottaisi uuden yrityksen leikkauksiin. Henkilökunnan etujen turvaaminen varmistaa liikelaitoksen yhtiöittämisen.

Alalla on kuitenkin niin suuri työvoimapula, että poliittista keplottelua työpaikkojen suojaamiseksi täytyy ihmetellä. Alueen markkinajohtaja ei saa hyvää starttia, vaikka siihen pyrittiin.

Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen uusi toiminnanjohtaja Ismo Partanen aloitti LPY:n profiilin nostamisen. Oulun tapauksessa LPY huomautti kaupunkia, vaikka osapuolena oli yhdistyksen oma jäsen.

Partanen lobbaa palvelusetelin ja sairausvakuutusten korotusten puolesta. Julkisten leikkaussalien yksityiskäytön vastustaminen tuskin tuo irtopisteitä. Ehkä Partanen epäilee tilojen vuokraamisen johtavan siihen, että sairaalan omat lääkärit hoitavat iltaisin toista jonoa. Ensimmäinen etenee hitaasti.

Lääkärikin on ihminen, eikä valkoinen takki suojaa moraaliselta hasardilta.

Lue myös aiheeseen liittyvät uutiset:

 

Kommentit (0)
30
Maa

Verkkosuunnittelija on sokealle sokea

Tämän päivän Helsingin Sanomissa on mielenkiintoinen pikku-juttu siitä miten näkövammaiset pystyvät hyödyntämään nettiä (Näkövammainen jää verkossa huomiotta, HS 30.3). Itsekin näkövammainen, Jonna Mononen on tehnyt aiheesta gradun. Monosella on käytössään syntetisaattori, joka muuttaa nettitekstin puheeksi sekä pistenäyttö, joka tulostaa tekstin pistekirjoituksena näppikselle.

Palvelut siirtyvät verkkoon, ja se on näkövammaistenkin etu, koska ulkona-asioiminen on heille työlästä. Sivustojen suunnittelussa ei kuitenkaan osata ottaa huomioon näkövammaisia käyttäjiä.

Minun on lähes mahdoton kuvitella miten täysin näkövammainen, sokea ihminen hahmottaa kokonaisuuksia. Selkeästi sommiteltu sivu avautuu näkevälle hetkessä. Tekstityylit, pistekoot, asemointi ja värit jäsentävät informaation otsikoiksi, leipikseksi, valikoiksi jne. Näkövammainen tarvinnee hakuvalikon yksinkertaisellekin sivustolle.

Flash-pohjaisten sivustojen käyttö on näkövammaiselle mahdotonta. Elävät pudotusvalikot ja kuviksi tehdyt tekstit hankaloittavat netin käyttöä. Hiirtä sokea ei voi käyttää, joten valikkojen pitäisi avautua näppäimistökomennoin.

Suomessa on arviolta 80 000 näkövammaista. Julkisen hallinnon suositusten mukaan verkkopalvelujen pitäisi olla kaikkien käytettävissä. Meidän suunnittelijoiden pitäisi pian avata silmämme.

 

Kommentit (0)