Koukussa valoon

Kaikki alkoi edellisessä työpaikassani, kun sain joulubonuksena sellaisen. Se mahtui taskuun ja sitä oli helppo käyttää.

Tähtäilin sillä esikoisemme ensivaiheita ja lomakohteiden jättiläispitsoja. Into laajeni ja pian sen oli oltava melkein koko ajan saatavilla.

Luin manuaalin ja sitten se kamera alkoi säkättää tauotta. Piti saada parempia ja tarkempia räpsyjä. Asensin laitteeseen puolilaillisen ohjelmiston, joka lisäsi pokkariini järjestelmäkameran ominaisuuksia.

Mutta enää ei kenno riittänyt. Piti saada isompia, sävykkäämpiä ja tarkempia kuvia. Kaveri kulman takaa lykkäsi käteen vanhan digijärkkärinsä, ihan vaan koekäyttöön. “Ota rauhassa tuntumaa, kokeilu ei maksa mitään.” Sitten se oli saatava omaksi.

Oli myös saatava tietää lisää valosta, ajasta ja herkkyydestä. Haalin kirjoja ja lisävarusteita; linssin suotimia, tripodeja, loittorenkaita. Piilottelin Foto-Rajalan muovikasseja vaimolta. Ryömin pusikoissa putki ojossa ötököitä etsien. Eksyin suurkaupungeissa, koska matkakumppanini eivät jaksaneet odottaa sitä oikeaa auringon kulmaa. Ymmärsin olevani koukussa.

Sitten löysin valokuvauspäiväkirja Blipfoton ja sain uskottavan syyn kantaa kameralaukkua jatkuvasti mukana, koska jokaiselle päivälle on löydyttävä siitä kertova otos. Viime viikonloppuna kuvasin sadannen blippini. Toisin sanoen elämääni voi selata reilu sata päivää taakse päin täällä.

Blipfoton Bill & Ted -tyylinen ”be excellent to each other” -kritiikki sopii mainiosti kaltaiselleni fotonistille; mitättömästäkin kuvasta saadut vuolaat kehut antavat kelpo syyn pyrkiä parempaan tulokseen seuraavana päivänä: ”Lovely colors! Brilliant details! Awesome!”

Puolet Blipfoton hauskuudesta onkin toiset blippaajat. Muiden harrastajien mieltymykset ovat kiinnostavaa ja hupaisaa seurattavaa. Yksi kuvaa joka sunnuntai kirkon, toinen jokapäiväisen leipänsä (brittikeittiön herkut, huh!). Blipfoto on myös erittäin yhteisöllinen – esimerkiksi juuri eilen sain yhdysvaltalaiselta rouvalta tarjoiluehdotuksen hollantilaisille paloviinarusinoilleni.

Itse koen tyytyväisyyttä kun muistikortille tallentuu skarppi ja kivasti sommiteltu kuva jostakin ruohonjuuritason elävästä. Etenkin heinäsirkat ovat antoisia kuvattavia. Pitäisi tosin saada vielä vähän suurempi makrolinssi. Ihan vähän suurempi vaan.

Fotomaraton Taiteiden yönä 27.8.2010

Aikaisemmin sivuillamme:

Koukussa blogeihin (Emmi)
Juosten kuvattu

Puoliksi tehty

Lehden tekeminen on mahtavan kivaa, varsinkin kun tiimi on tiivis ja sävelet ovat selvät jo ensimmäisestä suunnittelupalaverista lähtien.

Löysin työpöytää siivotessani melkein ensimmäisen tuupparin Apteekkariliiton vuosikatsauksesta. Itse katsaus putkahti painosta jo muutama viikko sitten.

Kun aaltopituus on viritetty prikulleen asiakkaan taajuudelle, julkaisu voi olla jo ensi hetkistä lähtien vain tekemistä vaille valmis. Kuten kuvasta näkyy!

Pieni sininen

Messukevät on jo pitkällä. Liikunta- ja retkeilygenreä edustava GoExpo oli tarjonnaltaan vähän vaisu, mutta iski silti kivasti kipinää ensi kesän rinkkareissuille. Vanhana Mopar-fanina taasen tykkään viettää lankalauantait American Car Showssa. Kuva&Kamera -messuilta jäi käteen läjä alennuskirjoja sekä arvokkaita muotokuvausvinkkejä alan nestorilta. Ensi viikonloppuna on vuorossa pohjoismaiden suurin pienoismalleihin ja radio-ohjattaviin vekottimiin keskittynyt Model Expo 2010.

Tästä päästäänkin notkeasti viime jouluun. Nuo meidän ipanat keksivät silloin, että kotonamme juoksentelee poppoja. Popot ovat sinisiä ja syövät pelkästään hillovoileipiä. Ovat niin vikkeliä, etteivät aikuiset niitä ehdi näkemään.

Naperot näkivät poppoja päivittäin ja välillä tuntui, että meillä oikeasti vilisee nurkissa sinisiä, perunan kokoisia ja muotoisia olentoja. Päätin yllättää muksut, ja jouluaaton vastaisena yönä väänsin tarkkojen tuntomerkkien mukaisen poppo-figuurin. Siis rautalangasta väänsin.

Läiskäytin sitten rautalankarangan päälle Super Sculpey -muovailumassaa ja kovetin poppo-prototyypin uunissa (keskitasolla 125°). Vartin paistamisen jälkeen hahmo oli jähmettynyt muotoonsa, ja päälle oli helppo sujauttaa takki ja hillovoileipä ohuemmasta massaviipaleesta. Sitten taas uuniin, ja popon jäähdyttyä oli viimeistelyn aika.

Erikoisesta askarteluajankohdasta johtuen ruiskumaalaus ei tullut kysymykseen, joten pensselöin värin tavallisella askartelumaalilla. Ruiskulla olisi toki saanut tasaista ja häikäisevää jälkeä. Hillon sävyyn sujautin vielä helmiäistä sekaan, jotta se kimmeltäisi kivasti valoa vasten. Sitten vielä lakkaa päälle.

Lopuksi koko poppo lahjakääreeseen ja paketti kuusen alle. Vähän kyllä mietitytti, että särjenkö ipanoiden illuusiot muovaamalla todeksi heidän keksimänsä mielikuvitusolennon, mutta pienen projektini onnistumisen sinetöi välitön reaktio aattoaamuna: “Hei! Kuusen alla on poppo!”

Model Expo 23.-25.4.2010 Helsingin Messukeskuksessa
Super Sculpeyta myy esim. Hobby Point.

P.S. Jos kiinnostaa, niin valmistusvaiheita voi tiirailla tarkemmin täältä.

Johan nyt on markkinapaikka

Asiakaslehtien harvat – joskus jopa satunnaiset – julkaisuaikataulut asettavat lehtien tekijöille mahtavia haasteita sen suhteen, että jutut pysyvät ajankohtaisina seuraavan numeron ilmestymiseen saakka.

Varsinkin talous- ja IT-aloilla nopeat käänteet voivat olla kiusallisia sekä asiakkaan että toimituksen kannalta.

Viime viikon torstaina Hesarin liitteenä ilmestyneessä Ratkaisija-lehdessä Sofia Pankin varatoimitusjohtaja kertoi pankkinsa kilpailuvalteista ja valoisasta tulevaisuudesta. Kaksi päivää aiemmin HS oli uutisoinut Sofia Pankin joutumisesta selvitystilaan…

Ratkaisijassa päiviteltiin myös sitä, missä viipyvät Google Mapsin kolmiulotteiset sovellukset. Noh, huhtikuun ensimmäisestä asti Google Mapsin katunäkymää on voinut katsella 3D-lasien lävitse.

Aina ei siis aikaansa seuraaminen auta – joskus vaan kello jättää.

P.S. Tuskin olin ainoa joka luuli Googlen 3D-jippoa aprillipilaksi, mutta vieläkin se näyttää toimivan, ja ainakin koko ruudun leveydellä aika hauskasti.

Rakas lapsi sai uudet kengät

Vajaa vuosi sitten Laura lupaili, että sadas blogimerkintämme kirjoitetaan uudistetulle sivustolle. Ei puhunut Vanhapelto palturia. Tämä on 86. merkintä, ja jelias.fi on nyt sisällöltään ja ulkoasultaan aiempaa monipuolisempi ja näppärämpi. Työnäytteille löytyy oma osastonsa, ja WordPressiin siirtyminen teki uutisointien ja blogiviestien arkistoinnista entistä helpompaa.

Yläpalkkia koristavan kuvituksen meille askarteli Ea Söderberg. Ean töitä voi ihailla osoitteessa www.hapatedesign.org.

Kommentteja, huomioita ja mahdollisia vikailmoituksia otetaan mielellään vastaan!

Huomatkaa myös, hyvät lukijat, että RSS-syötteen tilausosoite on muuttunut! Tilauksen voi tehdä uudestaan sivupalkista.

Hauptmann Wiesler, missä lienet?

Tänään 9.2. vietetään erityisesti lapsille ja nuorille suunnattua Tietoturvapäivää, ja tuli taas mietittyä mitä kaikkea sitä itsekin bittiavaruuteen päästelee.

Olen hehkuttanut usein Facebookissa erästä Helsingin Bulevardilla sijaitsevaa mainiota pitseriaa, ja taannoin kuvailin statuksessani kuinka mieleni olisi tehnyt antaa selkään pihallemme väärinpysäköineelle Subaru-kuskille.

Seuraavana päivänä kirjoittelin FB:ssä ystävälleni yksityisviestiä, ja sivupalkkiin pölähti Bulevardilla toimivan lääkäriaseman äkkiväärä mainosteksti: “Meillä saat puukosta selkään tai vaikka polveen!”

Huomioni oli herätetty, ja mielessäni alkoi vilkkumaan kohtauksia Florian Henckel von Donnersmarckin stasi-elokuvasta Muiden elämä. Filmissä yksinäinen stasi-agentti alkaa elämään tasaharmaata elämäänsä vakoilukohteensa – värikkään kirjailijapersoonan – kautta.

Missä on minua valvova asiamies, ja minkä näköinen hän on? Onko hänellä perhettä, entä millaisia harrastuksia? Pitääkö hän Koskenlaskijasta pitsansa päällä? Että olis vaan kiva tutustua!

Kiikarit kainaloon ja kytikselle

Todistin viime keväänä kerrostalomme pihalla epäreilua selkäsaunaa; desperadona saalistanut varpushaukka iski kyntensä räystäällä köllöttelevään kesykyyhkyyn, mutta otti hatkat heti kun huomasi tilanteella olevan silminnäkijöitä.

Niukkaruokaisina talvina varpushaukkojen ilmestyminen katukuvaan ei olekaan erityisen tavatonta, mutta Birdlife Suomen organisoima Pihabongaustapahtuma sai viime sunnuntaina harvinaisen komean lähtölaukauksen, kun Kauppatorilla havaittiin merikotka!

Niille keitä siivekkäät kiinnostavat lajiin katsomatta, suosittelen kahta kiehtovaa kuvakirjaa, jotka jäivät Joulupukilta eteiseemme.

Pöllökärpäsen purema (Multikustannus 2009 / Kimmo Taskinen, Esa Kero) esittelee kaikki kotimaiset pöllölajit omissa elinympäristöissään kuvattuina. Älyttömät kuvatekstit ja kekseliäs taitto tekevät kirjasta hauskalla tavalla omintakeisen.

Huuhkajavuorella (Maahenki 2008 / Heikki Willamo, Leo Vuorinen) kertoo vanhan huuhkajan tarinoita konkarikuvaaja Heikki Willamon valokuvittamana.

PS. Alussa mainittu haukan pieksemä pulu pääsi jatkamaan köllöttelyään Pelastuslaitoksen hoiviin.

Sanoiko joku stalinisti?

Olisin eilen illalla halunnut katsoa Top Chef-kisailua SubTV:ltä, mutta onneksi vaimo oli lukenut tarkemmin illan TV-oppaan. Teemalta tuli nimittäin dokumentti hervottomasta slovenialaisesta filosofisuperstarasta, Slavoj Žižekistä.

Kajahtaneen oloinen moottoriturpa laukoo tunnin verran teräviä ja kärkkäitä ajatuksia elokuvaklassikoista totalitarismiin. Kasvisyöjätkin saavat kuulla kunniansa.

Zizek! on nähtävissä Areenassa 4.2.2010 asti.

Langaton elämänlanka

Teksasissa tehdään tulevaisuutta. Vai miltä kuulostaa se, että synnytyslääkäri seuraa potilaansa supistusten tiheyttä golfkentältä — reaaliajassa älypuhelimestaan?

Airstrip Technologiesin kehittämä seurantasysteemi perustuu potilaan ympärille kiinnitettävään vyönauhaan, jonka antureista elintoimintokäyrät lähtevät palvelimelle, josta lääkäri tai hoitaja voi ne älypuhelimellaan lukea missä tahansa.

Tuoteperheen esikoinen – Airstrip OB – on käytössä vasta reilun sadan yhdysvaltalaissairaalan synnytysosastoilla, mutta nähtävästi työn alla on myös tehohoito-, sydäntauti- ja labrasovelluksia.

Mielestäni koko projekti on sangen kiinnostava ja hatunnoston arvoinen esimerkki luovasta teknologian valjastamisesta aitoon hyötykäyttöön.

Airstrip OB on räätälöity iPhonelle, mutta tuki löytyy myös Blackberrylle ja Windows Mobilelle. Tässähän olisi siis Soneran mentävä rako HUS:n tietotekniikkaosastolle ketkuja kytkyjä kauppaamaan…

Airstrip Technologiesin verkkosivut
Airstrip Applen sivuilla

PS. Enpä ole lääkäri, joten Airstripistä ei ole minulle käyttäjänä iloa. Siksi voinkin hyvillä mielin pitää Google Sky Mappia maailman siisteimpänä älypuhelinsovelluksena. Esim. Andromedan galaksin pitäisi erottua paljaalla silmällä parhaiten joulukuussa – sijainnin voi sitten tarkistaa kapulasta.

Juosten kuvattu

Elokuisen Taiteiden yön hauskinta ja hektisintä antia oli ehdottomasti Ylioppilaskamerat ry:n järjestämä Fotomaraton.

Ideana on hakea kisatoimistolta kahden tunnin välein neljä kuvausaihetta, ja valokuvata ne annetussa järjestyksessä iltaan mennessä. Filmisarjassa tämä on erityisen haastavaa, koska laukaista voi vain kerran ja meininki on muutenkin herran hallussa. Strategian, intuition ja tiimalasin välinen kamppailu on jännää ja innostavaa!

Kuukausi sitten käydyn maratonin tulokset julkistettiin tänään. Minun ja kuomani Jarnon kuvasarja pääsi palkintosijoille. Vuonna 2005 — kun viimeksi osallistuimme yhdessä — voitimme kisan tällaisella gallerialla .