Tag: koronavirus

09
Huh

Kanalja myi maskeja – hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

Hieno kielemme on nuori, mutta monilla se sanoilla on pitkä historia. Tässä merkkipäivän kunniaksi kolmen ajankohtaisen sanan tarina.

MASKI, naamio tulee ruotsin sanasta mask, vanha muoto ranskan masque, myöhäislatinassa (noin v. 700) masca. Kantasana on arabian mashara, pilkka, ilveilijä. Italiaan siitä tuli maschera ja espanjaan mascara tai mascarade naamio, naamioitunut henkilö. Ranskassa loppuosa -arade putosi pois ja sana lyheni muotoon masque.

KANALJA on roisto, huijari, joka esimerkiksi myy huonoja maskeja ylihintaan. Tämä Aleksis Kivenkin teoksista tuttu sana tulee italian sanasta canaglia, joka on johdettu sanasta cane, koira. Espanjan muoto canalla lausutaan kanalja.

PÄRJÄTÄ tulee ruotsin sanasta bärga, muinaisruotsissa baergha, bäria, kätkeä pidättää, korjata talteen, korjata satoa, viedä turvaan, pelastaa. Gooteilla oli bairgan, muinaissakseilla bergan ja anglosakseilla berorgan ja muinaisslaaveilla brega, pitää huolta jostakin.

Indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalo oli bhergh-, ja alkumerkitys kätkeä, piilottaa. Sittemmin sanat alkoivat tarkoittaa säilyttämistä ja pelastamista. Nykysaksan bergen on pelastaa, kätkeä, kätkeytyä.

Suomen pärjätä tarkoittaa menestyä, tulla toimeen. Kun on pantu talteen, tulee toimeen. Näin isät ajattelivat.

Hyvää pääsiäistä, kyllä me pärjäämme!

Sanojen alkuperäkuvaukset on lyhennetty ja mukailtu Veijo Meren teoksesta Sanojen synty.

 

Kommentit (0)
19
Maa

Editkilpailu antoi tunnustusta sote-reportaaseille

Aikakausmedia palkitsi tänään viime vuoden parhaita töitä. Vuoden ammatti- ja järjestömedian jutuksi oli ehdolla Apteekkarilehden reportaasi Rakas taakka, jonka kätilöintiin myös Elias osallistui vahvasti.

Voiton vei kuitenkin toinen sote-alaa sivunnut työ, Pelastustieto-lehden reportaasi hotelli Iso-Syötteen tulipalosta eli yrityksen, hälytyskeskuksen, pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyöstä. Konkreettinen ja selkeä kuvaus ammattilaisten toiminnasta kriisitilanteessa ja onnistumiseen tarvittavasta joukkuepelistä, todettiin palkitsemisperusteluissa.

Osasikohan raati arvata, miten ajankohtaisia nuo sanat ovat tämän hetken korona-Suomessa. Toisaalta hyvin ajankohtainen on myös kärkikolmikkoon päässyt tarinamme omaishoidon arjesta.

Vanhustenhoidon kriisi nousi viime vuonna terveydenhuollon ykkösaiheeksi. Vääntö sote-uudistuksesta vaihtui väittelyksi hoitajamitoituksesta, vaikka vanhuspalvelujen turvaamisessa oli ja on kyse laajemmistakin ongelmista: väestön ikääntymisestä, maaseudun autioitumisesta, työvoimapulasta ja asiakkaiden kunnon heikentymisestä.

Juuri nyt Jukan ja Outin kaltaiset ihmiset
ovat erityisen huomion kohteena.

Apteekkarilehti seurasi asiaa tarkasti ja keskittyi varsinkin lääkitysturvallisuudessa havaittuihin ongelmiin sekä niiden ratkaisuihin. Omaishoitoa käsittelevä teemanumero aloitti keskustelun siitä, miten vanhushoidon ongelmat ajavat työikäisiä hoitamaan vanhempiaan, mikä lyhentää varsinkin naisten työuria.

Outi ja Jukka Ekholmin tarina toi esiin sen, että omaishoitoa vaivaat samat lääkitysongelmat kuin muutakin terveydenhuoltoa. Usein omaishoitaja on lähes yhtä huonossa kunnossa kuin autettava. Syöpää sairastava vanhus saattaa huolehtia muistisairaasta. Omalääkäreitä ei ole, ja hoitajat vaihtuvat tiheään.

Juuri nyt Jukan ja Outin kaltaiset ihmiset ovat erityisen huomion kohteena. Koronaviruksen vuoksi yli 70-vuotiaiden ja pitkäaikaissairaiden on elettävä eristyksissä, mikä tekee arjesta entistä raskaampaa.

Heidän suojelemisekseen emme tänään juhli Editgaalassa, vaan palkintojuhla on peruttu niin kuin kaikki muutkin julkiset tilaisuudet. Muuten juhlaan on kyllä aihetta.

Pelkästään vuoden juttu -sarjoihin tuli 97 ehdotusta. Onnea Pelastustieto-lehdelle ja kaikille muillekin Editkilpailun palkituille!

Rakas taakka (short-listalla)
Suomen Apteekkarilehti

 

Kommentit (0)