Kun varallisuusvero poistettiin, veroluetteloista jäi pois rikkaimman suomalaisen titteli. Se kuului Sanomien suuromistajalle Aatos Erkolle.

Omaisuuden verotusarvot ovat tietysti keinotekoisia, eikä pääomatulokaan ihan kaikkea kerro. Myyntivoitosta voi tehdä hankintameno-olettaman, ja yrittäjällä on mahdollisuus nostaa hieman osinkoja ilman pääomatuloveroa.

Jotain eniten tienanneiden listasta voi kuitenkin päätellä. Erkko ansaitsee vuodesta toiseen suuria pääomatuloja, mutta ei yleensä nouse kärkeen. Edelle menevät omaisuuttaan myyneet yrittäjät. Viime vuoden ykkönen oli Marioffin perustaja Göran Sundholm.

Yli sata patenttia kehittänyt Sundholm arvostaa enemmän keksintöjään kuin niillä ansaittua mammonaa. Varsinaista vaurastumisen nerokkuutta osoittivat kuitenkin pankkiiriliike FIM:n omistajat. He tarttuivat viime vuonna löysään islantilaiseen rahaan, ja ostivat tänä vuonna yrityksensä takaisin huomattavasti vaatimattomammalla summalla.

Tänä vuonna finanssikriisi on laskenut yritysten arvoja, ja hiljentänyt pääomasijoittajat. Yrityskauppojen tyrehtyminen näkyy todennäköisesti jo ensi syksyn veroluetteloissa, mutta viimeistään kahden vuoden päästä. Silloin kotimainen mediamoguli lienee jälleen hyvin lähellä kärkeä.

Hyvä ajoitus oli myös terveydenhuollon bisnesnerolla Pertti Karjalaisella, joka myi frimastaan Medonesta aimo siivun ruotsalaiselle Attendolle ja kuittasi vuoden neljänneksi korkeimmat pääomatulot. Karjalaisen ja kumppani Veli-Matti Riihimäen yhteensä yli 38 miljoonan euron potti tulee julkisuuteen juuri, kun kuntavaalien voittajan Kokoomuksen pitäisi kääriä hihat ja ryhtyä vauhdittamaan yksityisen palvelutuotannon yleistymistä kunnissa.

Vaikka Karjalainen ja kumppanit rahastivat lähinnä tulevaisuuden odotuksia, kauppasumma kuvaa, ettei terveyskeskusten ulkoistamispalvelu voi olla aivan katteetonta toimintaa tänä päivänäkään. Ihme on, jos nuo tulot ohitetaan ilman porua.

Kommentit (0)

HUS:n ja Alman kriisit ovat esimerkkejä
hyvin onnistuneesta viestinnästä.

HUS:n johtamiskriisistä ei ole kirjoiteltu viikkoon, mistä sairaanhoitopiiri voi kiittää Alma Mediaa. Tänään HUS:n hallitus nostaa ylimääräisessä kokouksessaan johtajaylilääkärin ja hoitajien edustajan konsernin johtoryhmään. Valta palaa lääkäreille, kuten HS otsikoi pääkirjoituksensa pari viikkoa sitten.

Olen kuullut loputtomasti päivittelyä siitä, miten HUS:n tärkeä organisaatiouudistus kompastui huonoon johtamiseen ja huonoon viestintään. Ihan yhtä hyvin voidaan sanoa, että se kompastui erinomaiseen viestintään. Johdon yhteys pätki, mutta uudistuksen vastustajat pyörittivät mediaa ja kokosivat henkilöstön rivit taakseen. Arkkiatrikin saatiin ihmettelemään, miksi lääkäreitä kiusataan Pohjoismaiden tehokkaimmassa yliopistosairaalassa.

Mahtoikohan kukaan huomata eilisestä Hesarista HUS:n kolmen pääluottamusmiehen yleisönosastokirjoitusta? ”Julkisuudessa on syntynyt vaikutelma, että Husin johto ajaa uudistuksia itsepintaisesti henkilöstöään kuulematta. Henkilöstön osallistumisjärjestelmissä mukana olleina emme voi jakaa tätä käsitystä.”

Luottamusmiesten mukaan 21 000 työntekijän joukosta löytyy ihmisä, ”jotka omista intresseistään haluavat esiintyä koko henkilöstön nimissä”.

Ei Lapin Kansan potkufarssiakaan kannata laskea pelkäksi Kai Telanteen virhearvioinniksi. Erotettu päätoimittaja Johanna Korhonen otti viestintäedun toimimalla ensin. Hänellä on uskottava tarina, hyvä esiitymistaito ja toimittajien sympatiat tukenaan. Päälle pari hutia, ja Alma roikkui köysissä ennen kuin medianyrkkeily ehti edes alkaa.

Kommentit (0)