Lehden huomatuin ilmoitus

Jokainen meistä tietää miltä tuntuu, kun kieli jäätyy metallikaiteeseen tai mattotelineeseen. Tähän lapsuusmuistoon vetoaa Panasonicin ilmalämpöpumppua mainostava ilmoituksemme “Olihan se tiedossa”.

Ja aika hyvin se vetoaa, sillä mainos oli TM-Rakennusmaailman tutkimusnumeron 6/2010 ylivoimaisesti huomatuin, spontaanisti muistettu mainos. Se muistuttaa, että aikuisen miehen pitäisi jo tuntea talven termofysiikka, eikä hankkia etelään tarkoitettua jäähdytyspumppua, joka jäätyy Suomen pakkasissa.

TM-Rakennusmaailmalla on 214 000 lukijaa, joten 75 prosentin* huomiarvo tarkoittaa, että 137 000 heistä on noteerannut ilmoituksen. Huomiota lisäsivät saman lehden testistä saadut TM-tähdet ja Panasonicin hyvä maine, mutta yleisin perustelu oli itse idea.

Ilmoitusta kehuttiin erottuvaksi, hauskaksi, humoristiseksi ja leikkisäksi. Kommenteista tuli myös ilmi, että kielen jäätymien on tuttu kokemus.

Jotkut pitivät kuvaa ärsyttävänä, jopa iljettävänä. Olemme tyytyväisiä, että ilmalämpöpumpun mainos ei jättänyt ketään kylmäksi.

*Lähde: IRO Research / Mainosmittari

Kansi tehosi

Puhuin pari viikkoa sitten Libriksen lehtiseminaarissa journalisimin mahdollisuuksista asiakas- ja järjestölehdissä. Korostin otsikoinnin ja näkökulman merkitystä, ja esittelin muutaman esimerkin siitä kuinka ammattilehden sisällöllä rikotaan valtakunnallinen uutiskynnys ja saadaan asialle lisää huomiota.

Uusi kouluesimerkki tästä löytyy tämän päivän Hesarin taloussivulta (B5). Otsikko “Lapsi maksaa työnantajalle 12 000 euroa” on poimittu suoraan tekemästämme Apteekkarilehden kannesta. Itse asiassa juttu on kuvitettukin kannen revinnäisellä.

“Jokainen vauva maksaa apteekille noin 12 000 euroa”, kertoo Apteekkarilehden tuoreimman numeron kansi. Raskaana olevan äidin pullistuneen mahan päälle on pingotettu teksti “Pakko venyä”, kirjoittaa päivän Helsingin Sanomat.

Maan suurin ja arvostetuin päivälehti nosti kuuden palstan uutisellaan esiin, että perhevapaat kuormittavat apteekkeja, ja ne haluaisivat jakaa kustannuksia miesvaltaisten alojen kanssa.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Kauppalehti kiinnostui

Kauppalehti kiinnostui

Ilmalämpöpumppujen maine on kärsinyt alan lieveilmiöistä. Markkinoille on tuotu Suomeen sopimattomia laitteita, ja asennustyön tasokin on ollut kirjavaa.

Kymmenen vuotta Panasonic-kauppaa tehnyt Kaukomarkkinat halusi muistuttaa, että ketjuun kuuluu laadukkaan laitteen lisäksi luotettava maahantuoja, asiantunteva kauppias ja ammattitaitoinen asentaja. Kun nämä ovat kunnossa, huoltokin pelaa.

Kaukomarkkinat pestasi kokoneen kouluttajan Tero Lindenin tukemaan asentajaverkkoa. Asiakaslehti Kaukosanomissa myös LVI- ja jäähdystekniikan professori Antero Aittomäki puolustaa ilmalämpöpumppuja. Ainakin Kauppalehti kiinnostui viestistä.

Aikaisemmin sivuillamme:

Journalismi puree
Kaukomarkkinoille lehti ja uutiskirje

T-post ja vessahätä

Intiassa oli vuonna 2008 noin 1,2 miljardia ihmistä. Heistä vain kolmasosalla – siis 400 miljoonalla –  oli mahdollisuus käyttää vessaa. Kännykä sen sijaan oli käytössään jo lähes puolella väestöstä – liittymiä oli tarkalleen ottaen 563,73 miljoonaa. Tämän kertoo UNU:n (United Nations University) tuore tutkimusraportti “Sanitation as Key to Global Health: Voices from the field”

Vaikka olisi hauska esittää eettistä, globaalia vastuuta kantavaa älykköä, on pakko myöntää, että en seuraa UNU:n sivuja kovinkaan aktiivisesti. Itse asiassa eksyin niille ensimmäistä kertaa juuri tänään.

Ja mikä minut tämän tiedon lähteille johdatti? Maailman ensimmäinen puettava lehti tietenkin. T-post kertoo aiheesta blogissaan. Viiden viikon välein ilmestyvän T-paidan sisäpintaan on painettu jokin ajankohtainen uutinen. Maaliskuun numeron “Negotiating a war” kertoo musiikin tekijänoikeuksista. Lehden rintamuksessa on numeroittain vaihtuvan kuvataiteilijan tulkinta kulloisestakin uutisesta. T-postia ei voi ostaa irtonumeromyynnistä. Sitä painetaan vain sen verran, kuin lehdellä on tilaajia.

T-postista ei taida tulla varteenotettavaa kilpailijaa mediakentälle. T-paitafriikeille tämä on kuitenkin kova juttu – kuten myös idean omistajalle. T-post on saanut runsaasti mediahuomiota ja tilaajiakin lienee jo sievoinen määrä. Toisin kuin muut lehdet tämä ei pröystäile levikillään. T-post haluaa julkisuutta, mutta paitojen keräilyarvoa lisää se, ettei niitä tule joka hemmolla vastaan.

p.s.

T-postin muotia, alalkulttuuria, taidetta ja tiedonvälitystä yhdistelevä liikeidea olisi vieläkin kiinnostavampi, jos se olisi valjastettu hyväntekeväisyyteen. UNU:n raportin mukaan viemäröintiin laitettu dollari saadaan takaisin jopa 34-kertaisena. Viemäröinti vähentää köyhyyttä ja sairauksia ja lisää tuottavuutta. Viemäröinnin kehittäminen on valtava taloudellinen ja humanitaarinen mahdollisuus.

Johan nyt on markkinapaikka

Asiakaslehtien harvat – joskus jopa satunnaiset – julkaisuaikataulut asettavat lehtien tekijöille mahtavia haasteita sen suhteen, että jutut pysyvät ajankohtaisina seuraavan numeron ilmestymiseen saakka.

Varsinkin talous- ja IT-aloilla nopeat käänteet voivat olla kiusallisia sekä asiakkaan että toimituksen kannalta.

Viime viikon torstaina Hesarin liitteenä ilmestyneessä Ratkaisija-lehdessä Sofia Pankin varatoimitusjohtaja kertoi pankkinsa kilpailuvalteista ja valoisasta tulevaisuudesta. Kaksi päivää aiemmin HS oli uutisoinut Sofia Pankin joutumisesta selvitystilaan…

Ratkaisijassa päiviteltiin myös sitä, missä viipyvät Google Mapsin kolmiulotteiset sovellukset. Noh, huhtikuun ensimmäisestä asti Google Mapsin katunäkymää on voinut katsella 3D-lasien lävitse.

Aina ei siis aikaansa seuraaminen auta – joskus vaan kello jättää.

P.S. Tuskin olin ainoa joka luuli Googlen 3D-jippoa aprillipilaksi, mutta vieläkin se näyttää toimivan, ja ainakin koko ruudun leveydellä aika hauskasti.

Lehden uudet vaatteet

Kun iPad julkistettiin tämän vuoden alussa, ajattelin että taas ilmestyi yksi kallis lelu lisää markkinoille. En todellakaan ollut vakuuttunut että tämä tablet-tietokoneiden lippulaiva olisi juuri se “paras tapa kokea verkko, sähköposti ja valokuvat”. Edes kirjojen lukeminen iPadin näytöltä ei houkuta, vaikka kieltämättä kokonaisen kotikirjaston pyörittäminen kevyellä tablet-koneella onkin kutkuttava ajatus. Sen sijaan – vaikken uskokaan paperisten lehtien häviävän mihinkään – iPadin lehdille suomat ominaisuudet ovat todella mielenkiintoisia.

Surffaillessani siellä sun täällä on ollut lähes mahdotonta olla törmäämättä videoesimerkkeihin tablet-tietokoneille tehdyistä digitaalisista lehdistä – iPad aikkareista – tai mikä lie niiden virallinen nimi sitten lopulta tulee olemaankaan. Jopa Helsingin Sanomien sähköisen julkaisun prototyypistä löytyy video YouTubesta.

Jänniä esimerkkejä iPadille suunnitelluista lehdistä ovat Wired ja Sports Illustrated -lehtien esitykset. Näissä videoissa lehti on enemmän kuin perinteisessä painetussa muodossaan: eräänlainen lehden, liikkuvan kuvan, äänen sekä verkkosivun yhdistelmä. Julkaisun kansikuva muuntautuu videoksi, yksittäisen kuvan korvaa kokonainen kuvagalleria, 3D-mallinnokset pyörivät, artikkeleita on helppo jakaa sosiaalisissa medioissa ja lukeakin muutamassa erilaisessa näkymässä. Kukin lukija mieltymyksensä mukaan.

Mahdollisuuksia sähköisten lehtien ja kirjojen toteutuksessa siis riittää. On suunnittelijasta ja lehden luonteestakin kiinni, kuinka kauas perinteisestä formaatista lehti halutaan viedä.

Helsingin Sanomat on noudattanut sanomalehtimäisen hillittyä linjaa sähköisen lehden demossaan, mutta Sports Illustrated on vienyt digitaalisen julkaisunsa lähes multimediaesityksen tasolle. Tällaisissa lehdissä tulee käyttöliittymäsuunnitteluun panostaa, jotta lukija ei eksy lehden sivuille.

Viime perjantaina iPadin ennakkotilaukset alkoivat Yhdysvalloissa. Kahdessa tunnissa arviolta 50 000 innokasta (!) tilasi tablet-koneen itselleen. Ei siis ihme, että monilla kustantajilla ja ohjelmistokehittäjillä on jo lusikkansa sopassa. Ideat muokkaantuvat pikkuhiljaa todeksi. Mielenkiinnolla seuraan esimerkiksi mitä tästä projektista seuraa.

Kattava tutkimus verkkolehdistä

Columbia Journalism Review julkaisi viime viikolla tutkimusraportin aikakauslehtien nettiversioista. Tutkimuksessa perehdyttiin 665 amerikkalaisen kuluttajalehden verkkojulkaisuun.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa parhaat ja huonoimmat toimitukselliset käytännöt, selkeyttää uuden median journalistiset standardit, ohjata toimituksia ja media-yhtiöitä tulokselliseen bisnesmalliin, ja jälleenohjata varoja demokratiaa vahvistavaan uutistuotantoon

Tutkimuksen voi ladata tai lukea kokonaisuudessaan täällä.

Budjetointi ja verkon tuottavuus

Median vahtikoira

Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä CJR on Columbian Yliopiston journalismin laitoksen vuonna 1961 perustama julkaisu. “Median vahtikoira ja ystävä” raportoi, analysoi, kritisoi ja kommentoi. Sen ylevä tavoite on luoda ja vaalia korkeita journalistisia standardeja kautta maailman. Lehden voi tilata Suomeen vaivaiseen 28 dollarin vuosihintaan (20 euroa).

Columbia University Graduate School of Journalism on alan arvostetuimpia opinahjoja maailmassa. Se myöntää lukuisia journalismi- ja kirjallisuuspalkintoja muun muassa sen kaikkein tunnetuimman ja arvostetuimman – huhtikuussa jaettavan Pulitzerin.

Sanoiko joku stalinisti?

Olisin eilen illalla halunnut katsoa Top Chef-kisailua SubTV:ltä, mutta onneksi vaimo oli lukenut tarkemmin illan TV-oppaan. Teemalta tuli nimittäin dokumentti hervottomasta slovenialaisesta filosofisuperstarasta, Slavoj Žižekistä.

Kajahtaneen oloinen moottoriturpa laukoo tunnin verran teräviä ja kärkkäitä ajatuksia elokuvaklassikoista totalitarismiin. Kasvisyöjätkin saavat kuulla kunniansa.

Zizek! on nähtävissä Areenassa 4.2.2010 asti.

Journalismi puree

Ilta-Sanomat siteerasi tänään prostatahyperplasian ammattilehteä Pros’dataa. Kyseessä on tabloid-formaattiin taitettu erikoisnumero lokakuisesta urologiseminaarista, jonka pääteemoja oli uusi tutkimustieto PSA-seulonnoista.

Ilta-Sanomia kiinnosti Tommy Tabermannin suhde aiheeseen. Kansanedustajan piti tuoda seminaariin mieskansalaisen näkökulma, mutta tunnetuista syistä hän joutui luopumaan tilaisuudesta. Tabermann antoi kuitenkin Pros’datalle haastattelun ja kirjoitti runon prostatalle.

“Eturauhanen syyniin” otsikoi IS, ja PSA-keskustelu sai lisää huomiota. Vaikka Pros’data on lääkäreille suunnattu, osin jopa oppikirjamainen, ammattilehti, ei siinä ennenkään ole keskustelua pelätty. “Paisuva ongelma” ja “Haastava potilas” ovat lehden aiempia kansiotsikoita.

Kaukomarkkinoiden Kaukosanomien ensimmäinen teema käsitteli terveydenhuollon langatonta kirjaamista, joka on Suomessa vielä vähäistä, osin järjestelmäongelmien, osin asenteiden vuoksi (mitä ne hoitajat läppäreillä tekevät).

Lääkärivaikuttaja Timo Aronkytö toi lehdessä esiin ongelman: kotihoidettavien määrä kolminkertaistuu, mutta resurssit pysyvät ennallaan. Vieressä esiteltiin yksi ratkaisu ja menestystarina Valkeakoskelta, jossa kotihoidon langaton kirjaaminen oli saatu alkuun kaupunkilaisen testamentin avulla.

Kaukosanomien turvallisuusteema jatkoi tänä syksynä journalistista linjaa. Viranomaiskäyttöön suunniteltu videonsiirtosjärjestelmä Medvedev-esimerkkeineen oli alalla pienimuotoinen skuuppi. Molemmat lehdet ovat poikineet asiakastapaamisia.

Maine-lehdessä (nro 5) Banzai Communicationsin Ralf Ahlskog lausui, että asiakaslehtien tekijöiden pitäisi panna yrityksen johto miettimään “tehdäänkö lehdestä rohkeasti myynnin työkalu vai journalistisesti toteutettu tiedonantaja”.

Alan ammattilaiset lyttäsivät Ahlskogin kommentit jo samassa lehdessä, mutta on vielä pakko täydentää. Asiakaslehti on pitkäjänteistä brändinrakentamista, ja se voi olla myös myynnin työkalu – ei kuitenkaan ilman journalisimia.

Aikaisemmin sivuillamme:

• Prostatahyperplasia sai lehden
  Kaukomarkkinoille lehti ja uutiskirje
  Pelottava lehti
  Lehti pääsi kirjahyllyyn

Kolossaalinen mediatapahtuma

Suuteleeko tätä pokaalia Barcelonan Lionel Messi vai Manchester Unitedin Cristiano Ronaldo? Minäkin pääsin aika lähelle. Oli pakko seurata perässä, kun jopa italialaismummot astelivat kuvauttamaan itsensä Mestareiden liigan palkintokannun kanssa. Jonottajia taisi olla hieman enemmän kuin taustalla näkyvälle Colosseumille.

Mestareiden liigan markkinointempaus oli nerokas. Maailman vanhimmalla stadionilla syntyi tähtikulttuuri, jota nykyiset jalkapallomiljoonäärit edustavat.

Gladiaattoritaisteluissa yleisön paikat jaettiin sosiaalisen aseman mukaan. Raunioilla sponsori Sony jakoi vip-lippuja muistuttavia kaulanauhamainoksia, jotta voisimme leikkiä hetken olevamme etuoikeutettuja.

Loppuottelu myytiin loppuun aikaa sitten, mutta kolossaalista mediatapahtumaa Rooman olympiastadionilla voi katsella helposti kotisohvaltakin. Ottelua seurataan 36 kameralla, paikat on varattu 120 televisio- ja radiokommentaattorille, 620 kirjoittavalle toimittajalle ja 180 valokuvaajalle.

Lentokenttämyymälässä ei kuitenkaan olisi saanut kuvata alkoholin myyntikiellosta kertovia kylttejä ja teippauksia. Ilmeisesti brittifanien hillitsemiseksi alkoholin myynti kiellettiin Rooman lentokentillä jo tiistaina. Italialaiseen tapaan kentältä löytyi silti baari, josta pystyi ostamaan viinejä ja joitakin liköörejä.

Illan loppuottelu täytyy kuitenkin katsella ilman tuliais-Limoncelloa ja Camparia.