Aihe: Blogi

06
Huh

Hotelli Roomassa – verkkovarauksen kiemuroita

Varasin hotellihuoneen Roomasta accomline.com -verkkopalvelun kautta. Täysin sama varaus samaan hotelliin olisi tullut 30 % kalliimmaksi googlen ykkösehdotuksen booking.com -sivuston kautta. Tuntuu oudolta.

Nyt vain jännitän sainko huoneen. Vahvistus tulee 1–2 vuorokauden kuluessa. Tulisikohan vahvistus nopeammin kalliimman verkkopalvelun kautta? Jos kalliimpi palvelu on hotellille tuottoisampi, ajavatko sen kautta tulleet varaukset minun varaukseni ohi?

Booking.comista minulla on jo kokemusta. Ei valittamista. Sivusto on selkeä ja helppokäyttöinen. Accomline.com on hieman sekavampi eikä varausta pystynyt tekemään liittymättä jäseneksi. 250 euron säästö neljältä yöltä on kuitenkin ihan mukava summa matkakassassa.

 

Kommentit (1)
30
Maa

Verkkosuunnittelija on sokealle sokea

Tämän päivän Helsingin Sanomissa on mielenkiintoinen pikku-juttu siitä miten näkövammaiset pystyvät hyödyntämään nettiä (Näkövammainen jää verkossa huomiotta, HS 30.3). Itsekin näkövammainen, Jonna Mononen on tehnyt aiheesta gradun. Monosella on käytössään syntetisaattori, joka muuttaa nettitekstin puheeksi sekä pistenäyttö, joka tulostaa tekstin pistekirjoituksena näppikselle.

Palvelut siirtyvät verkkoon, ja se on näkövammaistenkin etu, koska ulkona-asioiminen on heille työlästä. Sivustojen suunnittelussa ei kuitenkaan osata ottaa huomioon näkövammaisia käyttäjiä.

Minun on lähes mahdoton kuvitella miten täysin näkövammainen, sokea ihminen hahmottaa kokonaisuuksia. Selkeästi sommiteltu sivu avautuu näkevälle hetkessä. Tekstityylit, pistekoot, asemointi ja värit jäsentävät informaation otsikoiksi, leipikseksi, valikoiksi jne. Näkövammainen tarvinnee hakuvalikon yksinkertaisellekin sivustolle.

Flash-pohjaisten sivustojen käyttö on näkövammaiselle mahdotonta. Elävät pudotusvalikot ja kuviksi tehdyt tekstit hankaloittavat netin käyttöä. Hiirtä sokea ei voi käyttää, joten valikkojen pitäisi avautua näppäimistökomennoin.

Suomessa on arviolta 80 000 näkövammaista. Julkisen hallinnon suositusten mukaan verkkopalvelujen pitäisi olla kaikkien käytettävissä. Meidän suunnittelijoiden pitäisi pian avata silmämme.

 

Kommentit (0)
28
Maa

Pakko lukea

Keskiviikkona 26.3. Maarit Tastulan vieraana Punaisessa langassa oli kirjailija Pirkko Saisio. Onneksi satuin television ääreen. Saision ajatukset elämästä ja ihmisyydestä jäivät pyörimään mieleeni. Olen lukenut hänen laajasta tuotannostaan vain Punaisen erokirjan, joka toi Saisiolle Finlandia-palkinnon vuonna 2003. Nyt on pakko lukea lisää..

Tastula siteerasi ohjelmassa itävaltalaista neurologia, psykiatria ja logoterapian kehittäjää Viktor Franklia (1905–1997). Juutalainen Frankl selvisi hengissä natsien keskitysleireiltä, mm. Auschwitzista ja Dachausta. Hänen kirjansa ”Ihmisyyden rajalla” on yksi vaikuttavimmista lukemistani kirjoista – suosittelen kaikille. Viktor Franklin tuotannosta on suomennettu kymmenen kirjaa.

logotherapy.univie.ac.at
fi.wikipedia.org/wiki/Viktor_Frankl

 

Kommentit (0)
13
Maa

Nalle ja Hippokrateen vale

Erikoissairaanhoito edusti taas huippua, kun HYKS vietti 50-vuotispäiviään.

Jopa juhlaseminaarin juontaja, konsultti ja professori Petri Parvinen kyseli, pitääkö sitä huippulaatua toistaa ja epäili, ettei hoidon organisointi ole niin huipputasoista.

Itse seminaari kysyi tarvitaanko yliopistosairaaloita. Vastaamassa olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden, Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos, HUS:n toimitusjohtaja Kari Nenonen, Sitran yliasiamies Esko Aho ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen. Yksikään ei ole tunnettu terveyspehmoilusta.

Tosin Linden ja Wahlroos ovat nuoruudessaan hakeneet perspektiiviä myös äärivasemmalta. Varsinaissuomalaisten keskinäinen debatti lipsahti sielujen hyrinäksi.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
11
Maa

Jelias.fi – koeajo

Piti remontoida ja kalustaa toimisto, hankkia asiakkaita, toteuttaa toimeksiantoja, värvätä Topi… Elias sai odotella kenkiään yli puoli vuotta.

Sivusto on ollut jollain tasolla työn alla alusta asti. Sen rakenne ja ulkoasu ovat muuttuneet moneen kertaan. Päädyimme lopulta yksinkertaiseen ja pelkistettyyn tyyliin. Sivujen päivitettävyys ja sisältöjen lisääminen haluttiin tehdä mahdollisimman helpoksi.

Mitä mieltä olet? Toimiiko saitti? Löydätkö haluamasi tiedot? Onko selainongelmia? Kaipaatko jotain lisää?

 

Kommentit (4)
04
Maa

Hammaslääkärilehti uudistui

Suomen Hammaslääkärilehti uudisti ilmeensä ja rakenteensa vuoden alussa. Hammaslääkärien ykkösjulkaisu on nyt entistä selkeämpi ja lukijaystävällisempi.

Uutiset nostettiin lehden alkuun, tiede sai omat sivut ja lehden loppuosa varattiin ihmisille. Kuvapintaa lisättiin kaikissa osissa. Entistä suorempi ja aikakauslehtimäisempi linja on ollut mieluisa uudistus lukijoille.

Erityistä kiitosta on saanut Ihmiset-osan avaava Oma paikka –palsta, joka kertoo tavallisista hammaslääkäreistä ja heidän harrastuksistaan. Yksi uudistuksen tavoitteista olikin ammatti-identiteetin ja yhteisöllisyyden lisääminen.

Julkaisuosakeyhtiö Eliaksen tekemään uudistukseen sisältyi myös journalistista koulutusta.

Hammaslääkärilehteä julkaisee Suomen Hammaslääkäriliitto, ja sen päätoimittaja on Matti Pöyry. Vuonna 1954 perustettu lehti ilmestyy tänä vuonna 16 kertaa.

Kuva

  • Kannen suunnittelun lähtökohtana oli ilmoitustila. Teemanumerossa ilmoitus sijoitettiin lisäkanteen. Uudistuksessa lehti sai selkeät, lukijoita ja tekijöitä palvelevat osiot.

 

Kommentit (0)
03
Maa

Voita lahjakortti kirjakauppaan!

Nimipäivämme (9.4.) kunniaksi järjestämme visan, johon osallistuneiden kesken arvomme kolme Suomalaisen Kirjakaupan lahjakorttia (arvo 100 eur/kpl). Osallistu arvontaan osoitteessa www.jelias.fi/arvonta.

Osallistumisaika päättyy keskiviikkona 16.4. klo 12.00. Oikeat vastaukset ja arvonnan voittajat julkaistaan verkkosivuillamme 17.4.2008.

Kuuluisa kaimamme Elias Lönnrot (1802—1884) kirjoitti Kalevalan ja Kantelettaren. Hän oli kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja. Lönnrot oli suomen kielen uudistaja, useiden sanakirjojen toimittaja ja ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja sekä toimittaja.

Vuosien 1866—1880 kuluessa Elias Lönnrot avustajineen toimitti suomalais-ruotsalaisen sanakirjan, jonka laajuus vastaa Nykysuomen sanakirjaa, sillä hakusanoja on noin 200 000. Lönnrotin sanakirjaa on käytetty pitkälle 1900-luvun puolelle yleiskielen sanakirjana.

(Lähteet: Wikipedia, Internetix/Erkki Savolainen)

 

Kommentit (0)
20
Tam

Niksejä dosetin keventämiseen

Äitini, eläkkeellä oleva tehyläinen, näki televisiosta vanhusten ylilääkintää käsittelevän uutisen ja herkesi siunailemaan omaa kohtaloaan. Suotta määräävät lääkkeitä terveelle ihmiselle, joka ei ole ikinä mitään sairastanut. Äitiä on turha muistuttaa infarktista ja muista sairaalareissuista, sillä hän ei muista. Uutiset lääkkeiden liikakäytöstä näyttävät silti jäävän hänenkin mieleensä.

Mtv3 esitteli 45 minuuttia -ohjelmassa tamperelaisen 88-vuotiaan mummun esimerkkinä siitä, kuinka Suomessa hoidetaan satoja vanhuksia hengiltä holtittomalla pillerikuurilla. Pienikin infektio voi olla kohtalokas, kun se johtaa kierteeseen, jossa sopimattoman lääkkeen oireita hoidetaan toisella väärällä lääkkeellä.

Ongelmasta on puhuttu vuosia, mutta se on vain pahentunut. Lääkärit vaihtuvat entistä nopeammin, eikä kenelläkään ole aikaa tarkistaa, mitä mummolle tai vaarille on aiemmin määrätty. Maikkarin mummulle kävi hyvin. Valveutunut tytär kiskoi äitinsä pois uhkaavasta saattohoidosta ja ryhtyi itse leikkaamaan lääkitystä.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
17
Tam

Katso ja anna toisten kuolla

Harva tv-ohjelma saa koskaan sellaista julkisuutta kuin TV2:n kuolemaa käsittelevä sarja jo vuotta ennen kuin ensimmäistäkään jaksoa on lähetetty.

Tekijät voivat kiittää asiasta iltapäivälehtien taitavia kärjistyksiä. Banaali tosi-tv ja intiimi kuolema ovat raflaava yhdistelmä. Maassa, jossa yksi tv-esiintyminen tekee ihmisestä tähden, on mahdollista sanoa, että Yleisradio värvää kuolevia tv-tähdiksi.

Pelkkä ajatuskin herättää tunteita. Arkkiatri tyrmäsi idean, mielenterveysseura lähti tukemaan ja kirkko suuttui.

Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen näkee, että onnistuessaan sarja voisi riisua kuolemasta turhaa mystiikkaa. Hän esitti kuitenkin aamu-tv:n keskustelussa huolensa siitä, miten ohjelmassa esiintyminen vaikuttaa kuolevan ihmisen läheisiin.

Kuusiosaiseksi tarkoitettu ”Viimeiset sanani” perustuu hollantilaiseen formaattiin. Siinä kuvataan kuolevan viimeisiä vaiheita ja näytetään lopuksi vainajan videotestamentti.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
20
Jou

Toimituskin kehui ilmoitusta

”Lisää tällaista”, totesivat lukijat Nykypäivä-lehdessä julkaistusta terveyspoliittisesta advertoriaalista. Terva-hankkeelle eli Päijät-Hämeen terveysvalmennukselle omistettu keskiaukeama huomattiin 7. joulukuuta ilmestyneessä lehdessä hyvin. Se sai kiitosta myös toimitukselta.

”Lukijoilta tuli soittoja, joissa toivoivat näitä lisää. Kymmenen vuoden kokemuksella voin sanoa, että advertoriaali on erittäin hienosti toteutettu. Otsikko herättää mielenkiinnon, sisältö on informatiivinen, kuvat ovat hienoja ja taitto tyylikäs”, suitsuttaa Nykypäivän myyntipäällikkö Riitta Sohlberg.

Terveysvalmennus on yleisesti kiinnostava aihe, ja se myös esiteltiin Nykypäivässä hyvin journalistisesti. Ideana on auttaa pitkäaikaissairaita pärjäämään kotonaan henkilökohtaisen puhelinvalmentajan avulla.

Pfizerin vetämässä hankkeessa on mukana kaksituhatta sydänpotilasta tai tyypin 2 diabeetikkoa ja pääkumppaneina Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveys-yhtymä, Sitra ja Tekes. Advertoriaalin suunnitteli ja toteutti Julkaisuosakeyhtiö Elias.

 

Kommentit (0)