Apteekkari uudistuu

Apteekkialan ykkösmedia Apteekkari uudistuu vuoden alussa. Lehti syventyy ilmiöihin, ihmisiin ja uutisten taustoihin, ja Apteekkari.fi seuraa päivittäistä uutisvirtaa entistä tarkemmin. Verkkopalvelu saa tuekseen uutiskirjeen, joka tuo online-uutiset ja kommentit lukijoiden sähköposteihin.

Apteekkarissa korostetaan aikakauslehden vahvuuksia: selkeyttä, visuaalisuutta ja tyylikkyyttä. Tätä täydentää Apteekkari.fi:n nopeus.

“Perustehtävämme ei muutu. Seuraamme lääke- ja apteekkialaa kotimaassa ja ulkomailla ja tarjoamme apteekkareille ja apteekkien henkilökunnalle monipuolista tietoa ammatillisen kehittymisen tueksi”, sanoo päätoimittaja ja Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

Lehti- ja verkkouudistuksesta sekä uutiskirjeen suunnittelusta vastaa Julkaisuosakeyhtiö Elias. Yhteistyö alkoi keväällä Aptekkariliiton vuosikatsauksesta.

Vuonna 1912 perustettu Suomen apteekkarilehti on Apteekkariliiton jäsenlehti. Apteekkareiden ja apteekkien henkilökunnan lisäksi lukijoita ovat lääke- ja terveydenhuollon viranomaiset. Sitä seurataan aktiivisesti myös lääkeyrityksissä, sairaala-apteekeissa, lääkekeskuksissa ja farmasian koulutusyksiköissä. Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa.

Nerot ja verot

Kun varallisuusvero poistettiin, veroluetteloista jäi pois rikkaimman suomalaisen titteli. Se kuului Sanomien suuromistajalle Aatos Erkolle.

Omaisuuden verotusarvot ovat tietysti keinotekoisia, eikä pääomatulokaan ihan kaikkea kerro. Myyntivoitosta voi tehdä hankintameno-olettaman, ja yrittäjällä on mahdollisuus nostaa hieman osinkoja ilman pääomatuloveroa.

Jotain eniten tienanneiden listasta voi kuitenkin päätellä. Erkko ansaitsee vuodesta toiseen suuria pääomatuloja, mutta ei yleensä nouse kärkeen. Edelle menevät omaisuuttaan myyneet yrittäjät. Viime vuoden ykkönen oli Marioffin perustaja Göran Sundholm.

Yli sata patenttia kehittänyt Sundholm arvostaa enemmän keksintöjään kuin niillä ansaittua mammonaa. Varsinaista vaurastumisen nerokkuutta osoittivat kuitenkin pankkiiriliike FIM:n omistajat. He tarttuivat viime vuonna löysään islantilaiseen rahaan, ja ostivat tänä vuonna yrityksensä takaisin huomattavasti vaatimattomammalla summalla.

Tänä vuonna finanssikriisi on laskenut yritysten arvoja, ja hiljentänyt pääomasijoittajat. Yrityskauppojen tyrehtyminen näkyy todennäköisesti jo ensi syksyn veroluetteloissa, mutta viimeistään kahden vuoden päästä. Silloin kotimainen mediamoguli lienee jälleen hyvin lähellä kärkeä.

Hyvä ajoitus oli myös terveydenhuollon bisnesnerolla Pertti Karjalaisella, joka myi frimastaan Medonesta aimo siivun ruotsalaiselle Attendolle ja kuittasi vuoden neljänneksi korkeimmat pääomatulot. Karjalaisen ja kumppani Veli-Matti Riihimäen yhteensä yli 38 miljoonan euron potti tulee julkisuuteen juuri, kun kuntavaalien voittajan Kokoomuksen pitäisi kääriä hihat ja ryhtyä vauhdittamaan yksityisen palvelutuotannon yleistymistä kunnissa.

Vaikka Karjalainen ja kumppanit rahastivat lähinnä tulevaisuuden odotuksia, kauppasumma kuvaa, ettei terveyskeskusten ulkoistamispalvelu voi olla aivan katteetonta toimintaa tänä päivänäkään. Ihme on, jos nuo tulot ohitetaan ilman porua.

Kirjallinen tapaus

Kävely kaksivuotiaan poikani kanssa on hidasta, koska hän haluaa käpälöidä jokaista kadunvarteen pysäköityä autoa. Väinö ei ole mikään verbaalikko, mutta autosanasto on hallussa. Hän osaa esimerkiksi sanoa “Kimi Räikkönen“.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että Väinöstä tulee ainakin puheliaampi kuin tästä vaikutusvaltaisimmaksi suomalaiseksi tituleeratusta vaikenijasta. Kuvaa vahvistaa Räikkösestä kirjoitettu kirja Jäämies jossa formulatähdeltä ei ole edes yritetty kysyä mitään. Kertojina ovat Räikkösen kaverit.

Kirja julkaistiin kirjamessujen alla, mutta kulttuurinystävät tuskin ovat Jäämiehen varsinaista kohderyhmää. Paremmin se löytää paikkansa jostain miestenlehtien ja Ford Focuksen manuaalin välistä, hyllystä, josta muuta kaunokirjallisuutta on turha hakea.

Ilmestyminen tähdättiin F1-kauden ratkaisuhetkiin. Kirjamyynti voisi sujua vauhdikkaasti, jos Räikkösen vauhti olisi riittänyt mestaruustaisteluun.

Haastattelin itse äskettäin McLarenin lääkäriä Aki Hintsaa, joka on testannut 23:a formulakuljettajaa, muun muassa Kimi Räikköstä ja Lewis Hamiltonia. Hintsan mukaan kaikki kuskit eivät suinkaan ole huippukunnossa, vaan fyysisissä suorituskyvyissä on isoja eroja. Lääkäri ei järjestystä paljasta, mutta on helppo arvata, että Hintsan suojatti Hamilton kuuluu kovakuntoisimpiin. Räikkösen olemus viittaa toiseen suuntaan.

Todennäköisesti Hamiltonin vuoro juhlia tulee reilun viikon päästä. Ainakin hän voisi lunastaa Jenson Buttonin triathlon-haasteen. Hamilton lupasi osallistua Buttonin kanssa puolikkaaseen teräsmieskisaan heinäkuussa, panoksena 10 000 euroa hyväntekeväisyyteen. Manageri-isä kuitenkin perui vedon.

Kävi miten kävi, Sao Paolon jälkeen Hamilton voisi näyttää, mihin tämä Kuortaneellakin trimmattu mies pystyy ilman moottoria.

Lue myös » Aki Hintsan haastattelu (Lääkärilehti 41/2008) Eliaksen sivuilla.

Afrikan ja Mersun tähti

Lääkäri Aki Hintsan loikka Etiopian kurjuudesta F1-eliittiin on huikea. Seuraavaksi formulakuskien virittäjä saattaa piiskata vähän isokenkäisempiä mersumiehiä.

- Huippujohtamisessa ja F-ykkösissä on paljon yhteistä. Samat lainalaisuudet pätevät suorituskyvyn parantamiseen.

McLaren-Mercedeksen lääkäri Aki Hintsa keskeyttää haastattelun, koska hänen täytyy käydä ostamassa lisää pysäköintiaikaa autoonsa. Parkkisakko Porschen ikkunassa ei ehkä olisi kummoinen lovi miehen lompakossa, mutta Hintsa on tunnollinen ja tarkka ihminen.

Varsinkin siitä hän on tarkka, ettei tule kuvatuksi oman urheiluautonsa kanssa. Työsopimuksen mukaan haastatteluissa esiinnytään vain tallin moottorimerkin seurassa.

- Hilton on yhteistyökumppaneita, joten se voi hyvin näkyä, vihjaa Hintsa kuvaajalle.

Lue lisää…

Paha kello ei soi itsestään

HUS:n ja Alman kriisit ovat esimerkkejä
hyvin onnistuneesta viestinnästä.

HUS:n johtamiskriisistä ei ole kirjoiteltu viikkoon, mistä sairaanhoitopiiri voi kiittää Alma Mediaa. Tänään HUS:n hallitus nostaa ylimääräisessä kokouksessaan johtajaylilääkärin ja hoitajien edustajan konsernin johtoryhmään. Valta palaa lääkäreille, kuten HS otsikoi pääkirjoituksensa pari viikkoa sitten.

Olen kuullut loputtomasti päivittelyä siitä, miten HUS:n tärkeä organisaatiouudistus kompastui huonoon johtamiseen ja huonoon viestintään. Ihan yhtä hyvin voidaan sanoa, että se kompastui erinomaiseen viestintään. Johdon yhteys pätki, mutta uudistuksen vastustajat pyörittivät mediaa ja kokosivat henkilöstön rivit taakseen. Arkkiatrikin saatiin ihmettelemään, miksi lääkäreitä kiusataan Pohjoismaiden tehokkaimmassa yliopistosairaalassa.

Mahtoikohan kukaan huomata eilisestä Hesarista HUS:n kolmen pääluottamusmiehen yleisönosastokirjoitusta? “Julkisuudessa on syntynyt vaikutelma, että Husin johto ajaa uudistuksia itsepintaisesti henkilöstöään kuulematta. Henkilöstön osallistumisjärjestelmissä mukana olleina emme voi jakaa tätä käsitystä.”

Luottamusmiesten mukaan 21 000 työntekijän joukosta löytyy ihmisä, “jotka omista intresseistään haluavat esiintyä koko henkilöstön nimissä”.

Ei Lapin Kansan potkufarssiakaan kannata laskea pelkäksi Kai Telanteen virhearvioinniksi. Erotettu päätoimittaja Johanna Korhonen otti viestintäedun toimimalla ensin. Hänellä on uskottava tarina, hyvä esiitymistaito ja toimittajien sympatiat tukenaan. Päälle pari hutia, ja Alma roikkui köysissä ennen kuin medianyrkkeily ehti edes alkaa.

Toimittaja myöhästyi palkkapidoista

Amerikkalaisten pankkien ahdinko tuntuu suomalaisten tilipusseissa. Kun Yhdysvaltain taantuma syvenee, synkkenevät myös kotimaiset näkymät. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen viestitteli viime viikolla Nizzan ministerikokouksesta, että kansantaloutemme ei kestäisi toista samanlaista kierrosta kuin viime syksynä nähtiin.

Mallia näytti Tehyn työtaistelu, joka toi – tai tuo – neljän vuoden sopimuskaudella hoitajille laskentavasta riippuen 20-30 prosentin palkankorotukset. Monilla aloilla korotukset toteutuivat jo lokakuun alussa, mutta “Eliaksen kokoamista terveydenhuollon kuntapalkoista näkyy, että lakolla oli viime vuonna jopa päinvastainen vaikutus monien terveysammattien ansiokehitykseen.

Pitkittyneiden sopimusneuvottelujen vuoksi sairaanhoitajat eivät saaneet yleiskorotuksia vielä lokakuussa 2007, ja hoitajien työtaistelu-uhka alensi lokakuussa myös lääkärien palkanlisiä. Ansiokehitykseen tulee isompi harppaus, kun tämän vuoden lokakuun tiedot ensi keväänä julkaistaan. Inflaatiovauhdissa palkankorotukset kuitenkin näkyvät. Elokuussa se oli jo 4,7 prosenttia.

Toimittajia ei voi tästä syyttää. Journalistiliiton palkkatutkimuksen mukaan sen jäsenten mediaaniansio oli viime huhtikuussa 3 029 euroa kuukaudessa. Erityisesti liittoa huolettavat suuret palkkaerot, joiden poistamiseksi se löi viime viikolla pöytään vaatimuksen 13,4 prosentin yleiskorotuksista.

Yli 20 vuotta toimittajan töitä tehneenä soisin, että toimittajan työn arvo nousisi. Työn hinnan siirtäminen journalistisiin tuotteisiin on kuitenkin vaikeaa, kun verkko syö lehtien levikkejä ja talouden myllerrys ilmoittajien luottamusta. Viime syksynä olisi ollut vähän helpompaa.

Tähtäimessä lääkäri

Remontissa olevan Meilahden sairaalan sisääntulolabyrintin edessä pyörii tavallista enemmän suuntaa hakevia ihmisiä. “Olen vihainen omainen”, kertoo pukuun pynttäytynyt tuttu mies ovella, kun järjestäjät opastavat paikalle saapuvia avustajia oikeisiin kohteisiin.

Hississä toinen saattajistamme esittäytyy Irinaksi. Ehdin jo mielessäni ihmetellä kuinka bisnesmäisesti elokuvaväki nykyisin pukeutuu, ennen kuin tunnistan jakkupukuisen naisen Irina Björklundiksi, elokuvan terveysministeri Anne Hartelaksi.

Ministeriltä tallennetaan muutama repliikki työääneksi, ja Björklund poistuu. Ohjaaja JP Siili siirtyy kohtaukseen, jossa sydänkirurgia näyttelevä Petteri Summanen tapaa osaston käytävällä itselleen hyvin läheisen potilaan.

Lue lisää…

Kamerakuume iski sairaaloihin

Sairaalamaailma kiinnostaa nyt kovasti kotimaisen draaman ja tosi-tv:n tekijöitä. Tai oikeastaan voi sanoa, että sairaalat ovat innostuneet tekemään kotimaista elokuvaa ja tosi-tv:tä. Suomen Idolsin neljäs tuotantokausi on alkamassa, ja terveydenhuollossakin halutaan kameroiden eteen.

Kiljavan sairaala saattaa päästä jopa Oscar-raadin eteen, jos Petri Kotwican Mustan jään menestys jatkuu. Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjassa nähtyä elokuvaa on sponsoroinut muun muassa Oriola ja GE Healthcare.

Jouluna saa ensi-iltansa JP Siilin Blackout, jossa koomasta herännyt sydänkirurgi jahtaa ampujaansa ja joutuu matkalla miettimään myös ammattinsa etiikkaa ja arvovalintoja. Trilleri on kuvattu aidoissa ympäristössä Meilahden sairaalan teho-osastolla, Syöpätautien kilinikalla, Töölön sairaalassa ja Espoon Jorvissa.

Lue lisää…

Tutkivaa journalismia

Suomalaisen free-toimittajan Jani Kaaron hypoteesi migreenin synnystä julkaistiin tänään tiedelehti NeuroReportissa. Asiassa ei olisi mitään erikoista ellei Kaaro sattuisi olemaan täysin kouluttamaton maallikko. Hän jätti lukion kesken 16-vuotiaana.

Kaaro teki tutkimustyötään pitkälti internet-lähteiden pohjalta. Maallikkona hän pystyi vapaasti sukkuloimaan eri tieteenalojen rajojen yli ja havaitsi yhteyksiä, joita kukaan oikea tutkija ei olisi osannut etsiä.

Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta eilen tiede&luonto-sivuillaan.

Kaaron hypoteesin tiivistelmä on luettavissa NeuroReportin verkkosivuilla.

Tutkivaa journalismia, osa 2

Moni lääkäri on saanut tarpeekseen kaikkitietävistä potilaistaan. Vastaanotolle tullaan verkon avulla tehdyn oman diagnoosin ja valmiin hoito-ohjelman kanssa.

Itse menen verkkotutkimusteni ansiosta melko rauhallisin mielin perjantaiseen kilpirauhasleikkaukseeni. Kun lääkäri kesäkuussa totesi kilpirauhaseni suurentuneen ja kehoitti käymään ultrassa, kaivoin netistä heti samana päivänä kaiken mahdollisen tiedon asiasta.

En säikähtänyt, kun ultraava lääkäri löysi kilpirauhasestani kasvaimen. Olinhan jo lukenut, että vain 5 % niistä on pahanlaatuisia. En pelästynyt pitkää neulaa, jonka hän pisti kaulaani. Tällä keskustelufoorumilla seikkaillessani olin tullut vakuuttuneeksi ohutneulanäytteen kivuttomuudesta.

Ilman nettiä olisin todennäköisesti viettänyt kesälomani hautajaisiani suunnitellen. Lääkäriltä sain kuulla kesäkuun lopulla vain sen, että olen jonossa kirurgiseen sairaalaan.

Netin ansiosta tiedän, että vaikka kasvaimeni mahtuisi siihen 5 % ryhmään ja paljastuisi pahanlaatuiseksi, olen silti 98 % todennäköisyydellä hengissä viiden vuoden päästä. Kilpirauhassyövän ennuste on todella hyvä.

Mummi kutoo koodia

Suomalaisten internetin käyttö lisääntyy tasaisesti, mikä ei liene yllätys kenellekään. Tilastokeskuksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 3,2 miljoonaa suomalaista eli 83 prosenttia 16-74-vuotiaista käytti internetiä kolmen viime kuukauden aikana.

Vaikka 60-74 vuotiaista nettiä käyttää alle puolet, kasvu on suhteellisesti suurinta juuri tässä ryhmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi terveyspalvelujen sähköistämistä ei voi kovin kauan tyrmätä sillä perusteella, että eiväthän ne vanhukset netistä mitään ymmärrä.

Selailin juuri yhtä tuoretta terveysalan lukijatutkimusta, jossa eläkeläislukijat ilmaisevat yhä haluavansa lehtensä mieluummin postiluukusta kuin kaapelista. Aikakauslehdellä on varmasti paikkansa pitkään, mutta kehitys on otettava huomioon myös ikäihmisille suunnatuissa julkaisuissa.

Suomalaisista neljännes tilaa selainpohjaisia uutispalveluja, ja liki kolmannes lukee blogeja. Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksessa haastateltiin keväällä noin 3 000 ihmistä.