On aika jättää syksyinen aherrus ja rauhoittua joulun viettoon. Me kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikkea hyvää vuodelle 2013!
Tuemme joululahjavaroillamme Pelastakaa Lapset ry:n työtä.
Aihe: Yhteiskunta
12
Mar
Mar
Verotietojen julkistusta edelsi tänä syksynä kiinnostava keskustelu terveysalan yritysten ja niiden työntekijöiden harjoittamasta verosuunnittelusta. Apteekkarin viime numerokin sivusi aihetta.
Eurokriisiä käsittelevän jutun otsikko ”miljardin velka” viittasi lääkkeiden suorakorvauksiin, jotka Kreikan valtio oli jättänyt apteekkareille maksamatta odottaessaan EU:n ja IMF:n lainaerää. Luku saattaa olla totta, mutta voidaan kysyä onko rahaliikenne kulkenut toiseenkaan suuntaan aivan säntillisesti.
Kreikassa palkat nousivat pitkään työn tuottavuutta nopeammin eli maa eli velaksi. Surkeaa tuottavuutta rasittaa massiivinen harmaa talous. Näkövammaisten sosiaalitukea nostavat taksikuskit ja metsästäjät ovat lähinnä räikeä anekdootti.
Suurempi reikä tulee siitä, että kansa kiertää veroja. Palveluja ja tuotteita myydään kuititta, ja pelkästään arvonlisäveroja jää maksamatta kuusi miljardia euroa.
Kommentit
(0)
29
Lok
Lok
Jalkaporasta bioaikaan -kirjan kuvitusta vuodelta 1975. Kuva on Irma Jakkulan arkistosta.
Nyt kun kuntavaalit ja kirjamessut ovat ohi, on aika kiinnittää huomiota vuoden hammaslääketieteelliseen kirjatapahtumaan. Historiikki Jalkaporasta bioaikaan tarjoaa hyödyllistä tietoa hammashoidon kehityksestä ja palvelujärjestelmän kasvukivuista myös uusille valtuutetuille.
Sodan jälkeisinä pulavuosina jalkaporaa käytettiin jopa hammaslääkäreiden koulutuksessa. Lasten hammasterveys oli surkea ja vanhusväestö hampaatonta.
Tästä Suomi nousi hammashoidon mallimaaksi ja alan parhaiden kuvantamislaitteiden valmistajaksi. Suunterveyden huippu saavutettiin 1990-luvun alussa. Sitten lama alkoi nakertaa ehkäisevää hoitoa, julkisen hammashoidon velvoitteet kasvoivat ja terveyskeskukset ruuhkautuivat. Uudeksi haasteeksi nousi se, että kasvavalla vanhusväestöllä on yhä enemmän hoitoa tarvitsevia hampaita.
Jalkaporasta bioaikaan kuvaa kuinka yksittäisten hampaiden paikkamisesta tuli koko kansa suun terveydenhuoltoa. Kertojina ovat alan ansioituneet veteraanit. Julkaisuosakeyhtiö Elias toimitti yli 50 kirjoittajan artikkeleista ja laajasta kuvastosta yhtenäisen teoksen ja vastasi sen ulkoasusta. Historiikin on kustantanut Hammaslääketieteen historian seura Aurora ja sen painaa vaasalainen painotalo Fram.
Kirja julkaistaan 15. marraskuuta Hammaslääkäripäivillä. Kirjan vaiheita voi seurata myös Facebookissa.
Kommentit
(0)
18
Lok
Lok
Vielä vähäsen historiallisesta uutispäivästä. Journalismi on viikon sisään ehditty jo julistaa kuolleeksi ja herättää nauruherätyksellä henkiin. Hervoton toimittajien mokailuketju löytyy Twitteristä aihetunnuksella #Nazisintaistelu tai koosteena Näin toimittajat mokailevat.
No mutta. Unohdetaan toviksi klikin kiilto silmissä otsikoidut nettiuutiset ja kakkahädässä tehdyt käännösjutut. Hötkyilevän pikajournalismin keskellä on hyvä muistaa, että vielä on intohimoisia ja ahkeria toimittajia, jotka hanakasti tarttuvat aiheeseensa ja rutistavat siitä tyylillä kaiken irti.
Vaikka vuotta on vielä jäljellä, uskaltanen listata kolme hienointa saavutusta hitaan journalismin saralla vuonna 2012.
3) Talvivaara-saaga
Syksyllä 2010 Suomen Luonnon toimittaja Juha Kauppinen kirjoitti virkavapaallaan Apu-lehteen jutun Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Vielä tuolloin kaivoksesta hekumoitiin pohjoisen vaurauden pelastajana, mutta kahden vuoden aikana Kauppisen asiantuntevat ja tolkulla kirjoitetut artikkelit Suomen Luonto -lehteen ovat vapauttaneet tärkeän keskustelun ja aiheuttaneet tarpeellista kränää Kainuun ympäristöasioiden puolesta. Rohkeaa ja tehokasta faktat tiskiin -journalismia!
Juha Kauppisen oma tiivistelmä Talvivaara-uutisoinnista Journalistin sivuilla.
Kauppinen twiittaa tunnuksella @luontomies
2) Kesä Oslossa
Utøyan tapahtumien ajattelu herättää minussa vieläkin samanaikaista inhoa, kuvotusta, raivoa, halveksuntaa ja hämmästystä. Helsingin Sanomien Skandinavian-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen vietti kesänsä Oslon käräjäoikeudessa seuraten Utøyan joukkosurmaajan oikeudenkäyntiä. Arvostan sitä, että Kauhanen pystyi viettämään yhden kesän elämästään samassa tilassa maailmankaikkeuden vastenmielisimmän hahmon kanssa pysyen järjissään ja vieläpä kirjoitti aiheesta asiallisia raportteja sekä lehteen että verkkoon.
Kauhanen twiittaa tunnuksella @AL_Kauhanen
1) Etiopia opetti
Ruotsalaistoimittaja Martin Schibbyenin ja valokuvaaja Johan Perssonin vankilaseikkailu Etiopiassa päättyi onnellisesti armahdukseen syyskuussa. Miehet olivat reportaasimatkalla, kun heidät pantiin tyrmään laittomasta maahantulosta ja terrorismista epäiltyinä. Pojat ottivat kokemuksen asenteella. Viruttuaan 438 päivää etiopialaisessa vankilassa he totesivat: ”ainakin olemme nyt parempia toimittajia.”
Niin ja jos syystä eli toisesta ette ole vielä kuulleet Nazisin taistelusta, niin ei se mitään. Hitlerkin kuuli siitä vasta pari päivää sitten:
Kommentit
(0)
13
Syy
Syy
Lapset haluavat aina tietää asioita. Mikä on maailman isoin luku? Voiko äärettömään laskea? Montako kaupunkia on Venäjällä? Onneksi joskus tulee helppoja kysymyksiä, joihin minäkin osaan vastata. Ainakin aluksi.
– Isi, miksi sä luet joka aamu Hesarin?
– Hesarissa on uutisia. Tietää sitten mitä kaupungilla ja maailmalla tapahtuu.
Hupsu kysymys, ajattelin. No nyt poika ainakin tietää, että luemme Hesaria jotta tietäisimme asioita. Nyt poika tietää, että Hesari on hyvä. Kun tilaamme Helsingin sanomia, vaikutamme sivistyneiltä naapureiden, tai ainakin lehdenjakajan silmissä.
Vielä sivistyneemmiltä vaikutimme, kun vaimo työskenteli kaksikielisten kanssa ja meille tulivat sekä HS että HBL. Nyt tulee vain Hesari, mutta Hesari onkin iso ja hyvä. Siinä on suomikin parempaa kuin HBL:n ruotsi. Uutisia, niitä kannattaa lukea lehdestä. Odottamatta, mutta ei niin yllättäen, tytär jatkoi jutustelua.
– Hö. Tuleehan radiostakin uutisia. Just nytkin. Ja telkkarista!
– Ja sun tietsikalta! Ja täppäriltä, poika jatkoi.
– Niin, no… joo tuleehan niistäkin… tulee joo.
Pisti oikein raksuttamaan. Kylläpä minä imen paljon uutisia. Tosiaan kaikista edellä mainituista kanavista. Mikä Hesarista sitten tekee paremman kanavan kuin kaikista muista, aloin pohtia. Lapset jatkoivat kuulustelua.
– Onko Hesarissa sitten enemmän uutisia kuin muualla?
– Mmm… ei.
– No onko eri uutisia kuin muualla?
– Ööh… ei oikeastaan. Samoja ovat.
Nyt ne nappulat saivat minut nalkkiin. Mitä nyt pitää sanoa? Hesarissa on mielipiteitä? On niitä muuallakin. Toimittajillakin omat blogit, monilla useampikin; lehden kantaa edustava sekä henkilökohtainen. Vessojen seiniltäkin voi lukea mielipiteitä. Kuvat? Hesarillahan on poikkeuksellisen hyviä lehtikuvaajia. Tunnenkin heistä pari, mutta suoraan sanottuna seuraan mieluummin heidän henkilökohtaisia projektejaan kuin työjuttuja. Entä painetun lehden ajankoht... äh, ei mennä siihen. Viikkoliite? Köh köh.
– Mut isi miksi sä luet aina Hesarin?
– Se nyt vaan tulee postiluukusta.
Niin.
Kommentit
(1)
27
Kes
Kes
Kansalaisjärjestö Finnwatchin tuore selvitys kodintarvikeyritysten sesonkituotteiden valmistusolosuhteista julkaistiin eilen. Hikistä hommaa – Clas Ohlsonin, Bilteman, Fiskarsin ja muiden kodintarvikeyritysten vastuullisuus Kiinassa -raportti on tehty yhteistyössä ruotsalaisen Swedwatchin kanssa. Swedwatchin raporttiin perustuva video Från noll koll, till full kontroll? on nähtävissä yllä.
Hikistä hommaa pureutuu suomalaiskauppojen ja Suomessa toimivien kansainvälisten kauppaketjujen käyttämien tuotantolaitosten työolojen ja työntekijöiden oikeuksien tarkasteluun Kiinan Guangdongissa.
Koruttomista tuloksista huolimatta parannuksiakin on tapahtunut edellisiin vuosiin verrattuna. Raportin voi ladata Finnwatchin verkkosivuilta (PDF).
Selvitys on tehty SASK ry:n toimeksiannosta ja se taitettiin painokuntoon Eliaksessa. Elias on aiemmin tehnyt SASK:ille mm. kampanjamateriaaleja Puhtaat vaatteet– ja Kunnon työ -tempauksia varten.
Helsingin Sanomat kertoi Finnwatchin raportin tuloksista keskiviikkona 27.6.2012.
Kommentit
(0)
22
Tou
Tou
Diabetes aiheuttaa vuodessa ainakin 1,5 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. Tästä yli 830 miljoonaa muodostuu hoidosta ja lähes 700 miljoonaa ennenaikaisesta eläkkeelle jäämisestä ja sairauspäivistä (Dehko 2007). Lisäksi diabetes aiheuttaa paljon ennenaikaisia kuolemia. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes lyhentää eliniän odotetta 10-15 vuotta.
Tämä ja muuta olennaista Suomen diabetestilanteesta ja sairauden hoidosta löytyy Eliaksen suunnittelemalta diabetesfoorumi.fi -sivustolta.
Kansallinen Diabetesfoorumi on uusi terveydenhuollon yhteishanke, johon osallistuu useita organisaatioita. Järjestäjiä ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Diabetesliitto, Eduskunnan diabetesryhmä, Novo Nordisk Farma Oy, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys, Diabeteshoitajat ry ja Suomen Endokrinologiyhdistys.
Ensimmäinen Kansallinen Diabetesfoorumi kokosi toukokuussa Finlandia-talolle alan asiantuntijoita, tutkijoita ja päättäjiä jakamaan hyviä käytäntöjä ja pohtimaan, mitä voitaisiin tehdä paremmin. Tärkeää olisi löytää diagnosoimattomat diabeetikot ja puuttua taudin kulkuun ajoissa, sillä lisäsairaudet moninkertaistavat kustannukset.
Esimerkiksi Outokummun terveysaseman erikoislääkäri Hilkka Tirkkonen kertoi kuinka varhainen tunnistamien on nostanut diagnoosien ja erityiskorvauksien määrää, mutta samaan aikaan infarktit ja muut kallista erikoissairaanhoitoa vaativat toimenpiteet ovat vähentyneet. Tehtävää riittää Pohjois-Karjalassakin. Tirkkosen mukaan synnyttäjien paino on jo niin korkea, että tarvitaan tukevampia synnytyspöytiä.
Kommentit
(0)
02
Tou
Tou
Kaukomaiden karnevaali Maailma kylässä 2012 tuo taas väriä ja elämää Helsingin keskustaan toukokuun viimeisenä viikonloppuna 26.-27.5. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK on näyttävästi mukana, ja sanoma on selkeä: paras tapa torjua köyhyyttä on kunnon työ, josta saa elämiseen riittävän palkan.
Elias on tehnyt SASK:lle ilmoitus- ja kampanja-aineistoja vuodesta 2010. Toissakeväänä eliaslaisia nähtiin myös catwalkilla.
Kommentit
(0)
09
Maa
Maa
Entä jos Hitler, Pol Pot tai Stalin olisi voitu pysäyttää sosiaalisen median avulla? Olisitko halunnut olla mukana? Entä jos vastaava tilaisuus onkin käsissämme kaiken aikaa? Entä jos se on nyt?
Invisible Children -järjestön Kony 2012 -kampanja saa minut uskomaan, että jotain merkittävää on tapahtumassa. Haluan olla mukana. Tässä ja nyt.
Mukana ovat myös Lady Gaga, Rihanna, Angelina Jolie, George Clooney… Mark Zuckerberg, Bill Gates… Bill Clinton, Condoleezza Rice, John Kerry, Mitt Romney… Ban Ki-moon..
Kaikki alkoi erään miehen lupauksesta kymmenen vuotta sitten. Lupauksesta, jonka hän antoi pienelle pojalle. Lupauksesta, joka hänen on pidettävä, ja meidän on autettava häntä pitämään se.
Oheinen video vie puoli tuntia elämästäsi. Katso, kun ehdit, mutta katso! Aikaa on tämän vuoden loppuun, mutta mitä pikemmin toimit sen parempi.
Entä jos voit?
p.s.
Täällä näet videon suuremmassa koossa
Kommentit
(0)
23
Jou
Jou
Tänä jouluna tuemme Pelastakaa Lapset ry:n toimintaa.
Terveisin
Julkaisuosakeyhtiö Eliaksen väki