Aihe: Yhteiskunta

09
Jou

Pätevän kokoinen aukko

Yksikään terveyskeskus ei enää palkkaa lääketieteen kandidaattia tarkistamatta taustoja, uskoi apteekkari Henrik Brenner, kun lääkärihuijari paljastui pari vuotta sitten Karjaalla. Apteekkaria saatiin kiittää, että jo aiemmin Karkkilassa kärähtänyt mies jäi lopulta kiinni.

Valviran toimintaa arvosteltiin jo tuolloin. Apteekkari.fi:n kommenteissa apteekkarit ihmettelivät tapauksia, joissa farmaseutti oli jäänyt kiinni lääkevarkaudesta, mutta sai silti jatkaa työtään.

Tänä syksynä Karjaan tapauksesta oli muistona valelääkäri-sana. Hovioikeus vahvisti 1,5 vuoden vankeustuomion ilman suurta huomiota.

Pieneksi jäi myös uutinen, että valelääkärin palkanneen Careman emoyhtiön toimitusjohtaja Matti Bergendahl oli viime vuonna viidenneksi parhaiten palkattu suomalainen 5,7 miljoonan euron ansio- ja pääomatuloillaan.

Myrsky nousi uudestaan, kun lääkäriyrittäjä Esa Laihon tutkintotodistus paljastui väärennökseksi.

 

MEDIA ON JAHDANNUT uusia tapauksia ja vaatinut päitä vadille. Molempia on saatu. Huomion perusteella voisi kuvitella, että luvattomat ammattilaiset ovat terveydenhuollon suurin ongelma.

Potilasturvallisuutta väheksymättä, ilmiö on lähinnä oire laajemmista ongelmista. Ulkoistukset eivät ole poistaneet työvoimapulaa, vaan nostaneet palkkoja. Huijaus houkuttaa, kun 500 euron valetodistuksella voi yltää miljoonatuloihin.

Valvonta on pudonnut vauhdista, ja palvelujärjestelmä natisee kasvavien velvoitteiden ja rahapulan puristuksessa. Yksityisiä hoivakoteja syytetään liian pienistä työtekijämääristä ja potilasturvallisuuden vaarantamisesta.

Silti hoiva-alallakin pääsee miljonääriksi. Huolestuttavampaa on se, että verottajan mukaan yrityksistä on tavattu pimeitä palkkoja ja peiteltyä osingonjakoa. Harmaan talouden selvitystäkin harkitaan ravintola- ja rakennusalan tapaan.

 

VILLIN LÄNNEN MENO vaivasi vuosikymmen sitten lääkemarkkinointia. Yritykset lennättivät lääkäreitä maailmaan ääriin seminaarimatkoille, maksoivat oopperat, golfit ja laskettelut.

Matkustelua ja kestitystä hillittiin alan sisäisissä ohjeissa 2001, ja juhlat päättyivät vuoden 2005 sääntötiukennukseen. Lähes jokaisella yrityksellä on myös alan eettisiä ohjeita tiukemmat sisäiset ohjeet. Yritykset vahtivat, että kilpailijat noudattavat sääntöjä.

Samaa henkeä löytyy apteekkialalta. On vaikea kuvitella, että väärillä proviisorin papereilla voisi edetä apteekkariksi. Apteekkiluvat ovat niin tiukassa, että muut hakijat syynäävät voittajan pätevyyden tarkasti.

Lääkärikunnassa kollegan pätevyyttä ei ole tapana kyseenalaistaa. Syytä ehkä olisi.

Pestuumarkkinoilla on piirteitä, jotka muistuttavat menneiden vuosien lääkemarkkinointia. Ulkoistaminen lisääntyy ja vuokratyö yleistyy myös apteekeissa. Terve liiketoiminta hyötyisi ulkoisen ja sisäisen valvonnan tehostumisesta.

 

 

Kommentit (0)
06
Syy

Toisen epäonni on toisen tonni

Kirjoitin keväällä älypuhelinsovelluksesta, jonka avulla kuka tahansa voi myydä ottamiaan kännykkäkuvia kotimaisille uutistahoille. Maaliskuussa lanseerattu startup-projekti Scoopshot on puolessa vuodessa lähtenyt oivaan nosteeseen. Sovellus toimii nyt Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Alankomaissa.

”Lukijoiden kuviksi” palkkiotkin ovat aivan kohtuullisia, kunhan muistaa lähettää ylläpitäjille verokorttinsa. Kuvan hinnan voi määritellä itse arvioimansa uutisarvon mukaan haarukkaan 9–199 euroa. Scoopshotin tiedotteen mukaan tähän mennessä eniten tienannut kuvaaja hipoo jo 4000 euron rajaa.

Skuuppikuvaajalla voi parhaimmillaan käydä erinomainen mäihä: yllä näkyvässä ruutukaappauksessa oleva ohikulkijan ottama kuva ostettiin vartin sisään kahden mediatalon toimesta ja se oli esillä sekä Ilta-Sanomien että MTV3:n verkkolehtien etusivuilla. Sen lisäksi kuva valittiin Scoopshotin sivuilla kuukauden parhaaksi otokseksi ja palkittiin tuhannella eurolla.

Yhdellä sopivassa tilanteessa otetulla kuvalla voi siis ansaita kelpo taskurahat. Ainakin jos vertaa tavanomaisempaan malliin eli siihen, että lukijat lähettävät kuviaan multimediaviesteinä toimitukseen ja julkaistut palkitaan leffalipulla.

Nykyisen kaltaisessa miljoonan median maailmassa on vain oikein, että kännykkäräpsäyttelijät palkitaan säällisesti, koska se myös nostaa nettikuvien tasoa – vain parhaimmista otoksista maksetaan.

Mitä tiettyjen mediatalojen edustamiin huomiotaherättäviin työsuhdekäytäntöihin ja tekijänoikeushärdelleihin tulee, niin näitä nettiuutisvirtaan hukkuvia taskujournalismin tuotoksia ei mielestäni pidä sotkea niihin. Tulikin mieleeni, että ammattikuvaajien ja -toimittajien oikeuksien puolesta voi osoittaa mieltä Rautatientorilla huomenna keskiviikkona 7.9.2011 tai allekirjoittamalla adressin osoitteessa pelastakaareijo.fi.

 

P.S.
Artikkelin kuvassa näkyvä onnettomuus ei onneksi ollut yhtä paha miltä aluksi näytti. Tilanne paikan päällä oli tosin melko sekava: lasia oli joka puolella, paikalle ajoi puoli pelastuslaitosta ja itse Joulupukki otti valokuvia kadulla istuvasta miehestä jonka päälle lähikuppilan tarjoilija kaatoi jääpaloja. Niin ja minä olin se ohikulkija joka nappasi tuon kännykuvan.

 

 

Kommentit (0)
13
Tam

Jalkaporasta aurinkoenergiaan

”Historia tulee arvioimaan hallintoni tulokset”, tokaisi Arnold Schwarzenegger klisheisesti jättäessään kuvernöörin työt konkurssikypsässä Kaliforniassa.

Velkaantuminen on päivän sana, eikä historialta kannata odottaa armoa Euroopan tuhlaajapojillekaan. Suomessa kipeitä päätöksiä tehdään kevään vaalien jälkeen. Julkisten menojen ja verojen tasapainottaminen vaatii leikkauksia sekä kiristyksiä.

Talouden aaltoliike heijastuu ihmisten terveyteen. Esimerkiksi sodan jälkeen suomalaisten sokerinkulutus nousi kymmenessä vuodessa 2 kilosta 45 kiloon, ja 1960-luvulla makeisten syönti kolminkertaistui. Suomalaisten hampaat olivatkin 1970-luvun alussa länsimaiden surkeimpia.

Parissa vuosikymmenessä alennustila vaihtui kärkipaikkaan. Kunnallinen hammashoito kehittyi, ja vahva tv-mainonta toi fluorihammastahnat koteihin, mikä on merkittävä syy karieksen vähentymiseen.

Lisää aiheesta voi lukea sodanjälkeisen hammashoidon historiikistä, jota olemme viime aikoina työstäneet yksiin kansiin. Teos valmistuu syksyllä.

Vireillä on muitakin uusia ja mielenkiintoisia hankkeita. Ensimmäinen osteoporoosin hoitoa käsittelevä Dmab-lehti ilmestyi ennen joulua, ja jatkoa seuraa pian.

Iso-Arska kehui tenheensä Kaliforniasta aurinkoenergian edelläkävijän, ja myös meillä uusiutuvan energian projektit ovat syventyneet ja lisääntyneet. Saamme tehdä töitä, joita ei tarvitse jättää historian arvioitaviksi.

 

Kommentit (0)
21
Jou
28
Tou

Vaihtoehtoinen muotinäytös

Puhtaat vaatteet -kampanjan muotinäytös esittelee vaatteiden avulla niiden tekijöiden tarinan. Paljonko muotitopin hinta nousisi, jos sen ompelijalle maksettaisiin elämiseen riittävä palkka? Mitä farkkujen hiekkapuhallus aiheuttaa tekijälleen? Millainen voisi olla eettinen kierrätysvaate ja mitä vaihtoehtoja kuluttajalle on tarjolla? Tuttuja ja tuntemattomia esiintyjiä, yllättäviä asuja – ja mitä ne meille kertovatkaan?

Tulethan ottamaan selvää!

Sunnuntaina 30.5. kello 15:00 – 15:30
Maailma kylässä, Rautatientorin Mekong-lava, Helsinki

Yllä oleva teksti on suora lainaus Puhtaat Vaatteet -kampanjan facebook-sivulla julkaistusta tapahtumakutsusta.

Bongaa Koiramies!

Maaliskuussa lanseerattu Puhtaat Vaatteet -kampanja on saanut hyvän startin Suomessa. Aihe on ollut näkyvästi esillä mediassa ja kampanjan facebook-ryhmä on kerännyt lähes 2 000 jäsentä.

Kesäkuussa voitte osallistua kampanjaan ottamalla ravintolasta mukaanne Minimoi-postikortin, täyttämällä sen ja jättämällä sen vaatekauppaanne.

minimoi

Puhtaat vaatteet -kampanja tulee olemaan esillä Maailma kylässä -tapahtumassa sekä Decent Work -teltassa että Reilun kaupan puolesta Repun ständillä Mahdollisuuksien tori -teltassa.

Muotinäytöksen lavalla voitte bongata muun muassa erään kaljun graafisen suunnittelijan täältä Eliaksesta (kyseinen henkilö tunnetaan myös nimellä Koiramies). Minut voitte bongata kannustusjoukoista.

Nähdään Sunnuntaina!

 

Kommentit (0)
28
Huh

T-post ja vessahätä

Intiassa oli vuonna 2008 noin 1,2 miljardia ihmistä. Heistä vain kolmasosalla – siis 400 miljoonalla –  oli mahdollisuus käyttää vessaa. Kännykä sen sijaan oli käytössään jo lähes puolella väestöstä – liittymiä oli tarkalleen ottaen 563,73 miljoonaa. Tämän kertoo UNU:n (United Nations University) tuore tutkimusraportti ”Sanitation as Key to Global Health: Voices from the field”

Vaikka olisi hauska esittää eettistä, globaalia vastuuta kantavaa älykköä, on pakko myöntää, että en seuraa UNU:n sivuja kovinkaan aktiivisesti. Itse asiassa eksyin niille ensimmäistä kertaa juuri tänään.

Ja mikä minut tämän tiedon lähteille johdatti? Maailman ensimmäinen puettava lehti tietenkin. T-post kertoo aiheesta blogissaan. Viiden viikon välein ilmestyvän T-paidan sisäpintaan on painettu jokin ajankohtainen uutinen. Maaliskuun numeron ”Negotiating a war” kertoo musiikin tekijänoikeuksista. Lehden rintamuksessa on numeroittain vaihtuvan kuvataiteilijan tulkinta kulloisestakin uutisesta. T-postia ei voi ostaa irtonumeromyynnistä. Sitä painetaan vain sen verran, kuin lehdellä on tilaajia.

T-postista ei taida tulla varteenotettavaa kilpailijaa mediakentälle. T-paitafriikeille tämä on kuitenkin kova juttu – kuten myös idean omistajalle. T-post on saanut runsaasti mediahuomiota ja tilaajiakin lienee jo sievoinen määrä. Toisin kuin muut lehdet tämä ei pröystäile levikillään. T-post haluaa julkisuutta, mutta paitojen keräilyarvoa lisää se, ettei niitä tule joka hemmolla vastaan.

p.s.

T-postin muotia, alalkulttuuria, taidetta ja tiedonvälitystä yhdistelevä liikeidea olisi vieläkin kiinnostavampi, jos se olisi valjastettu hyväntekeväisyyteen. UNU:n raportin mukaan viemäröintiin laitettu dollari saadaan takaisin jopa 34-kertaisena. Viemäröinti vähentää köyhyyttä ja sairauksia ja lisää tuottavuutta. Viemäröinnin kehittäminen on valtava taloudellinen ja humanitaarinen mahdollisuus.

 

Kommentit (0)
08
Maa

Puhtaat vaatteet, onnelliset ompelijat?

Mistä suomalaisten vaatteet ja urheilutuotteet ovat peräisin ja millaisissa oloissa ne on valmistettu? Saavatko paitojemme ompelijat elämiseen riittävää palkkaa ja kuka valvoo heidän työturvallisuuttaan? Miten suomalainen vaatekauppias takaa sen, etteivät hänen myymänsä farkut vaaranna tekijänsä terveyttä?

Tänään lanseerattava Puhtaat Vaatteet on osa kansainvälistä Clean Clothes Campaign -kampanjaverkostoa. CCC on toiminut Euroopassa vuodesta 1989.

Puhtaat vaatteet pyrkii parantamaan vaatetus- ja urheiluvaateteollisuudessa työskentelevien työntekijöiden oloja. Kansainvälinen CCC kouluttaa ja mobilisoi kuluttajia, lobbaa yrityksiä ja hallituksia sekä tarjoaa suoraa solidaarisuustukea työntekijöille näiden kamppailussa oikeuksiensa ja parempien työolojen puolesta. Kampanjan jäseniä ovat ammattiliitot ja monipuolisesti eri asioita kuten naisten oikeuksia ja köyhyyden vähentämistä ajavat kansalaisjärjestöt.

Julkaisuosakeyhtiö Elias on mukana kampanjan markkinoinnissa ja suunnittelee sekä tuottaa siihen liittyvät printti- ja verkkomateriaalit. Kampanjasivusto www.puhtaatvaatteet.fi toteutettiin Optinetin Yhdistysavaimella. Kampanjalla on myös oma Facebook-sivustonsa.

Kampanjaverkoston lehdistötilaisuus ja seminaari pidetään tänään – kansainvälisenä naistenpäivänä – Eurooppasalissa Helsingissä.

Suomen liittyessä mukaan kampanjaan CCC toimii 15:ssä Euroopan maassa. Suomessa Puhtaat vaatteet -kampanjan jäseniä ovat sen alkamishetkellä:

Changemaker
Palvelualojen ammattiliitto PAM
Reilun kaupan puolesta Repu
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto
Toimihenkilöunioni

Demand a Living Wage! from Clean Clothes Campaign on Vimeo.

 

Kommentit (0)
22
Tam

Mongolian tasolla

Potilaan on tarkoitus keskustella hoitovirheestä ylilääkärin kanssa. Aika sopii kiireiselle yrittäjänaiselle huonosti, mutta hän ottaa sen, ettei joutuisi odottamaan viikkoja.

Nainen hosuu taksilla vastaanotolle – kuullakseen että ylilääkärillä on kokous, jonka päättymistä pitäisi odottaa pari tuntia. Perheellinen nainen alkaa perua menojaan, sillä eihän äkillisille muutoksille mitään voi.

Hoitaja opastaa kahvioon ja kertoo, että ylilääkäri on ilmoittanut esteestä jo aamulla. Nainen mykistyy. Aamulla? Etkä viitsinyt soittaa? Tai lähettää sähköpostia tai tekstiviestiä?

Hoitajan kasvoille leviää hölmistys. ”Yleensä potilaat odottavat”, hän vastaa närkästyneesti.

Tätä on alan perinteinen tuotannonohjaus: käyttöaste näyttää hyvältä, kun palveluun jonotetaan. Periaate ei näyttänyt hyvältä sikainfluenssarokotuksissa, kun ihmiset jonottivat pakkasessa.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
31
Elo

Kuningas EI

Pitkillä automatkoilla on yleensä kaksi vaihtoehtoa: joko kuuntelet lasten riitelyä tai heidän valitsemaansa musiikkia. Ipanapa 1 soi kesällä niin paljon, että levy pyörii päässä vieläkin.

Varsinaiseksi teemaksi muodostui Kuningas EI, jota vajaa kolmevuotias poika toisteli painokkaasti etenkin ruokapöydässä. Kappale on osuva kuvaus uhmaiästä: ”Mä en tahdo syödä muumilautaselta, mä en tahdo syödä mitään…”. Laulussa jokaiseen kysymykseen, jopa hyvänyön toivotukseen tulee vastaukseksi ponteva ”ei”.

Lomailimme Kainuussa, jossa peruspalvelujen järjestäminen siirrettiin neljä vuotta sitten kunnilta maakunnalle. Suurta huomiota saanut hallintokokeilu on säästänyt kymmeniä miljoonia euroja, ja sen on kehuttu lisänneen kuntien yhteistyötä.

Kainuulaisille säästöt ovat tarkoittaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen romahtamista. Hoitoa tarvitseville maakuntahallinto on tyly kuin lastenlaulu: täällä hallitsee kuningas EI.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
07
Kes

Vaalikone yllätti

Suhtaudun erittäin skeptisesti YLEn vaalikoneeseen. En nimittäin luota omaan asiantuntemukseeni.

Mistä minä voisin tietää miten talous pitäisi elvyyttää tai puolustus hoitaa. Haluan, että edustajani on asioista huomattavasti paremmin selvillä kuin minä. Ei meidän tarvitse olla samaa mieltä. Riittää, että arvostan hänen älykkyyttään ja luotan hänen kykyynsä hoitaa asioita. Arvomaailmamme täytyy tietenkin olla yhteneväinen.

Mielestäni vaalikoneen kysymykset ovat liian asiakeskeisiä.

Kävin kuitenkin uteliaisuuttani vastaamassa niihin. Ja mitä ihmettä.. sain ykkösehdokkaakseni Tarja Cronbergin – vieläpä 50 pisteen etumatkalla kakkosehdokkaaseen.

Hmmm… saattaa siinä koneessa jotain tolkkua ollakin. Ja saattaapi sitä olla itsellänikin. Arvostan nimittäin Cronbergia todella paljon. Hän on älykäs, sivistynyt ja humaani. Ehdottomasti yksi suosikkipoliitikkoni.

Vielä ehtii äänestää!

 

Kommentit (0)