Olen ollut jälleen kotona toipumassa leikkauksesta – järjestyksessään jo toisesta kuukauden sisällä.
Tällä kerralla seuranani on ollut upouusi kannettava. Aamupäivät (ja illat) ovatkin menneet netissä sukkuloidessa – olen lukenut enemmän blogeja kuin koko aikaisemmassa elämässäni. Alan tulla riippuvaiseksi niistä.
Jari Parantaisen blogi on tullut kahlattua aina ensimmäistä postausta myöten. Miten olen voinut elää ilman sitä? ”Pölli tästä!” pitäisi tehdä lakisääteiseksi jokaiselle yrittäjälle.
Muotiblogien määrä on uskomaton – ja niin on myös niiden suosio. Parikymppiset tytöt keräävät blogeillaan kymmeniätuhansia lukijoita viikossa. Blogilistan yhdeksän luetuinta blogia käsittelevät muotia.
Blogilistan tilastot eivät kerro koko totuutta blogien suosiosta. Lukijoiksi lasketaan vain blogilistan kautta edellisen seitsemän vuorokauden aikana lukijoiksi siirtyneet henkilöt. Lukijoita tulee blogeihin myös suoraan ja muiden linkkien kautta. Eivätkä kaikki Suomen blogit ole listautuneet ja mukana vertailuissa.
Minä listasin Eliaksen blogin, mutta olemme saaneet blogilistan kautta toistaiseksi vain 10–20 lukijaa viikossa. Google Analyticsin mukaan sivustollamme on kävijöitä sentään pari sataa viikossa. Blogi on sivustomme ylivoimaisesti suosituin sisältö.
Eihän tuo vielä hääppönen kävijämäärä ole. Mutta kun ottaa vertailuryhmäksi muut vastaavankokoiset Google Analyticsiä käyttävät sivustot samalla toimialalla, päihitämme ne keskimäärin mennen tullen. Lukuajoissa ja katsottujen sivujen määrässä olemme aivan ylivoimaisia vertailuryhmässämme.
Analyticsin käppyrät ovat niin mielenkiintoisia ja monipuolisia, että ne ansaitsevat ihan oman postauksensa myöhemmin. Palaan asiaan.
Topi laittoi muutama viikko sitten blogimme myös tähän mobiilipalveluun. Nyt jo 56 henkilöä on ihan vapaaehtoisesti tilannut blogimme puhelimeensa!!!
Tiedän, että tulen jälkijunassa tämä blogi-innostukseni kanssa. Noloa. Selityksiä kyllä riittää: äitiysloma ilman kannettavaa (kyllä! vaikka täytyy myöntää, että iMac pönötti silloinkin keittiön pöydällä yhden hektisen lehtiprojektin ajan), töitä, yrityksen perustamista, lastenhoitoa ja taas töitä.. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Edelläkävijöitä löytyy tältä alalta muutenkin hämmästyttävän vähän.
P.S.
Aloitin uuden harrastuksen – verkkoseikkailu tavallaan sekin. Mahtava harmaa villakaulaliinani on jo hapsuja vaille valmis. Seuraavaksi kudon pipon samasta langasta. Kun setti on valmis, joudun ehkä esittelemään sen julkisesti tässä blogissa. Olen todella ylpeä itsestäni.
Puikot eivät ole kolisseet käsissäni sitten lapsuusvuosien – enkä suoraan sanoen muista, olenko koskaan neulonut mitään pannulappua suurempaa.
P.S. 2
Laitoin tämän viestiketjun loppuun lisätietoa niille, jotka palavat halusta kuulla leikkauksieni ja sairaslomieni syyn.
