Aihe: Media

24
Lok

Kirjallinen tapaus


Kävely kaksivuotiaan poikani kanssa on hidasta, koska hän haluaa käpälöidä jokaista kadunvarteen pysäköityä autoa. Väinö ei ole mikään verbaalikko, mutta autosanasto on hallussa. Hän osaa esimerkiksi sanoa ”Kimi Räikkönen”.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että Väinöstä tulee ainakin puheliaampi kuin tästä vaikutusvaltaisimmaksi suomalaiseksi tituleeratusta vaikenijasta. Kuvaa vahvistaa Räikkösestä kirjoitettu kirja Jäämies jossa formulatähdeltä ei ole edes yritetty kysyä mitään. Kertojina ovat Räikkösen kaverit.

Kirja julkaistiin kirjamessujen alla, mutta kulttuurinystävät tuskin ovat Jäämiehen varsinaista kohderyhmää. Paremmin se löytää paikkansa jostain miestenlehtien ja Ford Focuksen manuaalin välistä, hyllystä, josta muuta kaunokirjallisuutta on turha hakea.

Ilmestyminen tähdättiin F1-kauden ratkaisuhetkiin. Kirjamyynti voisi sujua vauhdikkaasti, jos Räikkösen vauhti olisi riittänyt mestaruustaisteluun.

Haastattelin itse äskettäin McLarenin lääkäriä Aki Hintsaa, joka on testannut 23:a formulakuljettajaa, muun muassa Kimi Räikköstä ja Lewis Hamiltonia. Hintsan mukaan kaikki kuskit eivät suinkaan ole huippukunnossa, vaan fyysisissä suorituskyvyissä on isoja eroja. Lääkäri ei järjestystä paljasta, mutta on helppo arvata, että Hintsan suojatti Hamilton kuuluu kovakuntoisimpiin. Räikkösen olemus viittaa toiseen suuntaan.

Todennäköisesti Hamiltonin vuoro juhlia tulee reilun viikon päästä. Ainakin hän voisi lunastaa Jenson Buttonin triathlon-haasteen. Hamilton lupasi osallistua Buttonin kanssa puolikkaaseen teräsmieskisaan heinäkuussa, panoksena 10 000 euroa hyväntekeväisyyteen. Manageri-isä kuitenkin perui vedon.

Kävi miten kävi, Sao Paolon jälkeen Hamilton voisi näyttää, mihin tämä Kuortaneellakin trimmattu mies pystyy ilman moottoria.

Lue myös » Aki Hintsan haastattelu (Lääkärilehti 41/2008) Eliaksen sivuilla.

 

Kommentit (0)
10
Lok

Ameriikan parhaat

Ovat näemmä rapakon takana lukeneet blogiamme. Ylistin viime kuussa New York Magazinen kansia. Nyt samainen lehti kahmaisi huomattavan palkintosaaliin ASMEn (American Society of Magazine Editors) vuoden 2008 parhaat kannet -kilpailussa.

New York Magazine voitti kahdeksasta sarjasta peräti viisi (mm. Vuoden kansi) ja tuli yhdessä sarjassa toiseksi. Way to go!

Itse luin voitoista tänään täältä.

 

Kommentit (0)
07
Lok

Paha kello ei soi itsestään

HUS:n ja Alman kriisit ovat esimerkkejä
hyvin onnistuneesta viestinnästä.

HUS:n johtamiskriisistä ei ole kirjoiteltu viikkoon, mistä sairaanhoitopiiri voi kiittää Alma Mediaa. Tänään HUS:n hallitus nostaa ylimääräisessä kokouksessaan johtajaylilääkärin ja hoitajien edustajan konsernin johtoryhmään. Valta palaa lääkäreille, kuten HS otsikoi pääkirjoituksensa pari viikkoa sitten.

Olen kuullut loputtomasti päivittelyä siitä, miten HUS:n tärkeä organisaatiouudistus kompastui huonoon johtamiseen ja huonoon viestintään. Ihan yhtä hyvin voidaan sanoa, että se kompastui erinomaiseen viestintään. Johdon yhteys pätki, mutta uudistuksen vastustajat pyörittivät mediaa ja kokosivat henkilöstön rivit taakseen. Arkkiatrikin saatiin ihmettelemään, miksi lääkäreitä kiusataan Pohjoismaiden tehokkaimmassa yliopistosairaalassa.

Mahtoikohan kukaan huomata eilisestä Hesarista HUS:n kolmen pääluottamusmiehen yleisönosastokirjoitusta? ”Julkisuudessa on syntynyt vaikutelma, että Husin johto ajaa uudistuksia itsepintaisesti henkilöstöään kuulematta. Henkilöstön osallistumisjärjestelmissä mukana olleina emme voi jakaa tätä käsitystä.”

Luottamusmiesten mukaan 21 000 työntekijän joukosta löytyy ihmisä, ”jotka omista intresseistään haluavat esiintyä koko henkilöstön nimissä”.

Ei Lapin Kansan potkufarssiakaan kannata laskea pelkäksi Kai Telanteen virhearvioinniksi. Erotettu päätoimittaja Johanna Korhonen otti viestintäedun toimimalla ensin. Hänellä on uskottava tarina, hyvä esiitymistaito ja toimittajien sympatiat tukenaan. Päälle pari hutia, ja Alma roikkui köysissä ennen kuin medianyrkkeily ehti edes alkaa.

 

Kommentit (0)
01
Lok

Huonoa huumoria napapiirillä

Olin keväällä 1990 viikon työharjoittelussa Lapin Kansassa. Niin sanottu kenttäkeikka tarkoitti sitä, että me Tampereen yliopiston toimittajatutkintolaiset valtasimme maakuntalehden ja vastasimme viikon ajan sen tekemisestä – tai ainakin niin oli tarkoitus. itse en voi kehua, että olisin uutispäällikkönä syttynyt journalistisiin mainetekoihin.

Rovaniemellä oli paljon muita houkutuksia. Aika paljon aikaa kului Jari Tervon kirjoista tutussa ravitsemusliikkeessä.

Hetkeni tuli viimeisenä iltana, kun lehteen piti kirjoittaa kurssin puumerkki, eräänlainen aprilliuutinen. Sellainen oli tapana – tai ainakin niin väitettiin.

Yksipalstaisen uutiseni otsikko oli lakonisesti ”Mallasjuoma laajentaa”. Se meni jotenkin niin, että panimo oli ostanut Lapin Kansan ja Joulumaan ja päättänyt muuttaa niiden nimet Lapin Siniseksi ja Juomamaaksi. Ideana oli se, että lehden logon ja silloisen olutmerkin Lahden Sinisen fontit muistuttivat toisiaan. Jotain muutakin yhtä surkeaa siinä oli.

Viimeisessä kappaleessa kerrottiin, että lehteä ovat viikon ajan tehneet tamperelaiset opiskelijat. Tuoteselosteesta huolimatta jotkut ottivat – tai ainakin halusivat ottaa – tekeleen todesta.

Paikallinen kaupunkilehti repi aiheesta sensaatiojutun, jossa Lapin Kansan päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula arveli, ettei tamperelaisilla ole vähään aikaan asiaa lehteen. Jokunen etelän julkaisukin taisi paheksua meitä toimittajan aseman väärinkäytöstä ja lukijoiden luottamuksen pettämistä.

Huono huumori kuitenkin kalpenee oikeiden Lapin Kansaa koskevien uutisten rinnalla. Kuten todettua, luottamusta joko on tai sitten sitä ei ole.

 

Kommentit (2)
22
Syy

Paristokäyttöinen miestenlehti

OP kirjoitti taannoin sanomalehden ja verkkolehden ympäristövaikutuksista. Laura taas lehden kannen merkityksestä.

Miehille suunnattu Esquire maksimoi lokakuun juhlanumerossaan sekä kannen huomioarvon että ympäristövaikutukset; kuuden nappipariston voimalla välkkyvän e-Ink -kannen elektroniset komponentit valmistettiin Kiinassa seitsemässä eri laitoksessa.

Kiinasta ne lennätettiin Dallasiin, Texasiin ja kuljetettiin sieltä jäähdytetyllä rekalla Meksikoon. Meksikossa niihin asennettiin manuaalisesti suojavaahtomuovit, jonka jälkeen valmiit kannet lähtivät niin ikään jäähdytetyillä rekoilla Kentuckyyn, Esquiren painoon. Lopuksi ympäriämpäri maailmaa, toki muoviin pakattuina. Ja painos on sen 700 000.

Uraauurtava ehkä, muttei erityisen siisti. Vai mitä tykkäätte? Videota Esquiren sivuilla.

Kuva: makezine.com

 

Kommentit (0)
10
Syy

Kun kansi toimii..

se vaan toimii. New York Magazinessa näin on päässyt käymään jo niin monta vuotta, että se ei voi olla sattumaa.

Ihailen erityisesti siron logo-fontin ja vahvojen groteskien kansitekstien vuorovaikutusta. Lehti pystyy säilyttämään identiteettinsä ja tunnistettavuutensa, vaikka kannen typografia ja sommittelu vaihtelee numerosta toiseen.

New York Magazinella on myös loistava, monipuolinen nettisivusto. Pakko vinkata kaikille muodista kiinnostuneille (onkohan sellaisia?), että parhaillaan pidettävien New Yorkin muotiviikkojen kaikki näytökset voi katsoa täältä.

Alla tämän vuoden kansia ja lisää kansitaidetta täältä.

 

Kommentit (0)
09
Syy

Onko koolla väliä?

Viime viikon Yhteishyvä-uutisoinnista jäi mieltäni lämmittämään Sanoma Magazinesin yritysjulkaisujen johtajan Marko Haikosen kommentti, jonka mukaan Yhteishyvän siirtyminen Lehdentekijöille ei aiheuta heillä välittömiä henkilöjärjestelyjä.

Yhteishyvää on Sanomilla tehnyt ”noin kymmenesosa” yritysjulkaisuissa työskentelevästä hieman alle 40 työntekijästä. Suomen toiseksi suurinta asiakas- ja aikakauslehteä on siis toimitettu neljän hengen ydinporukalla.

Saamme usein vakuutella potentiaalisille asiakkaillemme, että Elias pystyy toimittamaan heidän lehtensä siinä missä mikä tahansa suurista kilpailijoistamme. Osaaminen ei ole koosta kiinni.

 

Kommentit (0)
05
Syy

Verkko, sakset ja paperi

Ruotsalaiset ovat päätyneet yllättävään tulokseen vertaillessaan sanomalehden, e-lehden ja verkkolehden ympäristövaikutuksia. Kungliga Tekniska Högskolanissa havaittiin, että eurooppalaisilla sähkö- ja jätestandardeilla verkkolehti jää jumboksi puolen tunnin lukemisella.

Kymmenen minuutin lukuajallakin e-lehti ja verkkolehti olivat suurin piirtein tasoissa. Vesivoimaa hyödyntävässä Ruotsissa tilanne on erilainen kuin hiiltä käyttävässä Keski-Euroopassa, mutta Ruotsissakin verkkolehden ympäristökuorma on puolen tunnin jälkeen melkein yhtä suuri kuin sanomalehdellä.

Vaikka tutkimuksessa pyrittiin selvittämään tuotteen koko elinkaari, vain sanomalehden osalta se selvisi kokonaan. Tulokset ovat suuntaa antavia. Tutkijoiden mukaan huomiotta jäi esimerkiksi se, että sanomalehden voi lukea kahteenkin kertaan ilman ympäristövaikutusten lisääntymistä.

Sanomalehden uusiokäytöstä kalakääreenä, suojapaperina ja kukkien paketoinnissa ei mainita mitään. Mielenkiintoista olisi lukea – verkosta tai lehdestä – miten aikakauslehti pärjäisi samassa vertailussa. Paperilehden suurin kuorma syntyy painatuksesta.

 

Kommentit (0)
29
Elo

Kamerakuume iski sairaaloihin

JP Siili - Blackout

JP Siilin ohjaama ja käsikirjoittama Blackout saa ensi-iltansa joulukuussa.

Sairaalamaailma kiinnostaa nyt kovasti kotimaisen draaman ja tosi-tv:n tekijöitä. Tai oikeastaan voi sanoa, että sairaalat ovat innostuneet tekemään kotimaista elokuvaa ja tosi-tv:tä. Suomen Idolsin neljäs tuotantokausi on alkamassa, ja terveydenhuollossakin halutaan kameroiden eteen.

Kiljavan sairaala saattaa päästä jopa Oscar-raadin eteen, jos Petri Kotwican Mustan jään menestys jatkuu. Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjassa nähtyä elokuvaa on sponsoroinut muun muassa Oriola ja GE Healthcare.

Jouluna saa ensi-iltansa JP Siilin Blackout, jossa koomasta herännyt sydänkirurgi jahtaa ampujaansa ja joutuu matkalla miettimään myös ammattinsa etiikkaa ja arvovalintoja. Trilleri on kuvattu aidoissa ympäristössä Meilahden sairaalan teho-osastolla, Syöpätautien kilinikalla, Töölön sairaalassa ja Espoon Jorvissa.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
27
Elo

Tutkivaa journalismia

Suomalaisen free-toimittajan Jani Kaaron hypoteesi migreenin synnystä julkaistiin tänään tiedelehti NeuroReportissa. Asiassa ei olisi mitään erikoista ellei Kaaro sattuisi olemaan täysin kouluttamaton maallikko. Hän jätti lukion kesken 16-vuotiaana.

Kaaro teki tutkimustyötään pitkälti internet-lähteiden pohjalta. Maallikkona hän pystyi vapaasti sukkuloimaan eri tieteenalojen rajojen yli ja havaitsi yhteyksiä, joita kukaan oikea tutkija ei olisi osannut etsiä.

Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta eilen tiede&luonto-sivuillaan.

Kaaron hypoteesin tiivistelmä on luettavissa NeuroReportin verkkosivuilla.

Tutkivaa journalismia, osa 2

Moni lääkäri on saanut tarpeekseen kaikkitietävistä potilaistaan. Vastaanotolle tullaan verkon avulla tehdyn oman diagnoosin ja valmiin hoito-ohjelman kanssa.

Itse menen verkkotutkimusteni ansiosta melko rauhallisin mielin perjantaiseen kilpirauhasleikkaukseeni. Kun lääkäri kesäkuussa totesi kilpirauhaseni suurentuneen ja kehoitti käymään ultrassa, kaivoin netistä heti samana päivänä kaiken mahdollisen tiedon asiasta.

En säikähtänyt, kun ultraava lääkäri löysi kilpirauhasestani kasvaimen. Olinhan jo lukenut, että vain 5 % niistä on pahanlaatuisia. En pelästynyt pitkää neulaa, jonka hän pisti kaulaani. Tällä keskustelufoorumilla seikkaillessani olin tullut vakuuttuneeksi ohutneulanäytteen kivuttomuudesta.

Ilman nettiä olisin todennäköisesti viettänyt kesälomani hautajaisiani suunnitellen. Lääkäriltä sain kuulla kesäkuun lopulla vain sen, että olen jonossa kirurgiseen sairaalaan.

Netin ansiosta tiedän, että vaikka kasvaimeni mahtuisi siihen 5 % ryhmään ja paljastuisi pahanlaatuiseksi, olen silti 98 % todennäköisyydellä hengissä viiden vuoden päästä. Kilpirauhassyövän ennuste on todella hyvä.

 

Kommentit (4)