Aihe: Blogi

10
Syy

Kun kansi toimii..

se vaan toimii. New York Magazinessa näin on päässyt käymään jo niin monta vuotta, että se ei voi olla sattumaa.

Ihailen erityisesti siron logo-fontin ja vahvojen groteskien kansitekstien vuorovaikutusta. Lehti pystyy säilyttämään identiteettinsä ja tunnistettavuutensa, vaikka kannen typografia ja sommittelu vaihtelee numerosta toiseen.

New York Magazinella on myös loistava, monipuolinen nettisivusto. Pakko vinkata kaikille muodista kiinnostuneille (onkohan sellaisia?), että parhaillaan pidettävien New Yorkin muotiviikkojen kaikki näytökset voi katsoa täältä.

Alla tämän vuoden kansia ja lisää kansitaidetta täältä.

 

Kommentit (0)
09
Syy

Onko koolla väliä?

Viime viikon Yhteishyvä-uutisoinnista jäi mieltäni lämmittämään Sanoma Magazinesin yritysjulkaisujen johtajan Marko Haikosen kommentti, jonka mukaan Yhteishyvän siirtyminen Lehdentekijöille ei aiheuta heillä välittömiä henkilöjärjestelyjä.

Yhteishyvää on Sanomilla tehnyt ”noin kymmenesosa” yritysjulkaisuissa työskentelevästä hieman alle 40 työntekijästä. Suomen toiseksi suurinta asiakas- ja aikakauslehteä on siis toimitettu neljän hengen ydinporukalla.

Saamme usein vakuutella potentiaalisille asiakkaillemme, että Elias pystyy toimittamaan heidän lehtensä siinä missä mikä tahansa suurista kilpailijoistamme. Osaaminen ei ole koosta kiinni.

 

Kommentit (0)
08
Syy

Toipilaana

Lääkäri määräsi minulle kahden viikon sairasloman leikkauksen rasituksista toipumiseen. Loman pituus lienee mitoitettu ruumiillisen työn tekijöille. Minulle riitti viikko.

Särkylääkkeet selättivät fyysiset kivut, mutta nettiriippuvuudesta aiheutuviin vieroitusoireisiin ei auttanut mikään. Kannettavani on lainassa op:lla, jonka oma kannettava rikkoontui jo, miten tän nyt sanoisi… jonkin aikaa sitten. Olen katsellut sillä silmällä Macin uusia kannettavia kuten tätä ihanuutta.

Olin ajatellut toipua lähinnä nukkuen ja kirjoja lukien. Toisin kävi. Kuopukseni sairastui, joten vietinkin aikani hoitajana ja seuraneitinä. Sain sentään luettua yhden kirjan – onneksi erittäin hyvän sellaisen.

 

Kommentit (0)
05
Syy

Verkko, sakset ja paperi

Ruotsalaiset ovat päätyneet yllättävään tulokseen vertaillessaan sanomalehden, e-lehden ja verkkolehden ympäristövaikutuksia. Kungliga Tekniska Högskolanissa havaittiin, että eurooppalaisilla sähkö- ja jätestandardeilla verkkolehti jää jumboksi puolen tunnin lukemisella.

Kymmenen minuutin lukuajallakin e-lehti ja verkkolehti olivat suurin piirtein tasoissa. Vesivoimaa hyödyntävässä Ruotsissa tilanne on erilainen kuin hiiltä käyttävässä Keski-Euroopassa, mutta Ruotsissakin verkkolehden ympäristökuorma on puolen tunnin jälkeen melkein yhtä suuri kuin sanomalehdellä.

Vaikka tutkimuksessa pyrittiin selvittämään tuotteen koko elinkaari, vain sanomalehden osalta se selvisi kokonaan. Tulokset ovat suuntaa antavia. Tutkijoiden mukaan huomiotta jäi esimerkiksi se, että sanomalehden voi lukea kahteenkin kertaan ilman ympäristövaikutusten lisääntymistä.

Sanomalehden uusiokäytöstä kalakääreenä, suojapaperina ja kukkien paketoinnissa ei mainita mitään. Mielenkiintoista olisi lukea – verkosta tai lehdestä – miten aikakauslehti pärjäisi samassa vertailussa. Paperilehden suurin kuorma syntyy painatuksesta.

 

Kommentit (0)
29
Elo

Tähtäimessä lääkäri

Blackoutin ohjaaja ja käsikirjoittaja JP Siili tunsi olonsa kotoisaksi sairaalan käytävillä. - Lääkärien kanssa oli helppo työskennellä. Kaikki olivat innostuneita ja halusivat auttaa autenttisen kuvauksen tekemisessä. Kuva: Mauri Helenius

Remontissa olevan Meilahden sairaalan sisääntulolabyrintin edessä pyörii tavallista enemmän suuntaa hakevia ihmisiä. ”Olen vihainen omainen”, kertoo pukuun pynttäytynyt tuttu mies ovella, kun järjestäjät opastavat paikalle saapuvia avustajia oikeisiin kohteisiin.

Hississä toinen saattajistamme esittäytyy Irinaksi. Ehdin jo mielessäni ihmetellä kuinka bisnesmäisesti elokuvaväki nykyisin pukeutuu, ennen kuin tunnistan jakkupukuisen naisen Irina Björklundiksi, elokuvan terveysministeri Anne Hartelaksi.

Ministeriltä tallennetaan muutama repliikki työääneksi, ja Björklund poistuu. Ohjaaja JP Siili siirtyy kohtaukseen, jossa sydänkirurgia näyttelevä Petteri Summanen tapaa osaston käytävällä itselleen hyvin läheisen potilaan.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
29
Elo

Kamerakuume iski sairaaloihin

JP Siili - Blackout

JP Siilin ohjaama ja käsikirjoittama Blackout saa ensi-iltansa joulukuussa.

Sairaalamaailma kiinnostaa nyt kovasti kotimaisen draaman ja tosi-tv:n tekijöitä. Tai oikeastaan voi sanoa, että sairaalat ovat innostuneet tekemään kotimaista elokuvaa ja tosi-tv:tä. Suomen Idolsin neljäs tuotantokausi on alkamassa, ja terveydenhuollossakin halutaan kameroiden eteen.

Kiljavan sairaala saattaa päästä jopa Oscar-raadin eteen, jos Petri Kotwican Mustan jään menestys jatkuu. Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjassa nähtyä elokuvaa on sponsoroinut muun muassa Oriola ja GE Healthcare.

Jouluna saa ensi-iltansa JP Siilin Blackout, jossa koomasta herännyt sydänkirurgi jahtaa ampujaansa ja joutuu matkalla miettimään myös ammattinsa etiikkaa ja arvovalintoja. Trilleri on kuvattu aidoissa ympäristössä Meilahden sairaalan teho-osastolla, Syöpätautien kilinikalla, Töölön sairaalassa ja Espoon Jorvissa.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
27
Elo

Tutkivaa journalismia

Suomalaisen free-toimittajan Jani Kaaron hypoteesi migreenin synnystä julkaistiin tänään tiedelehti NeuroReportissa. Asiassa ei olisi mitään erikoista ellei Kaaro sattuisi olemaan täysin kouluttamaton maallikko. Hän jätti lukion kesken 16-vuotiaana.

Kaaro teki tutkimustyötään pitkälti internet-lähteiden pohjalta. Maallikkona hän pystyi vapaasti sukkuloimaan eri tieteenalojen rajojen yli ja havaitsi yhteyksiä, joita kukaan oikea tutkija ei olisi osannut etsiä.

Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta eilen tiede&luonto-sivuillaan.

Kaaron hypoteesin tiivistelmä on luettavissa NeuroReportin verkkosivuilla.

Tutkivaa journalismia, osa 2

Moni lääkäri on saanut tarpeekseen kaikkitietävistä potilaistaan. Vastaanotolle tullaan verkon avulla tehdyn oman diagnoosin ja valmiin hoito-ohjelman kanssa.

Itse menen verkkotutkimusteni ansiosta melko rauhallisin mielin perjantaiseen kilpirauhasleikkaukseeni. Kun lääkäri kesäkuussa totesi kilpirauhaseni suurentuneen ja kehoitti käymään ultrassa, kaivoin netistä heti samana päivänä kaiken mahdollisen tiedon asiasta.

En säikähtänyt, kun ultraava lääkäri löysi kilpirauhasestani kasvaimen. Olinhan jo lukenut, että vain 5 % niistä on pahanlaatuisia. En pelästynyt pitkää neulaa, jonka hän pisti kaulaani. Tällä keskustelufoorumilla seikkaillessani olin tullut vakuuttuneeksi ohutneulanäytteen kivuttomuudesta.

Ilman nettiä olisin todennäköisesti viettänyt kesälomani hautajaisiani suunnitellen. Lääkäriltä sain kuulla kesäkuun lopulla vain sen, että olen jonossa kirurgiseen sairaalaan.

Netin ansiosta tiedän, että vaikka kasvaimeni mahtuisi siihen 5 % ryhmään ja paljastuisi pahanlaatuiseksi, olen silti 98 % todennäköisyydellä hengissä viiden vuoden päästä. Kilpirauhassyövän ennuste on todella hyvä.

 

Kommentit (4)
25
Elo

Saarioisten lehti Eliakseen

Julkaisuosakeyhtiö Elias ryhtyy toimittamaan Saarioisten asiakaslehteä. Ensimmäinen Eliaksen tekemä lehti ilmestyy vuodenvaihteessa. Saarioisten lehti on suunnattu vähittäiskaupan ammattilaisille, ja se ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Syksyn aikana lehden konsepti uudistetaan.

– Haluamme tarjota lukijalle entistä enemmän ammatillista hyötyä. Tavoitteenamme on helppolukuinen lehti, josta lukija löytää tärkeää tietoa markkinoista ja ajankohtaisia keinoja tuoteryhmien myynnin kehittämiseen, sanoo lehden päätoimittaja, markkinointijohtaja Jouni Mattila Saarioisilta.

Saarioinen on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikekonserni, joka kuuluu Suomen johtaviin ruokataloihin. Saarioisten liikevaihto on 327 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 2 300. Konserniin kuuluu emoyhtiö Saarioinen Oy:n lisäksi Ruoka-Saarioinen, Liha-Saarioinen, Saarioisten Lihanjalostus, Saarioisten Säilyke ja Saarioisten Keskuslähettämö Suomessa sekä ruokatehdas Meleco Virossa ja myyntiyhtiö Finnsaar Ruotsissa.

Lisätietoja:
  • Jouni Mattila, Saarioinen, (03) 244 7111
    Olli-Pekka Tiainen, Elias, 040 507 4754
    Outi Järvelä, Elias, 040 577 1844

 

Kommentit (0)
25
Elo

Mummi kutoo koodia

Suomalaisten internetin käyttö lisääntyy tasaisesti, mikä ei liene yllätys kenellekään. Tilastokeskuksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 3,2 miljoonaa suomalaista eli 83 prosenttia 16-74-vuotiaista käytti internetiä kolmen viime kuukauden aikana.

Vaikka 60-74 vuotiaista nettiä käyttää alle puolet, kasvu on suhteellisesti suurinta juuri tässä ryhmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi terveyspalvelujen sähköistämistä ei voi kovin kauan tyrmätä sillä perusteella, että eiväthän ne vanhukset netistä mitään ymmärrä.

Selailin juuri yhtä tuoretta terveysalan lukijatutkimusta, jossa eläkeläislukijat ilmaisevat yhä haluavansa lehtensä mieluummin postiluukusta kuin kaapelista. Aikakauslehdellä on varmasti paikkansa pitkään, mutta kehitys on otettava huomioon myös ikäihmisille suunnatuissa julkaisuissa.

Suomalaisista neljännes tilaa selainpohjaisia uutispalveluja, ja liki kolmannes lukee blogeja. Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksessa haastateltiin keväällä noin 3 000 ihmistä.

 

Kommentit (0)
19
Elo

Painomustetta ja parafiinia

Toissa vuonna mainio töölöläinen kirjakauppiaamme, Saarikoski, antoi minulle tyttäreni syntymän johdosta lahjaksi erityisen innostavan kirjan. Siinä esitellään usean sadan sivun verran amerikkalaisia tikkuaskien etikettejä 20- ja 50-luvuilta. Tuon aikuinen amerikkalainen käyttögrafiikka on aina kiinnostanut meikäläistä. Sikäläinen mainoskuvasto kun oli pinup-pimuineen ja piirroshahmoineen tavattoman veikeää. Sen lisäksi rajoitetut painomenetelmät saivat suunnittelijat kekseliäiksi ja miettimään mahdollisimman näyttäviä ratkaisuja vähin värein ja resurssein. Tietysti piti huomioida myös markkinoinnin päämäärät — tikkuaskihan on kätevänä ja mobiilina hyödykkeenä loistavaa mainosmaaperää.

Noh, kesälomalla sain vähän tatsia täkäläiseen stidikulttuuriin. Vietimme muutaman päivän mökillä ja vaimo tykkäsi iltaisin tonkia arjen aarteita ukkivainaansa lipastoista. Yhden laatikon pohjalla ollut sikarirasia oli täynnä appivaarin keräämiä tikkuaskin etikettejä 50-luvun Pohjois-Euroopasta; lähinnä Suomesta ja Ruotsista mutta myös kauempaa.

Mantuja kierrellyt mies oli haalinut kohtalaisen kokoelman etikettejä hyvinkin laaja-alaisesti, tamperelaisista teatteriravintoloista antwerpeniläisiin laivanvarustamoihin.

Samat tuotantoteknologioiden rajoitukset ja muut funktiosidonnaiset seikat käyvät ilmi myös näistä etiketeistä, mutta sekaan mahtuu silti mahtavan hienoja tuotoksia joissa suunnittelijalla tosiaan on sytyttänyt.

Näissä hommissa täytyykin pitää mielessä, että jos joku toimii kahdella värillä stidiaskin kannessa, niin hitto se toimii missä vain!

 

Kommentit (0)