Johan nyt on markkinapaikka

Asiakaslehtien harvat – joskus jopa satunnaiset – julkaisuaikataulut asettavat lehtien tekijöille mahtavia haasteita sen suhteen, että jutut pysyvät ajankohtaisina seuraavan numeron ilmestymiseen saakka.

Varsinkin talous- ja IT-aloilla nopeat käänteet voivat olla kiusallisia sekä asiakkaan että toimituksen kannalta.

Viime viikon torstaina Hesarin liitteenä ilmestyneessä Ratkaisija-lehdessä Sofia Pankin varatoimitusjohtaja kertoi pankkinsa kilpailuvalteista ja valoisasta tulevaisuudesta. Kaksi päivää aiemmin HS oli uutisoinut Sofia Pankin joutumisesta selvitystilaan…

Ratkaisijassa päiviteltiin myös sitä, missä viipyvät Google Mapsin kolmiulotteiset sovellukset. Noh, huhtikuun ensimmäisestä asti Google Mapsin katunäkymää on voinut katsella 3D-lasien lävitse.

Aina ei siis aikaansa seuraaminen auta – joskus vaan kello jättää.

P.S. Tuskin olin ainoa joka luuli Googlen 3D-jippoa aprillipilaksi, mutta vieläkin se näyttää toimivan, ja ainakin koko ruudun leveydellä aika hauskasti.

Journalismi puree

Ilta-Sanomat siteerasi tänään prostatahyperplasian ammattilehteä Pros’dataa. Kyseessä on tabloid-formaattiin taitettu erikoisnumero lokakuisesta urologiseminaarista, jonka pääteemoja oli uusi tutkimustieto PSA-seulonnoista.

Ilta-Sanomia kiinnosti Tommy Tabermannin suhde aiheeseen. Kansanedustajan piti tuoda seminaariin mieskansalaisen näkökulma, mutta tunnetuista syistä hän joutui luopumaan tilaisuudesta. Tabermann antoi kuitenkin Pros’datalle haastattelun ja kirjoitti runon prostatalle.

“Eturauhanen syyniin” otsikoi IS, ja PSA-keskustelu sai lisää huomiota. Vaikka Pros’data on lääkäreille suunnattu, osin jopa oppikirjamainen, ammattilehti, ei siinä ennenkään ole keskustelua pelätty. “Paisuva ongelma” ja “Haastava potilas” ovat lehden aiempia kansiotsikoita.

Kaukomarkkinoiden Kaukosanomien ensimmäinen teema käsitteli terveydenhuollon langatonta kirjaamista, joka on Suomessa vielä vähäistä, osin järjestelmäongelmien, osin asenteiden vuoksi (mitä ne hoitajat läppäreillä tekevät).

Lääkärivaikuttaja Timo Aronkytö toi lehdessä esiin ongelman: kotihoidettavien määrä kolminkertaistuu, mutta resurssit pysyvät ennallaan. Vieressä esiteltiin yksi ratkaisu ja menestystarina Valkeakoskelta, jossa kotihoidon langaton kirjaaminen oli saatu alkuun kaupunkilaisen testamentin avulla.

Kaukosanomien turvallisuusteema jatkoi tänä syksynä journalistista linjaa. Viranomaiskäyttöön suunniteltu videonsiirtosjärjestelmä Medvedev-esimerkkeineen oli alalla pienimuotoinen skuuppi. Molemmat lehdet ovat poikineet asiakastapaamisia.

Maine-lehdessä (nro 5) Banzai Communicationsin Ralf Ahlskog lausui, että asiakaslehtien tekijöiden pitäisi panna yrityksen johto miettimään “tehdäänkö lehdestä rohkeasti myynnin työkalu vai journalistisesti toteutettu tiedonantaja”.

Alan ammattilaiset lyttäsivät Ahlskogin kommentit jo samassa lehdessä, mutta on vielä pakko täydentää. Asiakaslehti on pitkäjänteistä brändinrakentamista, ja se voi olla myös myynnin työkalu – ei kuitenkaan ilman journalisimia.

Aikaisemmin sivuillamme:

• Prostatahyperplasia sai lehden
  Kaukomarkkinoille lehti ja uutiskirje
  Pelottava lehti
  Lehti pääsi kirjahyllyyn

Uutiskirje kiinnosti

Apteekkarilehden uudistuksen jälkimarkkinointi jatkui Farmasian Päivillä, kun lehden uutiskirjettä mainostettiin Apteekkariliiton messuosatolla. Lehdessäkin esiintynyt Remington-kauden reporterimme kannusti seinän kokoisena farmaseutteja tilaamaan uutiskirjeen.

Eliaksen suunnittelema lakana toimi osastolla hyvin. Reilut 150 messuvierasta ymmärsi, ettei paperi enää riitä, ja tilasi kirjeen.

Pharmapressin toimitusjohtaja, liiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen oli muutenkin tyytyväinen: Apteekkari.fi sai kovasti kehuja, ja verkkolehti löysi myös uusia lukijoita. Verkon suosio on saanut Kostiaisen suunnittelmaan uusia ilmoituspaikkoja.

Ilmoitusmyynti on kasvanut myös painetussa lehdessä, mikä on näinä aikoina kelpo suoritus.

Uudistettua lehteä ja uutiskirjettä markkinoitiin keväällä muun muassa tällaisilla koko sivun ilmoituksilla.

Apteekkarin uutiskirjeen voit tilata tästä linkistä.

Aiheesta aikaisemmin sivuillamme:

• Apteekkari uudistui
  Pala kakkua
  Kiitos kiitoksista
  Napinaa lääkeneuvoista

Napinaa lääkeneuvoista

Farmasian Päivät saivat tuttuun aiheeseen uuden näkökulman, kun lääkärit älähtivät apteekkien harjoittamasta lääkeneuvonnasta. Tapahtuman aloitti lehdistötilaisuus, jossa esiteltiin tutkimusta farmaseuttisen henkilöstön roolista itsehoidon ohjaajana.

Keskustelu ryöpsähti kuitenkin käyntiin ammattilehdissä vähän eri vinkkelistä. Perjantaina ilmestynyt Lääkärilehti otsikoi jo torstaina verkossa varsin suorasukaisesti, että Apteekin turhat varoitukset haittaavat hoitoa.

Professori ja ihotautien lääkäri Raimo Suhonen valittaa kohtaavansa vähintään kerran viikossa tilanteen, jossa apteekki varoittaa lääkkeestä, annostuksesta tai hoidon pituudesta. Kun potilas uskoo viimeistä sanojaa, hän käyttää lääkettä vähemmän kuin lääkäri on määrännyt, eikä vaiva parane.

Suhonen on kirjelmöinyt asiasta apteekkitoiminnan ammattieettistä neuvottelukuntaa. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura vastaa Apteekkarin verkkosivuilla, että apteekeilla on lakisääteinen velvoite varmistaa lääkkeen oikea annostus ja käytön turvallisuus.

Peura kuitenkin muistuttaa, että apteekissa ei pidä arvostella lääkärin määräämää hoitoa, vaan mahdolliset tarkistukset tulee hoitaa diskreetisti lääkäriä nolaamatta. Tästä varmasti puhutaan lisää Messukeskuksen käytävillä.

Mielenkiintoista on, että molemmat ammattijulkaisut kiinnittävät huomiota myös toiseen neuvontakanavaan. Lääkärilehden pääuutinen “Terveydenhuollon portinvartijat” käsittelee pandemian vahvistamaa ilmiötä, jossa puhelinneuvojille on sälytetty vastuu hoidon tarpeen arvioinnista. Eriarvoisuus kasvaa, kun seulan läpi pääsee valehtelemalla.

Apteekkarin blogissa Erja Elo kertoo miltä tuntuu, kun läpi ei pääse.

Lehti pääsi kirjahyllyyn

Päätä särki ihan pirusti. Viikon sitä siedin, ja eilen hain ammattiapua Viiskulman terveysasemalta.

Innokas lääkäri paneutui asiaan huolella; otettiin ultra, röntgen ja suunniteltiin silmän paineenmittausta seuraavalle päivälle.

Parantajan hakiessa UÄ-laitetta silmäilin miekkosen kirjahyllyä. Ja kappas — kirjojen välistä pilkistivät molemmat Eliaksen toimittamat Pros’data-lehdet! Eikä missään satunnaisessa lehtipinkassa vaan tasan siellä missä pitääkin, Therapia Fennican ja muun ammattikirjallisuuden väliin arkistoituina!

PS. Jomotuksen syy selvisi röntgen-kuvasta: kupla otsassa kiristi pinnoja. Otsaonteloon kertynyttä eritettä lääkäri ei sen tarkemmin määritellyt, mutta palattuani töihin Outilla oli asiasta omat arvionsa…

Johdin saa kehuja

Ensimmäinen Eliaksen toimittama Johdin-lehti postitettiin tällä viikolla asiakkaille. Lehti on saanut hienon vastaanoton ja spontaaneja kiitoksia lukijoilta.

Tuntuu hyvältä. Tätä on tehty koko sydämellä. Vielä kerran lämmin kiitos kaikille teille, jotka teitte lehden kanssamme!

Lehden pääjutun ja kannen kuvasi Vesa-Matti Väärä.
Johtimen verkkoversion löydät tästä linkistä.

Kaukomarkkinoille lehti ja uutiskirje

Kaukomarkkinat alkaa julkaista uutta ammattielektroniikan erikoislehteä, Kaukosanomia. Julkaisuosakeyhtiö Eliaksen suunnitteleman tabloid-konseptin teema vaihtuu toimialojen ja tuoteryhmien mukaan.

Ensimmäinen Eliaksen toimittama Kaukosanomat kertoo kuinka langaton työskentely tehostaa terveydenhuoltoa. Lehti ilmestyy tällä viikolla, ja sitä jaetaan myös terveydenhuollon atk-päivillä.

Samasta aiheesta ilmestyy myös sähköinen uutiskirje, joita tullaan Kaukosanomien tapaan teemoittelemaan toimialoittain. Uutiskirjeen toimittaa Elias, ja sen teknisestä toteutuksesta vastaa Koodiviidakko.

Aspo-konserniin kuuluva Kaukomarkkinat keskittyy teollisuuskoneiden ja elektroniikan kauppaan. Ammattielektroniikkaan kuuluu muun muassa tuotantovideo- ja valvontatekniikkaa, langattomia ja kiinteitä viestintäratkaisuja sekä kuulonsuojausta.

Panasonic on ykkönen ilmastointi- ja ilmapumppujen markkinoilla. Kaukomarkkinat edustaa myös Panasonicin plasmanäyttöjä ja iskunkestäviä Toughbook-tietokoneita, joita ensimmäinen Kaukosanomat käsittelee.

Kaukomarkkinoilla on pitkät perinteet Aasian-kaupassa. Ensimmäinen toimisto perustettiin Pekingiin 1952 ja vuonna 1956 alkoi japanilaisten tuotteiden maahantuonti.

Lisätietoja:

• Kyösti Ollila, Kaukomarkkinat, puh. 0400 448 947
  Olli-Pekka Tiainen, Elias, puh. 040 507 4754

Työtä tarjolla

Blogissamme on ollut toukokuussa hiljaista, mutta samaa ei voi sanoa tilanteestamme työrintamalla. Saamme tällä viikolla lämpimäiset neljästä toimittamastamme lehdestä ja viides on jo käytännössä painovalmis.

Työn alla on jo uusia lehtiä, esitteitä ja verkkojulkaisuja..

Elokuussa tulemme todennäköisesti palkkaamaan graafisen suunnittelijan, joten laittakaahan sana kiertämään.

Etsimme hyvää tyyppiä, jolla on kokemusta lehtitaitosta ja web-suunnittelusta (koodaustaidotkaan eivät ole pahitteeksi). Ohjelmista hänen tulisi hallita erityisesti InDesign, Photoshop ja Illustrator.

Kaikki kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä minuun.

laura@jelias.fi
gsm 044 2730 737

Kiitos kiitoksista

Apteekkariliiton jäsenkyselystä tulevat mieleen vaput, jolloin korostettiin työläiskansojen yhtenäisyyttä. Apteekkarilehden suosiosta olisi Kremlin vaalikoneistokin ollut kateellinen: erittäin tyytyväisten tai tyytyväisten osuus on yli 99 prosenttia!

Vuoden alussa tekemämme lehti- ja verkkouudistus on siis otettu hyvin vastaan. Joka toinen apteekkari pitää verkkosivuja ja uutiskirjettä erittäin tarpeellisina. Erittäin tai melko tyytyväisten osuus on 95 prosenttia.

“Yksittäiset palautteet uudistuksesta ovat olleet myönteisiä, ja kyllä tämä nyt vahvistaa sen, että uudistus onnistui”, toteaa lehden päätoimittaja Erkki Kostiainen.

Neuvostoliitossa tieto liikkui verkkaisesti, usein panssareita hitaammin. Sellainen ei ole enää mahdolista, vaan esimerkiksi sikainfluenssan pandemiauhkasta kaivataan koko ajan uutta informaatiota. Viitehintalaki toi yhteiskunnalle suuret säästöt, mutta se herätti valtavasti kysymyksiä sekä saatavuusongelmia, joista Apteekkari.fi on myös kirjoittanut.

Verkkopalvelu on seurannut aktiivisesti Lääkelaitoksen vaiheita ja Lääkealan keskuksen syntymistä. Myös kansainväliset asiat, ja esimerkisi Ruotsin apteekkimonopolin kohtalo on raportoitu nopeasti.

Eipä ihme, että verkkolehteä lukevat alalla muutkin kuin apteekkarit, parhaimmillaan heitä on yli 3 000 viikkokävijää. Jatkakaa uutisointia samaan malliin, työn sankarit!

P.S. Topi törmäsi apteekissa mieheen, joka oli ostamassa vaimolleen hengityssuojainta keskellä yötä. Sikainfluenssan leviämistä maailmalla voi seurata Google Mapsista.

Saarioisten kesä

Posti tuo näinä päivinä kauppiaille Saarioisten kesänumeron. Lehdessä kerrotaan muun muassa tulevan myyntikauden (touko–elokuu) uutuustuotteista ja valmisruuan myynnistä kesällä.

Lounaalla-palstan vieraana on tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Hänen mukaansa valmisruokateollisuudella on ollut keskeinen rooli siinä, että suomalaisista naisista merkittävä osa työskentelee kodin ulkopuolella. Mäkelä on mukana suomalaisen ruuan tulevaisuutta kartoittavassa MIRHAMI 2030 -hankkeessa, johon myös Saarioinen osallistuu.

MIRHAMI hahmotti neljä erilaista tulevaisuusskenaariota siitä, miten Suomessa syödään parin vuosikymmenen kuluttua. Globalisaation, väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen vaikutukset nousivat keskeiseen osaan kaikissa tulevaisuudenkuvissa: miten ruokaa pystytään tuottamaan, millaista ruokaa on saatavilla? Entä riittääkö ruoka kaikille? Tähän mielenkiintoiseen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen voi tutustua lehden lisäksi myös Turun kauppakorkeakoulun verkkosivuilla.

Saarioisten tarinoita -palsta viihdyttää lukijoita menneiden vuosikymmenten kertomuksilla ja kuvilla. Saarioisten kartanon pihapiirissä on mm. viljelty tupakkaa, kasvatettu kirjolohia, sinikettuja ja fasaaneja. Siellä on valmistettu kukkamultaa ja silitysjauhetta ja purkkiin on säilötty niin koiranruokaa, uusia perunoita kuin maksalaatikkoakin. Tarinoita voi lukea myös verkkosivuilta Saarioinen.fi.

Saarioisten-tabloidjulkaisu ilmestyy myyntikausittain kolme kertaa vuodessa.