Aihe: Blogi

14
Tam

Kohti kesää

Päivät pitenevät, ja pian kodeissa ja työpaikoilla aletaan suunnitella kesää. Siksi Leirikesä ry:n verkkosivujen ja hakulomakkeiden tulee olla kunnossa jo hyvissä ajoin keväällä.

Elias uudistaa Leirikesä ry:n verkkopalvelut sekä sähköisen verkkolehden. Teknisestä toteutuksesta vastaa Koodiviidakko.

Kuumia aiheita tiedossa jo tammikuussa. Tammikuun kihlauksen vuosipäivänä 23.1. SAK järjestää jäsenliittojensa luottamusmiehille suunnatun tapahtuman ”Sopimusta ei jätetä”, joka käsittelee työmarkkinoiden sopimuskulttuurin nykytilaa.

Vastakkain nähdään muun muassa SAK:n Lauri Lyly ja EK:n tuore nokkamies Jyri Häkämies. Luvassa lienee keskustelua kilpailukyvystä, palkoista ja kansakunnan edusta, joista näkemyksiä on jo kuultu presidentiltä, ministereiltä ja tutkijoilta laidasta laitaan. Elias on suunnitellut teeman sloganin ja ilmeen sekä tuottanut tapahtumassa esitettävän videon.

 

Kommentit (0)
21
Jou

Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto

On aika jättää syksyinen aherrus ja rauhoittua joulun viettoon. Me kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikkea hyvää vuodelle 2013!

Tuemme joululahjavaroillamme Pelastakaa Lapset ry:n työtä.

 

Kommentit (0)
29
Mar

Ummikon sukellus mainonnan maailmaan

Muutama kuukausi sitten minua ja luokkakavereitani Monikaa ja Noraa pyydettiin keksimään tuoreita mainosideoita loppukevennykseksi Aikakauslehtimedian seminaariin, jossa esiteltiin uusi tutkimus hyvinvointimainonnasta aikakauslehdissä.

Kuluttajahaastatteluihin perustuva tutkimus piti sisällään erilaisten tuotteiden mainoksia D-vitamiineista särkylääkkeisiin, kylpylähoitoihin, proteiinipatukoihin ja pikkuhousunsuojiin. Me innokkaat opiskelijat vastasimme pyyntöön ”kyllä!”. Ajatus kuulosti kutkuttavalta vaikka en ollut ikinä suunnitellut mainoksen mainosta.

Ensimmäisessä palaverissa meidän käsiimme iskettiin versio ”Jes! Hyvä hyvinvointimainos aikakauslehdessä”-julkaisusta, joka sisälsi ohjenuoria ohjenuoran perään. Katso, näitä mielikuvia värit aiheuttavat lehteä selailevassa! Muista laittaa pakkaus isolla, jotta asiakas löytää sen apteekin pakettiviidakon keskeltä! Korosta tuotteen parantavaa vaikutusta!

Lukijaraadin suosikkimainokset täyttivät kaikki lehtisen tarjoamat ohjeet. Tällä mainonnan osa-alueella vedotaan selkeästi järkeen, ajattelin. Jokin kuitenkin hämäsi. Mainokset olivat ihan hyviä, mutta omaksuttavissa vilkaisulla.

Aloin miettiä perimmäistä kysymystä. Millaisista mainoksista minä itse pidän?

McDonaldsin voitokas kahvimainos vetoaa absurdiudellaan.

Tykkään mainoksista jotka hätkähdyttävät, saavat minut nauramaan tai tuntemaan itseni rahtusen fiksummaksi. Loistava esimerkki tällaisesta mainostajasta on McDonalds, jonka kampanjat ovat simppelejä mutta yleensä kekseliäitä ja hauskoja. Muistatteko ”kädet ylös, tämä on ryystö!”-mainokset? Tai oletteko huomanneet tällä hetkellä bussipysäkeillä olevan tuplajuustohampurilaismainoksen? Perinteiseltä purilaiselta näyttävä kuva muuntuu pidemmällä tuijottelulla heijastukseksi kahdesta juustokuvusta. Katselin sitä hajamielisesti ratikan ikkunasta muutama aamu sitten ja tunsin itseni huomattavasti fiksummaksi hoksatessani mainoksen pointin. Hymy nousi huulille väkisinkin, vaikka en edes kuulu mainoksen kohderyhmään. Simppeli mainos pureekin monia – jopa minua, joka en ole koskenut lihaan vuosiin.

Tutkimuslehtisen aiheuttaman alkuärsytyksen hälvettyä aloin pohtia aihetta uudelleen. Kyllä yksinkertaisuuskin toimii ja jossain paikoissa se on jopa suotavaa. Apteekissa jaossa olevassa asiakaslehdessä olisi outoa törmätä hankalasti avautuviin mainoksiin. Yksinkertainenkin mainonta on syövyttänyt mieleeni tuttuja tuotemerkkejä ja sloganeita. Muistamme Beethovenin Für Elisen sinä buranabiisinä ja mieleemme muistuu ylipirteä ääni, joka ehdottaa, että sinullahan saattaa olla kuivat silmät. Muistin monet tutkimuksessa esitellyistä aikakauslehtimainoksista, vaikka niissä ei näennäisesti ollutkaan mitään kovin erikoista. Ne olivat purreet kaikesta huolimatta. Se kertoo toimivuudesta.

Vaikka hyvinvointimainokset tuntuvat noudattavan samaa, tuttua kaavaa ja ovat sellaisenaankin toimivia, olisi hauskaa nähdä jotain erilaista ja jopa hieman outoa. Ympäristön toki pitäisi olla sopiva. Toisaalta mainostetaanhan särkylääkkeitä, apteekkirasvoja ja hiivatulehduspuikkoja Imagessakin.

Entä millaisia ne meidän loppukevennysmainoksemme sitten olivat? Uhosimme tekevämme jotain ihan muuta kuin tollasia perinteisiä mainoksia. Taisi niistä alku-uhostamme huolimatta löytyä muutama isosti esillä oleva pakkauskuva tuotteen nimen ja parantavuutta korostavan sloganin vierestä. Koska sellainen vain sattuu olemaan tuttua, turvallista ja toimivaa.

 

ps.

Minulla ei valitettavasti ole lupaa julkaista mainosluonnoksiamme täällä, mutta mikäli kiinnostuit, täältä löytyy lisää töitä ainakin minulta ja Monikalta!

 

Kommentit (0)
12
Mar

Verosatyyrin ensimmäinen näytös

Verotietojen julkistusta edelsi tänä syksynä kiinnostava keskustelu terveysalan yritysten ja niiden työntekijöiden harjoittamasta verosuunnittelusta. Apteekkarin viime numerokin sivusi aihetta.

Eurokriisiä käsittelevän jutun otsikko ”miljardin velka” viittasi lääkkeiden suorakorvauksiin, jotka Kreikan valtio oli jättänyt apteekkareille maksamatta odottaessaan EU:n ja IMF:n lainaerää. Luku saattaa olla totta, mutta voidaan kysyä onko rahaliikenne kulkenut toiseenkaan suuntaan aivan säntillisesti.

Kreikassa palkat nousivat pitkään työn tuottavuutta nopeammin eli maa eli velaksi. Surkeaa tuottavuutta rasittaa massiivinen harmaa talous. Näkövammaisten sosiaalitukea nostavat taksikuskit ja metsästäjät ovat lähinnä räikeä anekdootti.

Suurempi reikä tulee siitä, että kansa kiertää veroja. Palveluja ja tuotteita myydään kuititta, ja pelkästään arvonlisäveroja jää maksamatta kuusi miljardia euroa.

Continue Reading..

 

Kommentit (0)
29
Lok

Jalkaporasta Facebookiin

Jalkaporasta bioaikaan -kirjan kuvitusta vuodelta 1975. Kuva on Irma Jakkulan arkistosta.

Nyt kun kuntavaalit ja kirjamessut ovat ohi, on aika kiinnittää huomiota vuoden hammaslääketieteelliseen kirjatapahtumaan. Historiikki Jalkaporasta bioaikaan tarjoaa hyödyllistä tietoa hammashoidon kehityksestä ja palvelujärjestelmän kasvukivuista myös uusille valtuutetuille.

Sodan jälkeisinä pulavuosina jalkaporaa käytettiin jopa hammaslääkäreiden koulutuksessa. Lasten hammasterveys oli surkea ja vanhusväestö hampaatonta.

Tästä Suomi nousi hammashoidon mallimaaksi ja alan parhaiden kuvantamislaitteiden valmistajaksi. Suunterveyden huippu saavutettiin 1990-luvun alussa. Sitten lama alkoi nakertaa ehkäisevää hoitoa, julkisen hammashoidon velvoitteet kasvoivat ja terveyskeskukset ruuhkautuivat. Uudeksi haasteeksi nousi se, että kasvavalla vanhusväestöllä on yhä enemmän hoitoa tarvitsevia hampaita.

Jalkaporasta bioaikaan kuvaa kuinka yksittäisten hampaiden paikkamisesta tuli koko kansa suun terveydenhuoltoa. Kertojina ovat alan ansioituneet veteraanit. Julkaisuosakeyhtiö Elias toimitti yli 50 kirjoittajan artikkeleista ja laajasta kuvastosta yhtenäisen teoksen ja vastasi sen ulkoasusta. Historiikin on kustantanut Hammaslääketieteen historian seura Aurora ja sen painaa vaasalainen painotalo Fram.

Kirja julkaistaan 15. marraskuuta Hammaslääkäripäivillä. Kirjan vaiheita voi seurata myös Facebookissa.

 

 

Kommentit (0)
18
Lok

Hidas toimittaja voittaa

Vielä vähäsen historiallisesta uutispäivästä. Journalismi on viikon sisään ehditty jo julistaa kuolleeksi ja herättää nauruherätyksellä henkiin. Hervoton toimittajien mokailuketju löytyy Twitteristä aihetunnuksella #Nazisintaistelu tai koosteena Näin toimittajat mokailevat.

No mutta. Unohdetaan toviksi klikin kiilto silmissä otsikoidut nettiuutiset ja kakkahädässä tehdyt käännösjutut. Hötkyilevän pikajournalismin keskellä on hyvä muistaa, että vielä on intohimoisia ja ahkeria toimittajia, jotka hanakasti tarttuvat aiheeseensa ja rutistavat siitä tyylillä kaiken irti.

Vaikka vuotta on vielä jäljellä, uskaltanen listata kolme hienointa saavutusta hitaan journalismin saralla vuonna 2012.

3) Talvivaara-saaga

Syksyllä 2010 Suomen Luonnon toimittaja Juha Kauppinen kirjoitti virkavapaallaan Apu-lehteen jutun Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Vielä tuolloin kaivoksesta hekumoitiin pohjoisen vaurauden pelastajana, mutta kahden vuoden aikana Kauppisen asiantuntevat ja tolkulla kirjoitetut artikkelit Suomen Luonto -lehteen ovat vapauttaneet tärkeän keskustelun ja aiheuttaneet tarpeellista kränää Kainuun ympäristöasioiden puolesta. Rohkeaa ja tehokasta faktat tiskiin -journalismia!

Juha Kauppisen oma tiivistelmä Talvivaara-uutisoinnista Journalistin sivuilla.
Kauppinen twiittaa tunnuksella @luontomies


2) Kesä Oslossa

Utøyan tapahtumien ajattelu herättää minussa vieläkin samanaikaista inhoa, kuvotusta, raivoa, halveksuntaa ja hämmästystä. Helsingin Sanomien Skandinavian-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen vietti kesänsä Oslon käräjäoikeudessa seuraten Utøyan joukkosurmaajan oikeudenkäyntiä. Arvostan sitä, että Kauhanen pystyi viettämään yhden kesän elämästään samassa tilassa maailmankaikkeuden vastenmielisimmän hahmon kanssa pysyen järjissään ja vieläpä kirjoitti aiheesta asiallisia raportteja sekä lehteen että verkkoon.

Kauhanen twiittaa tunnuksella @AL_Kauhanen


1) Etiopia opetti

Ruotsalaistoimittaja Martin Schibbyenin ja valokuvaaja Johan Perssonin vankilaseikkailu Etiopiassa päättyi onnellisesti armahdukseen syyskuussa. Miehet olivat reportaasimatkalla, kun heidät pantiin tyrmään laittomasta maahantulosta ja terrorismista epäiltyinä. Pojat ottivat kokemuksen asenteella. Viruttuaan 438 päivää etiopialaisessa vankilassa he totesivat: ”ainakin olemme nyt parempia toimittajia.”


 

Niin ja jos syystä eli toisesta ette ole vielä kuulleet Nazisin taistelusta, niin ei se mitään. Hitlerkin kuuli siitä vasta pari päivää sitten:

 

Kommentit (0)
25
Syy

Lämmintä ilmaa Turkuun

Eliaksen Kaukomarkkinoille toteuttama Kesän kuumin päivä -kilpailu on ratkennut. Turkulainen ekologian opiskelija Tytti Turkia oli ainoa, joka tiesi lämpötilan, päivämäärän sekä paikkakunnan oikein. Korkein lämpötila, 31,0 astetta, mitattiin heinäkuun 30. päivä Lieksan Lampelassa. Voittaja saa laadukkaan Panasonic NE9MKE -ilmalämpöpumpun.

Kakkospalkinto SolarVenti SV3 -aurinkopuhallin menee Joensuuhun. Kari Romppanen ennusti kuumimmaksi paikkakunnaksi kotikaupunkiaan, joten kauas täydellisestä vastauksesta ei hänkään jäänyt.

Lue myös

Helteet tulevat juhannuksen jälkeen

 

Kommentit (0)
13
Syy

Suuri ja mahtava

Lapset haluavat aina tietää asioita. Mikä on maailman isoin luku? Voiko äärettömään laskea? Montako kaupunkia on Venäjällä? Onneksi joskus tulee helppoja kysymyksiä, joihin minäkin osaan vastata. Ainakin aluksi.

– Isi, miksi sä luet joka aamu Hesarin?

– Hesarissa on uutisia. Tietää sitten mitä kaupungilla ja maailmalla tapahtuu.

Hupsu kysymys, ajattelin. No nyt poika ainakin tietää, että luemme Hesaria jotta tietäisimme asioita. Nyt poika tietää, että Hesari on hyvä. Kun tilaamme Helsingin sanomia, vaikutamme sivistyneiltä naapureiden, tai ainakin lehdenjakajan silmissä.

Vielä sivistyneemmiltä vaikutimme, kun vaimo työskenteli kaksikielisten kanssa ja meille tulivat sekä HS että HBL. Nyt tulee vain Hesari, mutta Hesari onkin iso ja hyvä. Siinä on suomikin parempaa kuin HBL:n ruotsi. Uutisia, niitä kannattaa lukea lehdestä. Odottamatta, mutta ei niin yllättäen, tytär jatkoi jutustelua.

– Hö. Tuleehan radiostakin uutisia. Just nytkin. Ja telkkarista!

– Ja sun tietsikalta! Ja täppäriltä, poika jatkoi.

– Niin, no… joo tuleehan niistäkin… tulee joo.

Pisti oikein raksuttamaan. Kylläpä minä imen paljon uutisia. Tosiaan kaikista edellä mainituista kanavista. Mikä Hesarista sitten tekee paremman kanavan kuin kaikista muista, aloin pohtia. Lapset jatkoivat kuulustelua.

– Onko Hesarissa sitten enemmän uutisia kuin muualla?

– Mmm… ei.

– No onko eri uutisia kuin muualla?

– Ööh… ei oikeastaan. Samoja ovat.

Nyt ne nappulat saivat minut nalkkiin. Mitä nyt pitää sanoa? Hesarissa on mielipiteitä? On niitä muuallakin. Toimittajillakin omat blogit,  monilla useampikin; lehden kantaa edustava sekä henkilökohtainen. Vessojen seiniltäkin voi lukea mielipiteitä. Kuvat? Hesarillahan on poikkeuksellisen hyviä lehtikuvaajia. Tunnenkin heistä pari, mutta suoraan sanottuna seuraan mieluummin heidän henkilökohtaisia projektejaan kuin työjuttuja. Entä painetun lehden ajankoht... äh, ei mennä siihen. Viikkoliite? Köh köh.

– Mut isi miksi sä luet aina Hesarin?

– Se nyt vaan tulee postiluukusta.

Niin.

 

Kommentit (1)
27
Kes

Hikistä hommaa

Kansalaisjärjestö Finnwatchin tuore selvitys kodintarvikeyritysten sesonkituotteiden valmistusolosuhteista julkaistiin eilen. Hikistä hommaa – Clas Ohlsonin, Bilteman, Fiskarsin ja muiden kodintarvikeyritysten vastuullisuus Kiinassa -raportti on tehty yhteistyössä ruotsalaisen Swedwatchin kanssa. Swedwatchin raporttiin perustuva video Från noll koll, till full kontroll? on nähtävissä yllä.

Hikistä hommaa pureutuu suomalaiskauppojen ja Suomessa toimivien kansainvälisten kauppaketjujen käyttämien tuotantolaitosten työolojen ja työntekijöiden oikeuksien tarkasteluun Kiinan Guangdongissa.

Koruttomista tuloksista huolimatta parannuksiakin on tapahtunut edellisiin vuosiin verrattuna. Raportin voi ladata Finnwatchin verkkosivuilta (PDF).

Selvitys on tehty SASK ry:n toimeksiannosta ja se taitettiin painokuntoon Eliaksessa. Elias on aiemmin tehnyt SASK:ille mm. kampanjamateriaaleja Puhtaat vaatteet– ja Kunnon työ -tempauksia varten.

Helsingin Sanomat kertoi Finnwatchin raportin tuloksista keskiviikkona 27.6.2012.

 

Kommentit (0)
20
Kes

Helteet tulevat juhannuksen jälkeen

Tässä kesän varma sääennustus: helteet koittavat juhannusviikonlopun jälkeen. Kyse on lähinnä päivistä.

Kesän kuumimman päivän parhaiten tietävä voittaa Panasonicin hienon ilmalämpöpumpun, ja toiseksi parhaasta ennustuksesta saa SolarVentin aurinkopuhaltimen. Tarvitsee vain osallistua Kaukomarkkinoiden Kuumin päivä 2012 -kilpailuun, jossa kysytään lämpötilaa, päivämäärää ja paikkakuntaa.

Viime vuonna kuumin päivä nähtiin jo kesäkuussa, mutta tänä keväänä (17.5.) Lappeenrannassa mitattu 27,8 astetta tuskin jää lämpimimmäksi.

Leikkimielisen kisan tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten paljon ympärillämme virtaa hyödyntämätöntä energiaa. Esimerkiksi Saksassa taotaan uusia aurinkoenergian ennätyksiä, mutta Kaukomarkkinoiden tuote- ja koulutuspäällikkö Tero Lindénin mukaan säteilytaso täällä on lähes sama tai jopa korkeampi kuin Keski-Euroopassa. Kesällä yhdellä tyhjiöputkikeräimellä saadaan jopa 40 kWh päivässä.

Samaa mieltä ovat arkkitehti Timo Silomaa ja professori Peter Lund Taloussanomissa. Aurinkolämpöä pitäisi hyödyntää enemmän. Vaikka Rion ympäristökokous jäisi torsoksi, me voimme itsekin edistää kestävää energiantuotantoa.

Rio ohoi, paistaa se päivä täälläkin.

Viime vuosien lämpimimmät päivät

2011 Kesäkuu (10.6.) Ylitornio, Meltosjärvi 32,8 °C
2010 Heinäkuu (29.7.) Liperi, Joensuun lentoasema 37,2 °C
2009 Heinäkuu (2.7.) Hanko, Tvärminne 29,3 °C
2008 Kesäkuu (6.6.) Kiikala, lentokenttä 29,7 °C
2007 Elokuu (14.8.) Parikkala, Koitsanlahti 30,7 °C
2006 Heinäkuu (8.7.) Lammi, Evo 32,1 °C
2005 Heinäkuu (9.7.) Inari, Sevettijärvi 30,8 °C
2004 Heinäkuu (3.7.) Inari, Sevettijärvi 29,8 °C
2003 Heinäkuu (15.7.) Mietoinen Saari 33,3 °C
2002 Elokuu (13.8.) Pori Lentoasema 30,0 °C

Elias toteutti Kaukomarkkinoiden Kuumin päivä -kilpailun myös viime kesänä.

 

Kommentit (0)